Minulla ei ole mitään tarvetta juoda, mutta aika-ajoin iskee todellinen viinanhimo, se on silloin menoa. Nyt oli 5-päivänputki. Pahin viimeisiin juomavuosiin. Minulla on kokemusta pitkästä raittinaolosta aiksemmin. Ei ole todella halua tai tarvetta juoda, mutta pelottaa taas seuraava kerta kun viinanhimo iskee......
Ehdotuksia täysraittiuteen tarvitaan.
Mikä minussa mättää?
52
732
Vastaukset
- pölytuur
Olet ilmeisesti ns. tuurijuoppo, aka puuskajuoppo aka dipsomaani.
Tuurijuoppo saattaa pitää monen kuukauden paussin, mutta heti kun juo sen verran, että tulee edes pikkuisen hiprakkaan, niin sitä dokataankin sitten viikko.
Tämä on hyvin hengenvaarallinen alkoholismin muoto, joka kehittyy ylättäen ja nopeasti ja eskaloituu hirvittäviin mittasuhteisiin. Usein siinä juomaputkien aikana unohtuu syöminen ja nukkuminen ja sitten viikon putken jälkeen aletaan nähdä ja kuulla ylimääräisiä pari päivää ryyppäämisen lopettamisen jälkeen. Sitten kuvaan astuu epilepsiakohtausta muistuttavat viinakrampit jne.
Tämä on toisaalta myös sellainen alkoholismin muoto, josta on helpoin päästä eroon, sillä tuurijuopolle ei yleensä tule viinanhimoa selvinpäin, siksi voi juoda vaikkapa vain 1-2 kertaa vuodessa. Viinanhimo iskee ja kontrolli pettää vastaa kun on pikkuisen humaltunut. Vakaa päätös olla juomatta on ainoa keino tuurijuopolle selvitä hengissä. Valitettavasti pitkien raittiiden kausien vuoksi tuurijuoppo ei koe olevansa alkoholisti ja vaikka kokisikin, niin hänelle jää taakse useita raitistumisyrityksiä, mutta yritys palata kohtuukäyttöön aloittaa uuden juomaputken. Dipsomaani ei saisi juoda mielellään edes sitä ensimmäistä olutta. Pitkän selvän kauden jälkeen kykenee juomaan oluen, seuraavana päivänä pystyy vetäisemään pikku kännit, ja helpotuksekseen huomaa, että putki ei jäänyt päälle. Pystyy parin viikon päästä tekemään sen uudestaan ja ja siitä seuraavalla kerralla se on taas pitkä putki ja elimistö ja aivot tosi koetuksella.
Eli parempi pidättäytyä siitä ensimmäisestä ja toisesta, se on sinulle ihan helppoa. Kolmannesta drinksusta et pidättäydy enää. Sanonnan mukaan "Lusikallinen on liikaa ja ämpärillinen on liian vähän".- ====
Olen täysiverinen dipsomaani.
Kuukausien tai vuodenkaan juomattomuus ei tuota mitään vaikeutta.
Kun sitten narautan korkin auki, viikko, kaksi tai kuukausi täydessä kännissä ei riitäkään. Kerran tuli oltua pahassa etunojassa puoli vuotta yhtä soittoa.
Jokaisen pitkänkin kuivattelun jälkeen putken alettua määrät vain lisääntyvät.
Naapurissa asuu kuusikymppinen patu, jolla aivan samat taipumukset, mutta urakehityksessään pidemmällä, kun juomiskausinaan kiskoo kaksi pulloa terävää viinaa päivässä, mutta minulle vielä riittää yksi. - 3-vuotta kännittä
Voin juoda myöhään illalla pari olutta, mutta känniä ei saa missään tapauksessa ottaa.
Tuurijouppo ottaa muutamina viikonloppuina ihan siististi, mutta kolmantena viikonloppuna tulee otettua känni, josta ei selviä aamuksi, turha selitellä enempää.
Parin kaljan ottaminen on erittäin tarkkaa touhua juopolle. ei missään tapauksessa päivällä, eikä edes aikaisin iltasella. Oluenjuontia ei saa liittää mihinkään muuhun tekemiseen, korkeintaan makaranpaistoon.
Tälläiset hankalat rajoitukset puolustaa paikkaansa jos niitä on seurannut pitkä raittiusjakso jolloin "järki on normalisoitunut". Ne purkavat turhia mieliharhoja juomisen iloista ja voi oikeasti nauttia juomasta ja sen rauhoittavasta vaikutuksesta.
Mutta en silti suosittele kokeilemaan.
- helppoa kuin
Heinän teko. Korkiki kiini ja ei aukaise. Itsekin pidin pitkiä taukoja ja taas kokeilin. Putkiahan kokeilut vain oli.Sitten jätinkin tauon päälle ja hyvin mene. Ei tee mieli.
Vain ryhtiä alussa, loppu helpoa.- Mikä minussa mättää?
Menee 2-3 viikkoa ilman viinaa, mutta sitten........alkaa aamusta ajatus kiertää ottamisesta. Ajatus jalostuu viinanjuomiseksi, vaikka ryypyn ottaminen ajatuksissa on kielteistä. Tunne on, että on pakko ottaa vaikka järki sanoo kaiken menevän perseelleen.
Olisko neuvoa kuinka pääsen ottamisen ajatuksesta eroon? vaikka lenkille lähdöstä, autolla ajelemaan.....oletan ajatuksen olevan hetkellistä, joten millä sen voi syrjäyttää pois päästä? - TUURIJUOPOLLE !
ÄLÄ koskaan osta ja juo väkeviä viinoja , edes viinejä ! vain keskiolutta. jopa pilsneriä voi kokeilla.
Jos pidät pintasi tässä asiassa, on hieman helpompi hallita juomista.
- mikä raitis
Sama asia kuin runkkaaminen. Sitä pidättäytyy itsdetyydytyksestä, koska se on sybtiä. Sitten sitä vaan vetelee käteen, ja saa pahan mielen.
Dipsomaaneilla samantyyppinen juttu. Ei osata suhtautua luonnollisesti ryypyn ottoon ja sitten kun "sorrutaan" ryyppäämään, ryypätään liikaa. Ja sitten kuivana kadutaan ja paheksutaan viinan juomista.
Kulttuurisidonnainen asia. Just tosta täydellisestä suvaitsemattomuudesta paukun ottamista kohtaan ja alkoholin demonisoimisesta johtuu monien alkoholiongelmat. Jos ihmiset osais ajatella alkoholia nautintoaineena, ongelmat olisi paljon pienepiä. Nyt kun se on suurinta syntiä sukurutsan jälkeen, viinaan suhtaudutaan kuin siskolta saatavaan tippuriin. Ja sitten kun sen muutaman paukun ottaa, sama vetää koko syntisäkki täyteen, koska samalla jumalalta pyydetyltä anteeksiannoltahan selviviää koko asiasta, joi kuinka kauan tahansa.
DIPSOMAANIT ON JONKINLAISIA AMATÖÖRIJUOPPOJA. NE EI OLE REHELLISIÄ JUOPPOJA, EIKÄ ABSOLUTISTEJA, EIKÄ TODELLAKAAN KOHTUUKÄYTTÄJIÄ. Jollain tavalla suurimpia väliinputoajia, koska eivät kuulu mihinkään kategoriaan.
Sun kandee opetella tosiaan ottamaan silleen, että ei hirtä putki päälle. Jakaa sen viiden päivä dokaamiseen vaikka viidelle kuukaudelle. Tai edes viikolle. Opetteluhommeli. Pitää osata olla ottamatta kaikkea viinaa mitä on maanpäällä olemassa. Ei viinapulloa ole pakko juoda kerralla, parit drinksut riittää. Ja jos kännissä aamulla, tai kohmelo. Sitten ei ainakaan pidä paanalle lähteä, parti loiventavaa, korkki kiinni.
Tiedetään, ei se välttämättä helppoa ole. Mutta sulla vääristynyt käsitys nautintoaineesta nimeltään alkoholi. Korjaa perusajattelu ensin. OTA SITTEN VASTA VIINAA.
Hyvinkö suoli on toiminut?- wanxon
Itsetyydytys ei ole kirkon mukaan syntiä. Jotkut lahkot (kuten Jehovan todistajat) pitävät sitä epäpuhtaana tapana, mutteivät varsinaisena syntinä.
Lisäksi uskonnoissa synnit ovat samanarvoisia, ei ole suurempia ja pienempiä syntejä.
Tieteellisesti katsottuna itsetyydytyksellä ei ole mitään haittavaikutuksia, pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Heppiä saattaa aristaa, jos 20 kertaa päivässä hakkaat tattiin, mutta ei se siitä rikki mene. ;)
Pidättäytymisellä sen sijaan saattaa olla haittavaikutuksia. - .
wanxon kirjoitti:
Itsetyydytys ei ole kirkon mukaan syntiä. Jotkut lahkot (kuten Jehovan todistajat) pitävät sitä epäpuhtaana tapana, mutteivät varsinaisena syntinä.
Lisäksi uskonnoissa synnit ovat samanarvoisia, ei ole suurempia ja pienempiä syntejä.
Tieteellisesti katsottuna itsetyydytyksellä ei ole mitään haittavaikutuksia, pelkästään myönteisiä vaikutuksia. Heppiä saattaa aristaa, jos 20 kertaa päivässä hakkaat tattiin, mutta ei se siitä rikki mene. ;)
Pidättäytymisellä sen sijaan saattaa olla haittavaikutuksia.Runkkarit taisivat eksyä alkuperäisestä aiheesta harrastukseensa.
- hihihi
. kirjoitti:
Runkkarit taisivat eksyä alkuperäisestä aiheesta harrastukseensa.
Sana on vapaa ja keskustelu kehittyy. :)
Jos Raamattu kieltää sinulta runkkaamisen, niin hae toki naapurin Reiska paikalle niin voitte ristiinrunkata. :D Jos molemmat runkkaatte toisianne yhtä aikaa, niin se ei ole itsetyydytystä, eikä myöskään seksiä, tai ainakaan siinä ei "maata kuten naisten kanssa maataan", senhän voi tehdä myös seisaaltaan.
Aina löytyy porsaanreikiä. :D - Kukin tyylillään
hihihi kirjoitti:
Sana on vapaa ja keskustelu kehittyy. :)
Jos Raamattu kieltää sinulta runkkaamisen, niin hae toki naapurin Reiska paikalle niin voitte ristiinrunkata. :D Jos molemmat runkkaatte toisianne yhtä aikaa, niin se ei ole itsetyydytystä, eikä myöskään seksiä, tai ainakaan siinä ei "maata kuten naisten kanssa maataan", senhän voi tehdä myös seisaaltaan.
Aina löytyy porsaanreikiä. :DJa porsaan reikiä. :)
- hldfs
Alkoholistina täytyy tietysti sanoa, että lopeta ajoissa koko touhu. Tuosta se itsellänikin alkoi: nuo putket kävivät pikkuhiljaa pidemmiksi - viidestä päivästä tulee pelottavan äkkiä viisi kuukautta ja lopulta vuotta.
Kyllähän sinulla potentiaalisen alkoholistin tunnusmerkit on. Se siinä mättää, jos tosissasi kysyit. - sama tauti minussaki
Olet alkoholisti.
- 12211
Kaippa se alkkiksen kirous noi putket on. Päivän pari voi juodaki mutta se sen jälkeen kittaaminen josta ei enää ees hyvää fiilist tule on turhauttavaa. 6pv joskus pystyin juomaan, _onneks_ ei enää kuin max 2pv voi juoda yhteen menoon ja senkin jaksaa vaan kerran kuussa. Niinä parina päivänä naurukiintiö täyteen :)
- Viinaton
Seuraavan kerran kun tekee mieli juoda istu alas, ota kynä ja paperia eteesi ja kirjoita ylös syyt miksi sinun ei kannata juoda, voit aloittaa esim sillä että se tuhoaa terveytesi ja jossakin vaiheessa varmasti ihmissuhteesi. Ennenkuin olet ottanut tippaakaan otat järjen käteen. Mene ulos kävelemään luontoon ja hengität syvään, aloita vaikka joku harrastus esim. valokuvaus. Sinun pitää uskoa itseesi ja että pystyt hillitsemään alkoholin himosi.
(ps. yksi hyvä keino on muuttaa keskelle metsää ja käydä kerran viikossa kauppa-autolla, ja kun pitää huolen ettei sillon maanataina kun se auto tulee osta kaljaa niin ei tule viikkoon juotua:))- mikä minussa mättää?
Kiitos vinkeistä. Olen yrittänyt viimeisen putken jälkeen psyykata itseäni kielteseksi alkoholia kohtaan. Kävin myös sunnuntaina helluntaiseuran kokouksessa, jossa olen käynyt pari vuotta sitten aiemminkin. Jotenkin jotkut asiat ovat kolahtaneet päässäni. Aamulla tunsin hyvänolon tunnetta sisälläni, ajatellen että kyllä tästä selvitään. Ehdoton rehellisyys itseä ja kaikkia kohtaan tulen olemaan, ettei tarvitse elää kaksoiselämää. Tarkoittaa mm, etten salaa keneltäkään ajatuksia jos joku kyselee esimerkiksi miksi en halua ottaa viinaa vaikka sitä tarjotaan.
- korkki kiinni
mikä minussa mättää? kirjoitti:
Kiitos vinkeistä. Olen yrittänyt viimeisen putken jälkeen psyykata itseäni kielteseksi alkoholia kohtaan. Kävin myös sunnuntaina helluntaiseuran kokouksessa, jossa olen käynyt pari vuotta sitten aiemminkin. Jotenkin jotkut asiat ovat kolahtaneet päässäni. Aamulla tunsin hyvänolon tunnetta sisälläni, ajatellen että kyllä tästä selvitään. Ehdoton rehellisyys itseä ja kaikkia kohtaan tulen olemaan, ettei tarvitse elää kaksoiselämää. Tarkoittaa mm, etten salaa keneltäkään ajatuksia jos joku kyselee esimerkiksi miksi en halua ottaa viinaa vaikka sitä tarjotaan.
Vuodessa asia unohtuu..
- T-Turmioja
Toimii, kenellä toimii.
Ite olen välillä katkolla mökillä. Kaikenlaista puuhaa, eikä viitsi jatkuvasti hinautua osulaan keskiketterää ostamaan. Vaan kaamosaikaan menee elämä tylsäksi. Osulasta saa sokeria ja pikahiivaa. Mikäpä sen rattoisampaa kuin lämmitellä uunia lumimyrskyn ulvoessa ulkona ja samalla hörpiskellä maittavaa kotiviiniä.
Tässä just yks anasa maallemuuttajilla. Monet sopivasti deekuuntuneet erakoituu. Muutama kaveri on pitänyt haudata, löytyneet jostain mökkiasumukseltaan kuolleena. Kun menee maalle, pitää pitää aktiivisesti huolta, että tapaa ihmisiä ja on jonkinlaista seurapiiriä. Ei minkään veetun vertaistuen takia, vaan ihan juttelukaveriksi, että olisi muutakin miettimistä kuin se, koskas se kotiviini onkaan sitten juomakelpoista.
Noin muuten komppaan kyllä, tärkeintä saada muuta ajattelemista kuin jokin juopottelua ja alkoholismi, ympäristönvaihdos auttaa aina. Ja etenkin se, että hankkiutuu eroon juopottelukavereistaan ja parantumattomista kuivahuikkalaisita, tavallisten ihmisten pariin.
Jahas, kun sopivasti tuleekinb oltua vaihteeksi kaupunkiasunnolla, pitää käydä hankkimassa kaupasta jotain virkistävää, ehkäpä Karhua :D - Koksuilija
T-Turmioja kirjoitti:
Toimii, kenellä toimii.
Ite olen välillä katkolla mökillä. Kaikenlaista puuhaa, eikä viitsi jatkuvasti hinautua osulaan keskiketterää ostamaan. Vaan kaamosaikaan menee elämä tylsäksi. Osulasta saa sokeria ja pikahiivaa. Mikäpä sen rattoisampaa kuin lämmitellä uunia lumimyrskyn ulvoessa ulkona ja samalla hörpiskellä maittavaa kotiviiniä.
Tässä just yks anasa maallemuuttajilla. Monet sopivasti deekuuntuneet erakoituu. Muutama kaveri on pitänyt haudata, löytyneet jostain mökkiasumukseltaan kuolleena. Kun menee maalle, pitää pitää aktiivisesti huolta, että tapaa ihmisiä ja on jonkinlaista seurapiiriä. Ei minkään veetun vertaistuen takia, vaan ihan juttelukaveriksi, että olisi muutakin miettimistä kuin se, koskas se kotiviini onkaan sitten juomakelpoista.
Noin muuten komppaan kyllä, tärkeintä saada muuta ajattelemista kuin jokin juopottelua ja alkoholismi, ympäristönvaihdos auttaa aina. Ja etenkin se, että hankkiutuu eroon juopottelukavereistaan ja parantumattomista kuivahuikkalaisita, tavallisten ihmisten pariin.
Jahas, kun sopivasti tuleekinb oltua vaihteeksi kaupunkiasunnolla, pitää käydä hankkimassa kaupasta jotain virkistävää, ehkäpä Karhua :DKun asiat ovat sillä mallilla että alkoholismi on iskenyt tai iskemässä niin kannattaa pitää vuoden tauko juomisesta.
Vuoden jälkeen voi alkaa juomaan jos siltä vielä tuntuu tai automaattisesti viina on jäänyt pois.
Kannattaa kokeilla, ryyppäämäähän aina sitten ehtii myöhemminkin jos on tarvista.
- fakta asia mulle
Totta, aikoinaan ensimmäinen vuosi oli vaikein, yhtä itkemistä aika-ajoin. Vuoden jälkeen helpotti. Olin juomattta yli 16 vuotta reilusti. Sitten otin jos toisenkin ja siitä hulluus alkoi. Nyt harjoitellaan uudelleen raitista elämää. Kohdallani ei ole muuta vaihtoehtoa jos haluan elää pidempään ja saada edes jonkinlaista arvostusta ihmisenä.
- Mikä minussa mättää?
Olen ollut ilman alkoholia siitä saakka kun aloitin tämän keskustelun. Kiitos teille tuesta joita olette kirjoittaneet. Olen ajatellut paljon moninaisimpia asioita joita alkoholi aiheuttaa ja edelleen aiheuttaisi negatiivisesti ellei kykene olemaan juomatta. On totta kohdallani, että on helpompi elää ja olla juomatta kuin jos joisi alkoholia.
Olen joutunut ikään kuin ottamaan käsitteyyn mitä haluan ja miten elän loppuelämän, koska olen ollut jo jonkun aikaa menossa kohti iltapuoleen kääntynyttä elämää, siis ikäni puolesta.
Myös sen vääränlaisen omantahdon ja epärellisyyden olen pyrkinyt kääntämään kohti oikeanlaista omaa tahtoa ja ajatukset rehellsyyteen. Pyrkinyt elämään ilman vääriä vaatimuksia. On kannattanut kohdallani. Aamuisin mietin, pohdin ja pyydän rehellisyttä ja raittiutta tulevalle päivälle, sekä tietenkin ohjausta kaikkeen hyvään. Yksin en pärjää. Tämä on tosi. - ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Olen ollut ilman alkoholia siitä saakka kun aloitin tämän keskustelun. Kiitos teille tuesta joita olette kirjoittaneet. Olen ajatellut paljon moninaisimpia asioita joita alkoholi aiheuttaa ja edelleen aiheuttaisi negatiivisesti ellei kykene olemaan juomatta. On totta kohdallani, että on helpompi elää ja olla juomatta kuin jos joisi alkoholia.
Olen joutunut ikään kuin ottamaan käsitteyyn mitä haluan ja miten elän loppuelämän, koska olen ollut jo jonkun aikaa menossa kohti iltapuoleen kääntynyttä elämää, siis ikäni puolesta.
Myös sen vääränlaisen omantahdon ja epärellisyyden olen pyrkinyt kääntämään kohti oikeanlaista omaa tahtoa ja ajatukset rehellsyyteen. Pyrkinyt elämään ilman vääriä vaatimuksia. On kannattanut kohdallani. Aamuisin mietin, pohdin ja pyydän rehellisyttä ja raittiutta tulevalle päivälle, sekä tietenkin ohjausta kaikkeen hyvään. Yksin en pärjää. Tämä on tosi.Sanoit alussa, ettet keksi mitään syytä juomisen aloittamiselle, mutta oletko tästä varma?
Itselläni taustalla taipumus hoitaa masennusta alkoholilla, ja kesti aika kauan ennen kuin tajusin juovani masennukseen. Pystyin tuolloinkin olemaan raittiina melko hyvin ja mitään suurta viinanhimoa en ole koskaan kokenut.
Sen sijaan juomisen laukaisi aina jokin pettymys elämässä. Sen ei tarvinnut olla iso, jotta aiheutti tietynlaisen "hällä väliä" -olotilan, johon oli sitten hyvä lähteä ottamaan tuoppi tai pari, joka siten venyi lopuillaksi ja aiheutti krapulan, johon taas...jne, jne.
Kun oivalsin tämän käyttäytymismallini, sain sen hallintaan. Ymmärsin, ettei joka pettymysta kannatakaan hoitaa viinalla, vaan siihen on muitakin konsteja, esim. juoksulenkki, puhelu ystävälle ja hyvät lääkkeetkin.
Suosittelisin pohtimaan niitä hetkiä, jossa juominen lähtee käyntiin, löytyykö mitään yhteistä tekijää, joka aiheuttaa tuon viinanhimon? Masennus, tylsyys, turhautuminen, viha tai joku piilevä tunne? - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
Sanoit alussa, ettet keksi mitään syytä juomisen aloittamiselle, mutta oletko tästä varma?
Itselläni taustalla taipumus hoitaa masennusta alkoholilla, ja kesti aika kauan ennen kuin tajusin juovani masennukseen. Pystyin tuolloinkin olemaan raittiina melko hyvin ja mitään suurta viinanhimoa en ole koskaan kokenut.
Sen sijaan juomisen laukaisi aina jokin pettymys elämässä. Sen ei tarvinnut olla iso, jotta aiheutti tietynlaisen "hällä väliä" -olotilan, johon oli sitten hyvä lähteä ottamaan tuoppi tai pari, joka siten venyi lopuillaksi ja aiheutti krapulan, johon taas...jne, jne.
Kun oivalsin tämän käyttäytymismallini, sain sen hallintaan. Ymmärsin, ettei joka pettymysta kannatakaan hoitaa viinalla, vaan siihen on muitakin konsteja, esim. juoksulenkki, puhelu ystävälle ja hyvät lääkkeetkin.
Suosittelisin pohtimaan niitä hetkiä, jossa juominen lähtee käyntiin, löytyykö mitään yhteistä tekijää, joka aiheuttaa tuon viinanhimon? Masennus, tylsyys, turhautuminen, viha tai joku piilevä tunne?Joo, voi olla eräs syy, masennus. Kärsin burn out'in 90-luvun loppupuolella. Olin totaalisesti poikki, siis henksesti. Jouduin usean kuukauden sairaslomalle. Edelleen koen usein aamuisin herätessäni olotilan väsyneeksi, ja myös toivottomaksi. Kiitos hienosta vinkistä!! Tunnen että aamuiseen mietiskelyyn ja asioiden pohtimiseen tuli vastaus sinulta! kiitos!! On hienoa jatkaa tätä päivää nyt pienten askareiden merkeissä:))
- ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Joo, voi olla eräs syy, masennus. Kärsin burn out'in 90-luvun loppupuolella. Olin totaalisesti poikki, siis henksesti. Jouduin usean kuukauden sairaslomalle. Edelleen koen usein aamuisin herätessäni olotilan väsyneeksi, ja myös toivottomaksi. Kiitos hienosta vinkistä!! Tunnen että aamuiseen mietiskelyyn ja asioiden pohtimiseen tuli vastaus sinulta! kiitos!! On hienoa jatkaa tätä päivää nyt pienten askareiden merkeissä:))
Jos tilanteesi on vähänkään samankaltainen kuin itselläni, niin vastaus on ilon löytäminen elämään muualta kuin alkoholista, esimerkiksi taiteesta, lukemisesta, tulevaisuuden suunnittelusta, matkustelusta, töistä, liikunnasta, kirjoittamisesta, koirasta tai oikeastaan mistä vaan, mitä ei halua tehdä pöhnässä.
Se on kestävä tie pois alkoholista, kun haluaa tehdä asioita, joissa ajatuksen pitää olla kirkas ja johon tarvitsee keskittymiskykyä. Se tappaa halun juoda, joka on halua pitää pää sekaisin. Kyse on paljolti asennemuutoksesta, johon pitää toki kasvaa. Ei tapahdu hetkessä, mutta voi tapahtua, jos halua on.
Hyvä lääke viinanhimoon on asettaa itselleen tavoitteet, vaikkapa herätä hyvällä tuulella. Sen kun muistaa viinanhimon iskiessä, niin ehkä saa voimaa jättää se ensimmäinen väliin, kun tiettää että herää pöhnässä. - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
Jos tilanteesi on vähänkään samankaltainen kuin itselläni, niin vastaus on ilon löytäminen elämään muualta kuin alkoholista, esimerkiksi taiteesta, lukemisesta, tulevaisuuden suunnittelusta, matkustelusta, töistä, liikunnasta, kirjoittamisesta, koirasta tai oikeastaan mistä vaan, mitä ei halua tehdä pöhnässä.
Se on kestävä tie pois alkoholista, kun haluaa tehdä asioita, joissa ajatuksen pitää olla kirkas ja johon tarvitsee keskittymiskykyä. Se tappaa halun juoda, joka on halua pitää pää sekaisin. Kyse on paljolti asennemuutoksesta, johon pitää toki kasvaa. Ei tapahdu hetkessä, mutta voi tapahtua, jos halua on.
Hyvä lääke viinanhimoon on asettaa itselleen tavoitteet, vaikkapa herätä hyvällä tuulella. Sen kun muistaa viinanhimon iskiessä, niin ehkä saa voimaa jättää se ensimmäinen väliin, kun tiettää että herää pöhnässä.Olet oikeassa. Aikoinaan kun lopetin viinankäytön, aloin ajamaan rallia joka oli siihen saakka ollut ikuinen haave. Samoin menin kilpatanssi kursseille. Oli toimintaa joka syrjäytti viinan himon. Kuten aloituksessa näkyy se oli pitkä raittius, minulle, Tosin kaikesta huolimatta oli itku useasti esillä ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen helpotti ja elämä alkoi maistua elämältä, jopa nautinnolliselta.
Uskon selviäväni tästä kaaoksesta, koska taloudelliesti kaikki on ok. Ikinä en ole ollut velaton kuten nyt. Ei ole vielä tullut tuntemusia että lähtisin juomaan.ystäviä on tukena, vaikka ovat noraaleja alkon käyttäjiä. Heille olen selostanut tilanteeni rehellisesti. Samoin helluntaiseurassa olen käynyt ja pitänyt kuulemastani. Tietenkin minut voidaan leimata uskovaiseksi, mutta en välitä siitä mitään.
Sielussani on hyvä olo juuri nytkin.Tunnen sisäistä rauhallisuutta vaikka päivällä pelotti ja ahdisti jonkun aikaa. Kuluu kuvioon vanhasta muistista. Aikanaan sitten poistuvat kuten ennenkin.
Kiva kirjoitella sinulle tästä asiasta, alkoholin käytön lopettamisesta. - ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Olet oikeassa. Aikoinaan kun lopetin viinankäytön, aloin ajamaan rallia joka oli siihen saakka ollut ikuinen haave. Samoin menin kilpatanssi kursseille. Oli toimintaa joka syrjäytti viinan himon. Kuten aloituksessa näkyy se oli pitkä raittius, minulle, Tosin kaikesta huolimatta oli itku useasti esillä ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen helpotti ja elämä alkoi maistua elämältä, jopa nautinnolliselta.
Uskon selviäväni tästä kaaoksesta, koska taloudelliesti kaikki on ok. Ikinä en ole ollut velaton kuten nyt. Ei ole vielä tullut tuntemusia että lähtisin juomaan.ystäviä on tukena, vaikka ovat noraaleja alkon käyttäjiä. Heille olen selostanut tilanteeni rehellisesti. Samoin helluntaiseurassa olen käynyt ja pitänyt kuulemastani. Tietenkin minut voidaan leimata uskovaiseksi, mutta en välitä siitä mitään.
Sielussani on hyvä olo juuri nytkin.Tunnen sisäistä rauhallisuutta vaikka päivällä pelotti ja ahdisti jonkun aikaa. Kuluu kuvioon vanhasta muistista. Aikanaan sitten poistuvat kuten ennenkin.
Kiva kirjoitella sinulle tästä asiasta, alkoholin käytön lopettamisesta.Ei uskovaisuus ole millään lailla paha tai huono asia, ainoastaan se, kun sitä pakkosyötetään muille ainoana oikeana totuutena. Itse en kuulu kirkkoon, mutta olen löytänyt paljon voimaa uskontojen ja filosofioiden kautta. Niissä kuitenkin pohditaan sitä, mikä ihmisyydessä on tärkeää ja sillä on yhteys siihen, mikä saa ihmisen haluamaan juomaan.
Yksi avainsana on ahdistus. Juominen auttaa (hetkellisesti) ahdistukseen ja siitä lähtee helposti kierre päälle. Mutta moni muukin asia auttaa ahdistuksiin ja niitä pystyy oikeasti purkamaan ihan itsekin pois. Jokainen purettu ahdistus - on se sitten lapsuuden peruja tai "itseaiheutettu" - on askel kohti elämää, jossa alkoholi ei näyttele pääroolia.
Hyvän ja ajatuksellisen kirjallisuuden lukeminen, itsetutkiskelu, mietiskely, uskonnot, filosofiat, keskusteleminen, psykoterapia ja musiikki ovat kaikki erinomaisia tapoja purkaa henkilökohtaista ahdistuskuormaa ja ottaa askelia kohti mielekästä elämää, jota ei enää yllättäen halukaan turruttaa viinalla.
Kyse on täysin eri asiasta kuin että vain sinnittelee taas yhden kuukauden ilman viinaa jollain vippaskonstilla, mutta samalla paljon vaikeammasta ja pitkäestoisemmasta asiasta. Pitä olla uskoa parempaan elämään ja voimaa ottaa aina se uusi askel. Onneksi tuo tie - toisin kuin alkoholi - palkitsee jokaisen uuden askeleen ripauksella uutta voimaa ja elämäniloa. - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
Ei uskovaisuus ole millään lailla paha tai huono asia, ainoastaan se, kun sitä pakkosyötetään muille ainoana oikeana totuutena. Itse en kuulu kirkkoon, mutta olen löytänyt paljon voimaa uskontojen ja filosofioiden kautta. Niissä kuitenkin pohditaan sitä, mikä ihmisyydessä on tärkeää ja sillä on yhteys siihen, mikä saa ihmisen haluamaan juomaan.
Yksi avainsana on ahdistus. Juominen auttaa (hetkellisesti) ahdistukseen ja siitä lähtee helposti kierre päälle. Mutta moni muukin asia auttaa ahdistuksiin ja niitä pystyy oikeasti purkamaan ihan itsekin pois. Jokainen purettu ahdistus - on se sitten lapsuuden peruja tai "itseaiheutettu" - on askel kohti elämää, jossa alkoholi ei näyttele pääroolia.
Hyvän ja ajatuksellisen kirjallisuuden lukeminen, itsetutkiskelu, mietiskely, uskonnot, filosofiat, keskusteleminen, psykoterapia ja musiikki ovat kaikki erinomaisia tapoja purkaa henkilökohtaista ahdistuskuormaa ja ottaa askelia kohti mielekästä elämää, jota ei enää yllättäen halukaan turruttaa viinalla.
Kyse on täysin eri asiasta kuin että vain sinnittelee taas yhden kuukauden ilman viinaa jollain vippaskonstilla, mutta samalla paljon vaikeammasta ja pitkäestoisemmasta asiasta. Pitä olla uskoa parempaan elämään ja voimaa ottaa aina se uusi askel. Onneksi tuo tie - toisin kuin alkoholi - palkitsee jokaisen uuden askeleen ripauksella uutta voimaa ja elämäniloa.Kiitos, kirjoitat täyttä asiaa. On mahtavan hyvää tekstiä sinulta!!!! Itselleni ei uskonto ole vieras asia.Nuoruudessa tutustuin kristilliseen elämään. Silloin raittiina olemisen aikana, alussa tutkin esille tuomiasi asioita.
Edelleen kiinnostaa samat asiat. Raitistumiseen tyrkyttävät ihmiset eivät mielestäni edistä juovan ihmisen raitistumista, Siihen auttaa juuri esille nostamasi asiat. Näin ajattelen itsestäni. Olet todella perehtynyt syvällisesti kyseisiin asioihin ja sen seurauksena varmaan sinulla on rauha ja rakkaus sydämmessäsi? Kiitos hienosta artikkelista. On hienoa aloittaa uusi aamu kirjoituksesi siivittämänä. - ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Kiitos, kirjoitat täyttä asiaa. On mahtavan hyvää tekstiä sinulta!!!! Itselleni ei uskonto ole vieras asia.Nuoruudessa tutustuin kristilliseen elämään. Silloin raittiina olemisen aikana, alussa tutkin esille tuomiasi asioita.
Edelleen kiinnostaa samat asiat. Raitistumiseen tyrkyttävät ihmiset eivät mielestäni edistä juovan ihmisen raitistumista, Siihen auttaa juuri esille nostamasi asiat. Näin ajattelen itsestäni. Olet todella perehtynyt syvällisesti kyseisiin asioihin ja sen seurauksena varmaan sinulla on rauha ja rakkaus sydämmessäsi? Kiitos hienosta artikkelista. On hienoa aloittaa uusi aamu kirjoituksesi siivittämänä.Kiitos kauniista sanoistasi, tuli hyvä mieli minullekin! :)
Olen mielestäni löytänyt kestävän polun elämääni ja sitä aion seurata. Se on pitkälti henkinen tie, ja perustuu juuri tuohon ilon tärkeyteen elämässä, ei mihinkään muodolliseen seikkaan, oppiin tai ulkoiseen vaatimukseen.
Itse en usko näihin "korkki kiinni sisulla" -raitistumisiin tai ainakaan ne eivät toimineet minulla. Sen sijaan tämä ilokeskeinen ajatusmalli (tai oikeastaan asenne) on tuonut valtavasti uutta potkua elämääni ja jollain tavalla häivyttänyt koko alkoholikysymyksen taka-alalle.
Toki minullakin on huonot päiväni, jolloin joudun tsemppaamaan ja muistuttamaan itseään oikeasta polusta, mutta pääosin en juuri enää mieti koko alkoholia. Olen uskoakseni löytänyt muualta sen, mitä alkoholi minulle edusti ja näin se on jäänyt hieman tarpeettomaksi aineeksi, toissijaiseksi. Nyttenkin on jääkaapissa pari olutta ja baarikaapissa kolme ja puoli pulloa väkeviä, mutta siellähän saavat toistaiseksi olla. Viikonloppuna olen menosa kaverin bileisiin ja menen sinne autolla. On kiva jutella ihmisten kanssa kun muistaa aamullakin mitä tuli juteltua. :)
Olen iloinen, jos voin auttaa sinua omalla kokemuksellani. Olemme erilaisia, mutta uskoakseni kaikissa meissä asuu pyrkimys kohti iloa ja rauhaa, vaikka sitä ei viikon putken jälkeisessä krapulassa aina oikein uskokaan. Silti se lienee ainoa tie pois niin masennuksesta, ahdistuksesta kuin alkoholistakin. Sitä mitä se käytänössä tarkoittaa ei oikein kukaan toinen voi sinulle kertoa, vaan se oma polku pitää löytää itse - Siinä kai sen vaikeus, oppia tuntemaan itsensä. - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
Kiitos kauniista sanoistasi, tuli hyvä mieli minullekin! :)
Olen mielestäni löytänyt kestävän polun elämääni ja sitä aion seurata. Se on pitkälti henkinen tie, ja perustuu juuri tuohon ilon tärkeyteen elämässä, ei mihinkään muodolliseen seikkaan, oppiin tai ulkoiseen vaatimukseen.
Itse en usko näihin "korkki kiinni sisulla" -raitistumisiin tai ainakaan ne eivät toimineet minulla. Sen sijaan tämä ilokeskeinen ajatusmalli (tai oikeastaan asenne) on tuonut valtavasti uutta potkua elämääni ja jollain tavalla häivyttänyt koko alkoholikysymyksen taka-alalle.
Toki minullakin on huonot päiväni, jolloin joudun tsemppaamaan ja muistuttamaan itseään oikeasta polusta, mutta pääosin en juuri enää mieti koko alkoholia. Olen uskoakseni löytänyt muualta sen, mitä alkoholi minulle edusti ja näin se on jäänyt hieman tarpeettomaksi aineeksi, toissijaiseksi. Nyttenkin on jääkaapissa pari olutta ja baarikaapissa kolme ja puoli pulloa väkeviä, mutta siellähän saavat toistaiseksi olla. Viikonloppuna olen menosa kaverin bileisiin ja menen sinne autolla. On kiva jutella ihmisten kanssa kun muistaa aamullakin mitä tuli juteltua. :)
Olen iloinen, jos voin auttaa sinua omalla kokemuksellani. Olemme erilaisia, mutta uskoakseni kaikissa meissä asuu pyrkimys kohti iloa ja rauhaa, vaikka sitä ei viikon putken jälkeisessä krapulassa aina oikein uskokaan. Silti se lienee ainoa tie pois niin masennuksesta, ahdistuksesta kuin alkoholistakin. Sitä mitä se käytänössä tarkoittaa ei oikein kukaan toinen voi sinulle kertoa, vaan se oma polku pitää löytää itse - Siinä kai sen vaikeus, oppia tuntemaan itsensä.Kiitos sinulle kannustavista ja oikeista analyyseistä ainakin minun kohdalla. Tunnen monissa asioissa samoin kuin sinä.
On totta ettei pelkkä korkki kiinni filosofia toimi ainakaan minun kohdalla. Asiat täytyy selvittää mitkä ahdistavat omaatuntoa. Muutoin mennään hampaat irvessä yrittäen selviytyä päivän raittiina. Tänään illalla jälleen tuli tunnistamaton pelkotila, joka kesti jotain tunnin verran. Tämän jälkeen tuli rauhallinen olotila henkisesti.
Ei ole ollut ajatustakaan ottaa alkoholia. Tätä tilannetta olen ai'emmin pelännyt, koska silloin iski totaalinen viinanhimo. Omapolku on löydttävä niin minun kuin jokaisen joka tahtoo elää hyvää elämää ilman alkoholia. Minulla on kokemusta paljon oman mittapuuni mukaan raittiista elämästä. Parhaillaan eräs kaveri hihnaa rajusti viinaa. Edellinen hänen hihnaus kesti toista vuotta joutuen lopulta letkuihin. On soitellut muutaman kerran tietenkin juovuksissa, Tiedät sinä, kuten myös minä, ettei henkilöä joka on ai'emmin ollut vuosia juomatta, niin auttaminen on mahdotonta ellei lopettamiseen ole omaa halua. Oma halu jokaisessa asiassa on se joka mahdollistaa pääsyn viinasta ja kaikista muista asioista jotka vaivaavat elämän valtateillä. Aina voi tukea, mutta itse joutuu tekemään ratkaisut. Näin minä ajattelen.
Kiitos jälleen kirjoituksestasi. Hyvää ja hienoa päivää sinulle! - usko ja uskonto
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Kiitos, kirjoitat täyttä asiaa. On mahtavan hyvää tekstiä sinulta!!!! Itselleni ei uskonto ole vieras asia.Nuoruudessa tutustuin kristilliseen elämään. Silloin raittiina olemisen aikana, alussa tutkin esille tuomiasi asioita.
Edelleen kiinnostaa samat asiat. Raitistumiseen tyrkyttävät ihmiset eivät mielestäni edistä juovan ihmisen raitistumista, Siihen auttaa juuri esille nostamasi asiat. Näin ajattelen itsestäni. Olet todella perehtynyt syvällisesti kyseisiin asioihin ja sen seurauksena varmaan sinulla on rauha ja rakkaus sydämmessäsi? Kiitos hienosta artikkelista. On hienoa aloittaa uusi aamu kirjoituksesi siivittämänä.Jep. itsen en niinkään halua olla uskonnossa, vaan uskossa, iso ero. En silti hauku muiden valintoja vaan kunnioitan uskontoja ja arvostan niissä olevia ihmisiä. Se joka ei toimi toiselle voi toimiakin toiselle.
Uskon Jumalaan korkeimpana voimana ja jeesaajana, rukoilen iltaisin voimaa saada seuraavakin raitis päivä ja korkeimman ohjaus tahtonsa mukaan. Se antaa lämpimän uskomattoman tunteen ja turvallisen olon eli viinaa ei tarvitse.
Opin Korkeimman voiman ja Jumalan sellaisena kuin jokainen sen itse käsittää, AA:sta ja sen ohjelmasta.
Hienoa että olette jaksaneet ja olleet raittiina! - ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Kiitos sinulle kannustavista ja oikeista analyyseistä ainakin minun kohdalla. Tunnen monissa asioissa samoin kuin sinä.
On totta ettei pelkkä korkki kiinni filosofia toimi ainakaan minun kohdalla. Asiat täytyy selvittää mitkä ahdistavat omaatuntoa. Muutoin mennään hampaat irvessä yrittäen selviytyä päivän raittiina. Tänään illalla jälleen tuli tunnistamaton pelkotila, joka kesti jotain tunnin verran. Tämän jälkeen tuli rauhallinen olotila henkisesti.
Ei ole ollut ajatustakaan ottaa alkoholia. Tätä tilannetta olen ai'emmin pelännyt, koska silloin iski totaalinen viinanhimo. Omapolku on löydttävä niin minun kuin jokaisen joka tahtoo elää hyvää elämää ilman alkoholia. Minulla on kokemusta paljon oman mittapuuni mukaan raittiista elämästä. Parhaillaan eräs kaveri hihnaa rajusti viinaa. Edellinen hänen hihnaus kesti toista vuotta joutuen lopulta letkuihin. On soitellut muutaman kerran tietenkin juovuksissa, Tiedät sinä, kuten myös minä, ettei henkilöä joka on ai'emmin ollut vuosia juomatta, niin auttaminen on mahdotonta ellei lopettamiseen ole omaa halua. Oma halu jokaisessa asiassa on se joka mahdollistaa pääsyn viinasta ja kaikista muista asioista jotka vaivaavat elämän valtateillä. Aina voi tukea, mutta itse joutuu tekemään ratkaisut. Näin minä ajattelen.
Kiitos jälleen kirjoituksestasi. Hyvää ja hienoa päivää sinulle!Kiitos itsellesi ja tsemppiä elämääsi!
- Musenne Aatos
Tulevaisuuden suunnittelu on ihnaa pienessä nousuhumalassa
- dryughjnklm
Sitten aikanaan et tule kokemaan enää ihanaa nousuhumalaa, vain masentavan turtumuksen, mitäs sitten teet.
- Luovuttaminen ja AA
Muutamia keinoja voi olla AA (kokeile!) ja sitä kautta luovuttaminen eli se kokemus ettei kerta kaikkiaan pärjää voittajana alkoholin kanssa vaan kokee aina putken aikana tappion.
Itse join lähes 10 vuotta -parhaan nuoren aikuisikäni- lähes päivittäin eli suuresta putkesta oli kyse. menetin ystävät, kaverit, seurstelukumppanit, avovaimon, työpaikkojen jatkon, lopulta rahat ja mielenterveys oli romahtaa. Meinasin tappaa itseni rattijuopppudesta kiinni jäätyäni kun pääsin verikokeista yöllä kotiin. Laukaisin pistoolin kännissä mutta luoti meni ohi sentin päästä kallostani. Kun heräsin aamulla sotkun keskellä rukoilin Jumalaa apuun. Jouduin juomaan vielä muutaman vuoden lähes deeksikselle kunnes pääsin AA:han. Sillä oli uskomaton voima ja opin sitä kautta nöyrtymään pikku hiljaa ja saamaan uskon selvitä.
Tänään katson autoni taustapeiliin ja näen menneisyyden. Matka on ollut pitkä ja kivinen mutta tässä ollaan hengissä. On vaimo, hyvä mielekäs työ, kaunis asunto, mahdollisus harrastaa, kuntoilla, matkustella kaukomaillakin, kokea ja nauttia elämän pienistäkin asioista ilman humalaa.
Jos en oliis raitistunut, olisin nyt kuollut tai puliukkona.
Suosittelen kokeilemaan, vakavasti, sillä alkoholisimi tappaa. Sinulla on mahdollisuus aivan takuulla toisenlaiseen, oikeaan, elämään! Tsemppiä!- Heh..
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/
- seliseli..
"Jouduin juomaan vielä muutaman vuoden"
Miten niin jouduit juomaan.. kuka pakotti?- ei seliä
Kyllä. Olin voimaton, en ollut vielä saanut voimaa vertaistuesta ja ohjelmasta AA:ssa vaan koetin yksin raitistua. Ei siitä mitään tullut, muutama pvä ilman ottamista vei hermot enkä tiennyt paremmasta vaihtoehdosta.
Siksi sananmukaisesti JOUDUIN juomaan.
Olkoot sitten vaan seli seliä mutta tässä tarinani holismista noin tiivistettynä. - Hakusessa oli
ei seliä kirjoitti:
Kyllä. Olin voimaton, en ollut vielä saanut voimaa vertaistuesta ja ohjelmasta AA:ssa vaan koetin yksin raitistua. Ei siitä mitään tullut, muutama pvä ilman ottamista vei hermot enkä tiennyt paremmasta vaihtoehdosta.
Siksi sananmukaisesti JOUDUIN juomaan.
Olkoot sitten vaan seli seliä mutta tässä tarinani holismista noin tiivistettynä."Ei siitä mitään tullut, muutama pvä ilman ottamista vei hermot enkä tiennyt paremmasta vaihtoehdosta."
Toisin sanoen, et ollut vielä "kypsä" raitistumaan. - Alkkoholisti
Hakusessa oli kirjoitti:
"Ei siitä mitään tullut, muutama pvä ilman ottamista vei hermot enkä tiennyt paremmasta vaihtoehdosta."
Toisin sanoen, et ollut vielä "kypsä" raitistumaan.Kypsyttyäni minäkin sain jo pitkään kestäneen raittiuden, kun ensin avasin AA ryhmän oven ja hain apua.
- Mikä minussa mättää?
Olen ollut ilman alkoholia siitä saakka kun avasin tämän aiheeni. Joka aamu olen pyrkinyt pyytämään omalta Jumalalta hiljaisuudessa raittiutta ja kaikea hyvää alkavalle päivälle. Pyrkinyt elämään oikeudenmukaisesti ja vilpittömäsi. On ollut erittäin hienoja päiviä. Olen nauttinut lähes jokaisesta päivästä.Välillä on mahtavia hyvän olon tunteita. Tuntuu hienolta elää.
Olen kertonut läheisimmille ihmisille halun muuttaa elämäni alkoholittomaksi.Viimeisen kännin sammuttelu vaiheessa soittelin heille asiasta. Myös vaimolle kerroin jo aiemmin tekeväni muutoksen etten halua elää juovaa elämää itselleni. Ystävät ovat ymmärtäneet ratkaisun. Luulen iiden mös tukevan minua. Oletan niin. Kaikessa tässä on ihmeellistä se, ettei ole mitään halua tai himoa juoda. Viikonloppuna ol erään ystävän synttärit. Viinaa oli jokalähtöön. Vasta kotimatkalla ajaessani huomasin, ettei tullut ajatustaan ottaa viinaajuhlissa. Mahtava tunne!!!!
Kiitos Jumalalleni ja teille kaikille jotka olette osallisia raittiuteeni positiivisellä tavalla.- duunareiy
oon yövuorossa ja perse haisee paskalle. Olis erikiva olla esson baarissa kaljalla
- ex-masentunut
"Kaikessa tässä on ihmeellistä se, ettei ole mitään halua tai himoa juoda. "
Koen täysin samoin. Mulla on baarikaapissa viinaa ja jopa jääkaapissa olutta, mutta ei se nyt kiinnosta.
Siksipä rohkenisin väittää, että raittius on pitkälti asennekysymys. Kun löytää sen asenteen, että haluaa kohdata elämänsä (kaikkine vaikeuksineen) ja elää sen läpi, ei enää kaipaa alkoholia turruttamaan sitä. Viinan kanssa elämä jää helposti kokonaan elämättä ja elämä pyörii vain tuon yhden addiktion ympärillä. - Buahahha...
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/ - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
"Kaikessa tässä on ihmeellistä se, ettei ole mitään halua tai himoa juoda. "
Koen täysin samoin. Mulla on baarikaapissa viinaa ja jopa jääkaapissa olutta, mutta ei se nyt kiinnosta.
Siksipä rohkenisin väittää, että raittius on pitkälti asennekysymys. Kun löytää sen asenteen, että haluaa kohdata elämänsä (kaikkine vaikeuksineen) ja elää sen läpi, ei enää kaipaa alkoholia turruttamaan sitä. Viinan kanssa elämä jää helposti kokonaan elämättä ja elämä pyörii vain tuon yhden addiktion ympärillä.Kyllä se varmaan on pitkälti asenne kysymys, kuten toteat. Mutta mielestäni täytyy tehdä oma osuus, eli miettiä miksi joisin, koska homma karkaa hanskasta. Etsiä mielessään kaikki negatiiviset asiat viinan käytön suhteen, siis mitä kielteistä se aiheuttaa minulle.
Asun ulkomailla vakituisesti. Käyn toki Suomessa joka kesä.Täällä on viinaa saatavana jokaisesta mahdollisesta paikasta. Edes ajatusta ei ole tullut edes katsoa viinarivistöjä tietoisesti kun käy kaupassa ruokaostoksilla.
Myös meillä on kotona alkoholia. Ei ajatustakaan että täytyisi juoda. On ollut ihmeellistä ja hienoa olla juuri näin. Täällä kotona askartelen hieman, sen mitä terveys sallii. Aikaisemmin ennen päätöstäni, hiipi viinan himo askarrellessa. Suorastaan tiesi että tänään juon. Ajatukselle oli kypsä viimeistään kun askaroinnin lopetti, mutta usein jo askareiden aikaan tuli otettua. Ajatukset huomisen haaveista ja "tavoitteista" on usein illalla mielessä.
Kävin tänään illalla helluntaiseuran kokouksessa. Ihan hienoa mielestäni. Kyllä sieltä löytyi asioita ja mietittävää omalle kohdalle. Halu elää loppuelämä "kunniallisesti" on vilpittömästi mielessä.
Valtavat kiitokset sinulle mielipiteiden vaihdossa. Mielipiteesi ovat avartaneet
näkemyksiäni asioihin.
Iloista ja kaikkea hyvää sinun elämän jokaiselle päivälle.
Tv: Mikä minussa mättää? - ex-masentunut
Buahahha... kirjoitti:
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/Helpottaako tällainen?
Et ehkä halua nähdä sitä, mitä minä nään, että halusi ilkkua tuottaa sinulle paljon enemmän haittaa, kun se vähä (vahingon)ilo mitä saat, kun sitä teet. Koitahan jaksaa itsesi kanssa. - ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Kyllä se varmaan on pitkälti asenne kysymys, kuten toteat. Mutta mielestäni täytyy tehdä oma osuus, eli miettiä miksi joisin, koska homma karkaa hanskasta. Etsiä mielessään kaikki negatiiviset asiat viinan käytön suhteen, siis mitä kielteistä se aiheuttaa minulle.
Asun ulkomailla vakituisesti. Käyn toki Suomessa joka kesä.Täällä on viinaa saatavana jokaisesta mahdollisesta paikasta. Edes ajatusta ei ole tullut edes katsoa viinarivistöjä tietoisesti kun käy kaupassa ruokaostoksilla.
Myös meillä on kotona alkoholia. Ei ajatustakaan että täytyisi juoda. On ollut ihmeellistä ja hienoa olla juuri näin. Täällä kotona askartelen hieman, sen mitä terveys sallii. Aikaisemmin ennen päätöstäni, hiipi viinan himo askarrellessa. Suorastaan tiesi että tänään juon. Ajatukselle oli kypsä viimeistään kun askaroinnin lopetti, mutta usein jo askareiden aikaan tuli otettua. Ajatukset huomisen haaveista ja "tavoitteista" on usein illalla mielessä.
Kävin tänään illalla helluntaiseuran kokouksessa. Ihan hienoa mielestäni. Kyllä sieltä löytyi asioita ja mietittävää omalle kohdalle. Halu elää loppuelämä "kunniallisesti" on vilpittömästi mielessä.
Valtavat kiitokset sinulle mielipiteiden vaihdossa. Mielipiteesi ovat avartaneet
näkemyksiäni asioihin.
Iloista ja kaikkea hyvää sinun elämän jokaiselle päivälle.
Tv: Mikä minussa mättää?"Mutta mielestäni täytyy tehdä oma osuus, eli miettiä miksi joisin, koska homma karkaa hanskasta. Etsiä mielessään kaikki negatiiviset asiat viinan käytön suhteen, siis mitä kielteistä se aiheuttaa minulle. "
Minua itseäni ei viinankäytön negatiiviset vaikutukset koskaan saaneet sitä lopettamaan tai juurikaan edes vähentämään. Krapulassa ja morkkiksessa tuli luvattua ummet ja lammet, mutta eivät nuo pitäneet. Mutta toki siitä apua on, kun näkee oman toimintansa oikeassa valossa, häpeästäkin on sentään jotain hyötyä. :)
Vasta kun ymmärsin, miksi juon, alkoi tapahtua. Join siksi, etten jaksanut omaa masennustani ja ahdistustani, ja alkoholi toi siihen sen hetkellisen helpotuksen, jota siinä hetkessä todella kaipasin. Ei siinä paljoa huomista pohdittu. Uskoisin tämän syyn olevan aika monen muunkin juomisen taustalla.
Sitten aloin perkaamaan elämääni kysymyksellä, miksi minä en pidä tästä elämästä. Syitäkin alkoi löytyä. Aiemmin olin koko ajan syyttänyt muita, lapsuuttani tai yhteiskuntaa omista ongelmistani, mutta sitten tajusin, että vika on kokonaan minun omassa asenteessani. Oivalsin, että minulla on oikeasti valta päättää, miten näen maailman - näenkö vuoren tiskaamattomia astioita vain sen, että olen saanut niistä astioista syödä. Ajatus nälkää näkevistä ihmisistä sai minut unohtamaan oman tiskivuoreni tuoman "kurjuuden" ja tiskaamaan sen nöyrästi pois. Aiemmin olisin ottanut kaapista pari kaljaa siihen, etten jaksa katella sotkuista kämppää.
Nyt olen tehnyt paljon töitä tuon asenteeni muuttamiseksi ja sitä kautta oikeastaan menettänyt koko halun juoda viinaa, koska minulla ei ole enää juurikaan sitä ahdistusta jäljellä, johon tapasin juoda. Nyt elämä tuntuu pääosin aika neutraalilta ja välillä koen ihan iloakin, mutta pääasia on, että ahdistus on aika hyvin poissa. Ja uskon vakaasti, että kun jatkan tätä henkistä polkuani ja yritän nähdä kaikessa tapahtuneessa jotain hyvää, niin pääsen lopullisesti eroon sekä ahdistuneisuudestani, että sen hoitamisesta alkoholilla.
Viinanhimon voi selättää, siitä olen jo täysin varma. - Mikä minussa mättää?
ex-masentunut kirjoitti:
"Mutta mielestäni täytyy tehdä oma osuus, eli miettiä miksi joisin, koska homma karkaa hanskasta. Etsiä mielessään kaikki negatiiviset asiat viinan käytön suhteen, siis mitä kielteistä se aiheuttaa minulle. "
Minua itseäni ei viinankäytön negatiiviset vaikutukset koskaan saaneet sitä lopettamaan tai juurikaan edes vähentämään. Krapulassa ja morkkiksessa tuli luvattua ummet ja lammet, mutta eivät nuo pitäneet. Mutta toki siitä apua on, kun näkee oman toimintansa oikeassa valossa, häpeästäkin on sentään jotain hyötyä. :)
Vasta kun ymmärsin, miksi juon, alkoi tapahtua. Join siksi, etten jaksanut omaa masennustani ja ahdistustani, ja alkoholi toi siihen sen hetkellisen helpotuksen, jota siinä hetkessä todella kaipasin. Ei siinä paljoa huomista pohdittu. Uskoisin tämän syyn olevan aika monen muunkin juomisen taustalla.
Sitten aloin perkaamaan elämääni kysymyksellä, miksi minä en pidä tästä elämästä. Syitäkin alkoi löytyä. Aiemmin olin koko ajan syyttänyt muita, lapsuuttani tai yhteiskuntaa omista ongelmistani, mutta sitten tajusin, että vika on kokonaan minun omassa asenteessani. Oivalsin, että minulla on oikeasti valta päättää, miten näen maailman - näenkö vuoren tiskaamattomia astioita vain sen, että olen saanut niistä astioista syödä. Ajatus nälkää näkevistä ihmisistä sai minut unohtamaan oman tiskivuoreni tuoman "kurjuuden" ja tiskaamaan sen nöyrästi pois. Aiemmin olisin ottanut kaapista pari kaljaa siihen, etten jaksa katella sotkuista kämppää.
Nyt olen tehnyt paljon töitä tuon asenteeni muuttamiseksi ja sitä kautta oikeastaan menettänyt koko halun juoda viinaa, koska minulla ei ole enää juurikaan sitä ahdistusta jäljellä, johon tapasin juoda. Nyt elämä tuntuu pääosin aika neutraalilta ja välillä koen ihan iloakin, mutta pääasia on, että ahdistus on aika hyvin poissa. Ja uskon vakaasti, että kun jatkan tätä henkistä polkuani ja yritän nähdä kaikessa tapahtuneessa jotain hyvää, niin pääsen lopullisesti eroon sekä ahdistuneisuudestani, että sen hoitamisesta alkoholilla.
Viinanhimon voi selättää, siitä olen jo täysin varma.Edelleen raittiina ilman viinan himoa! Hienoa elää!!! On alkanut elämä maittaa monilla sektoreilla. Vapautunut olotila!!!
- ex-masentunut
Mikä minussa mättää? kirjoitti:
Edelleen raittiina ilman viinan himoa! Hienoa elää!!! On alkanut elämä maittaa monilla sektoreilla. Vapautunut olotila!!!
Hienoa! Olet ylittänyt tärkeän kynnyksen ja nähnyt, että elämä todellakin voittaa, kunhan sitä ei hukuta ahdistuksissaan viinaan. Onnittelut ja tsemppiä tulevaisuuteen! :)
- sepeteus99
Mulla on6kk putki, javieläki koukussa.Pelottaa terveys!!
- Maroolofi
Mulla on nyt varastettu kahden kuukauden aikana ryyppyputkien aikana kolme lompakkoa ja joudun taas lähtemään hommaamaan uusia kortteja, tekemään rikosilmoitusta yms.
Koin tässä myös sellaisen oivalluksen, että jos en juo, mulla voi mennä ihan mukavasti. Itse asiassa tuli todella kamala syyllisyydentunne, kun tajusin miten olen tuhonnut omaa elämääni, terveyttä ja tuottanut ikävää lähimmäisilleni. Monella ihmisellä menee tosi huonosti ilman että se mitenkään on heidän oma syynsä. Itse taas olen dokaamisella tuhonnut itseäni. Tuli niin kova morkkis ja ahdistus, että ei ole koskaan ennen ollut moista. Olen itse myös nimenomaan ollut tuurijuoppo, ja mulla ei ole ollut raittiina kausina vaikea olla juomatta. Vasta sitten sen ensimmäisen huikan jälkeen.
Viime putki kesti 2 viikkoa ja nyt olen toista päivää juomatta. Vieläkin on toipilas, lihakset jumissa ja korvissa humisee. Yms.
Nyt on motivaatiota enemmän kuin aikaisemmin. Olen kuitenkin vasta 28, joten ehkä mun kannattaisi tosiaan yrittää. On multakin kavereita kuollut viinaan, mutta ne on olleet mua reilusti iäkkäämpiä.
Tsemppiä kaikille. Eihän tämä aina helppoa ole, varsinkaan nyt kun omaisuus on viety yms. Onneksi on kuitenkin tukea ja apua saatavilla. Kannattaa kuitenkin arvostaa sitä, ennen kuin on liian myöhäistä.- Huikat Tomia Päiviä
Joku entinen juoppo huomasi, että kun ei ota ensimmäistä ryyppyä, ei tule humalaan. Olet tainnut sinäkin vähitellen tulla samaan johtopäätökseen.
- Maroolofi
Kyllä, niin se on. Yritetään nyt päivä kerrallaan elää parempaa elämää, johon ei kuulu alkoholi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053141Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391600Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803