Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan ruoka Suomessa maksaa 12% enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. (Tilastokeskuksen mukaan uusien jäsenmaiden liityttyä mukaan 22% enemmän)
Selvityksen mukaan työvoimakustannukset ovat suurin syy hintaeroihin. Maan koko,pohjoisen kustannukset, pitkät matkat ja pieni väestöpohja vaikuttaa myös kustannuksiin.
Eli Suomessa on ruoka aina suhteellisen kallista. Jos ruoan hintaa vero- ja ym.ratkaisuin yritetään laskea tulee se kalliksi valtiolle ja laskun maksamme me kuitenkin
Tutkimusjohtaja Ville Aalto-Setälä kumoaa väitteen, että ruoan arvonlisäveron (ALV) laskeminen suoraan laskisi ruoan hintaa.
Minusta heikoimmin toimeentulevien tueksi on löydettävä valtion kannalta halvempi ja täsmällisempi ratkaisu kuin ruoan ALV:n lasku. Toki Suomen ruoan ALV:n on seurattava EU-maiden yleisen tason kehitystä.
Suomessa ruoka on sillä lailla halpaa, että sitä joutuu paljon kaatopaikoillekin. Toisaalta se monin paikoin maailmassa on niin kallista, että sitä ei ole varaa hankkia ja aliravitsemukseen kuolee miljoonia.
Selvityksen mukaan työvoimakustannukset ovat suurin syy hintaeroihin. Maan koko,pohjoisen kustannukset, pitkät matkat ja pieni väestöpohja vaikuttaa myös kustannuksiin.
Eli Suomessa on ruoka aina suhteellisen kallista. Jos ruoan hintaa vero- ja ym.ratkaisuin yritetään laskea tulee se kalliksi valtiolle ja laskun maksamme me kuitenkin
Tutkimusjohtaja Ville Aalto-Setälä kumoaa väitteen, että ruoan arvonlisäveron (ALV) laskeminen suoraan laskisi ruoan hintaa.
Minusta heikoimmin toimeentulevien tueksi on löydettävä valtion kannalta halvempi ja täsmällisempi ratkaisu kuin ruoan ALV:n lasku. Toki Suomen ruoan ALV:n on seurattava EU-maiden yleisen tason kehitystä.
Suomessa ruoka on sillä lailla halpaa, että sitä joutuu paljon kaatopaikoillekin. Toisaalta se monin paikoin maailmassa on niin kallista, että sitä ei ole varaa hankkia ja aliravitsemukseen kuolee miljoonia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
yhteydessä on hyvä muistaa olennainen asia:
ANNELI ON PARSA SILLI!
Parempi olla parsa silli, kuin sinä joka olet ruikkutautinen intolerantikko tenttuaivo...
Väite ALV:n alentamisen vaikutuksista hintaan on hyvä tapa estää ALV:n alentaminen. Jos ruoan ALV alennetaan, vähentää se tuloverojen alentamisen mahdolisuuksia. Ja se taas johtaa näiden suuripalkkaisten tutkijoiden varoalentumisen pienentymiseen.
Tällä "tutkimuksella" ja sen "tuloksilla" on tarkoituksena se että suurituloiset saavat sen veronalennuksen hyödyn.
Ruoan ALV:n alentaminen suuntaa sen alennuksen enemmän pienituloisia hyödyttävästi. Kylläkin niin että pienituloisilla olisi mahdollisuus ostaa vähän enenmmän ruokaa, josta joskus on tässä hyvinvointivaltiossa jopa pulaa ostovoiman ollessa hyvin pieni. Muollakin veronalennuksilla saadaan tietenkin lisää ostovoimaa, mutta niillä se hyöty voidaan kohdistaa täsmällisemmin isotuloisille kuin ruoan arvonlisäveron alentamisella.
Isotuloisten näkökulmasta ALV:n alentaminen on kuin itsemurhaiskijän pommin vaikutus, se on tarkoitettu satunnaisesti jokaiselle, mutta ei erikseen kenellekään. Se kohdistuu sattumanvaraisesti niille jotka sattuvat olemaan lähellä.
Joten eihän tällaista "täsmäasetta" voi otta käyttöön. Kohdistus saattaa olla jopa niille jotka sitä veronalennusta tarvitsevat.
On tietenkin oikein kohdentaa ne veronalenukset niille jotka tienaavat 400 000 euroa vuodessa. Nehän sitä tarvitsevat. Muutenhan ne titenkin kuolevat nälkään.
Ne 4800 euroa vuodessa tienaavathan kyllä pärjäävät silläkin joka heille tulee. Nämähän ei tarvitse mitään veronalennuksia kun ei voi muutenkaan suunitellakaan ulkomaanmatkoja eikä sijoittamista.
Niin kitäs "köyhä" rahalla tekisi?
Mitä tehdä hallinnon itseään suojaavalle kartellille? Eri hallinnon alat pelaavat itseään suojaten yhteen tavallisen kansalaisen etua vastaan.
Pitäisikö kilpailuviraston tutkia onko esim. tämä ALV:n alentamisen vaikutuksen mitätöivä tutkimustulos hallinnon sisältä tehty tilaustyö, jonka tulos oli ennalta määrätty?
Vastaan: ostaa roskaruokaa, jonka terveellisyys on heikointa, mutta hintaluokka kalleinta.
Suomi on täynnä tutkimuksia tästä aiheesta, joten älä viitsi jatkaa tuota valheellista kampanjaa, että ruoan alvi mitenkään muuttaisi vähätuloisten ruoanhankintakäyttäytymistä.
Parhaiten ja välittömimmin vähävaraisten terveellisten ruokailutapojen sisäistämiseen ja toteuttamiseen pystytään vaikuttamaan sosiaalista ruokailua kehittämällä - ja silloin voidaan alv-käytäntöä miettiä lisäämään tämän palvelun mahdollisuutta. Monissa Eu-maissa ei tarvitse maksaa alvia lainkaan tai hyvin minimaalisesti, mikäli ruoka tarjoillaan kouluissa, sairaaloissa tai muuten yhteiskunnan tai työnantajan subventoimana.
Suomessa esim. henkilöstöruokailu väheni lähes 30 prosenttia, kun siihen lisättiin täysimääräisesti alv 1995 alussa. Kouluruokailu sisältää lähes 10 % piiloalvia, ja sairaala- ja vanhusruokailusta joudutaan maksamaan täydet 22 % alvia,mikäli sen tuottaa ja tarjoaa yksityinen yrittäjä.
Tässä olisi hallituksella töitä, mutta Keskustahan siis söi sanansa tämänkin suhteen, kun matalapalkka-alojen alv-kokeilu jäi lupausten suurten unholaan.
Kepu petti tässäkin meidät pienituloiset naiset.