Olen huolestunut nykyisestä trendistä etenkin etelä-suomessa.
Samaa ilmiötä on varmasti muuallakin päin Suomea.
Eli tapauskovaisten määrä on selkeässä nousussa.
Itsekin olen lukeutunut ateistislestadiolaisiin, mutta sain parannuksen armon
tuossa muutamia vuosia takaperin.
Tuolloin vielä ajattelin itse, että voin hyvin olla vanhoillislestadiolainen siitä huolimatta, etten usko Jumalaan enään lainkaan. Pidin vain ulkoisia "sääntöjä" niin turvallisina, etten halunnut luopua niistä. Kävin edelleen seuroissa
ja sain sieltä sielulle ravintoa, vaikken tuolloin varsinaiseen sieluun uskonutkaan.
Seurat olivat minulle kuin ryhmäterapiaa. Puheita suurempi motiivi seuroissa käymiselle oli kuitenkin kavereiden tapaaminen.
Minun ollessani vielä ateistislestadiolainen kyseinen "oppisuuntaus" ei liene ollut vielä kovinkaan yleistä. Iltakylissä ihmiset puhuivat paljonkin uskon asioista. Usein keskusteluissa ilmeni selkeästi, että ihmiset todellakin uskovat Jumalaan.
Nykyään meidän seassa on kuitenkin noussut selkeesti sellaista ilmiötä, että kaikkea selitetään sattumalla. Vaikka uskon edelleenkin evoluutioon, näen, että Jumala on kaiken takana.
Usein keskusteluissa kuitenkin selkeesti ilmenee, että useat uskovat voimakkaasti ns. luonnon valintaan.
Puolison haussakaan ei enää uskota siihen, että on olemassa se oikea jossain. Saatetaan syytellä voimakkaasti itseä, kun ei ole osannu toimia oikeaan aikaan. Tiedän useita, jotka kyseenalaistavat Jumalan johdatuksen.
Jumalan sanaa saatetaan myös kritisoida vanhentuneena. Silti nämä ihmiset käyvät seuroissa. Useimmiten ainoana motiivina on mahdollisen puolison löytäminen.
Olen huolestuneena laittanut myös merkille sen, että kaikilla ei ole halua sopia asioita evankeliumilla. Katkeruus ja kaunaisuus lisääntyvät. Uskovaisia perheitä hajoaa yhä enemmän ja enemmän. Evankeliumiin ei enää turvauduta.
Monet ateistislestadiolaiset pitävät myös enemmän ääntä omasta uskonnottomuudestaan. Olenkin joskus esittänyt heille kysymyksen, mikä saa heidät käymään seuroissa. Osa on sitä mieltä, että ateistislestadiolaisillakin on oikeus käydä seuroissa, mutta jos niiden määrä kasvaa, voi olla suuri vaara siinä, että nämä ateistit haluavat ruveta muuttamaan vanhoillislestadiolaisuutta.
Olen jutellut muutamien pohjoisessa asuvien uskonsisarien kanssa ja he ovat sanoneet, että myös heidän siionissa esiintyy jossain määrin maallistumista. Nuoret eivät välttämättä tervehdi enää toisiaan Jumalan terveellä. Joskus saatetaan vain tervehtiä mantereella ja hyvästellä junalla raumaan- sanoilla.
Jos joku uskaltaa ottaa puheeksi tällaisten ihmisten kanssa vaikkapa Jumalan luomistyön, tai johdatuksen, tällaiset nauretaan kylistä pihalle.
Mitä pitäisi tehdä, jos ateistislestadiolaisten määrä lisääntyy?
Enää ei uskalleta toimia, kuten 70-luvulla, koska siitä seurais vain kielteistä julkisuutta. Mutta toisaalta voimmeko antaa liikkeemme maallistuakkaan. On suuri vaara, että ateistislestadiolaisten määrän lisääntyessä koko liike maallistuu. Toisaalta siinä on hyviäkin puolia, että ateistit jaksavat pysyä liikkeessä. Koskaan ei tiedä, jos ne saisivat uudelleen parannuksen armon!
Samaa ilmiötä on varmasti muuallakin päin Suomea.
Eli tapauskovaisten määrä on selkeässä nousussa.
Itsekin olen lukeutunut ateistislestadiolaisiin, mutta sain parannuksen armon
tuossa muutamia vuosia takaperin.
Tuolloin vielä ajattelin itse, että voin hyvin olla vanhoillislestadiolainen siitä huolimatta, etten usko Jumalaan enään lainkaan. Pidin vain ulkoisia "sääntöjä" niin turvallisina, etten halunnut luopua niistä. Kävin edelleen seuroissa
ja sain sieltä sielulle ravintoa, vaikken tuolloin varsinaiseen sieluun uskonutkaan.
Seurat olivat minulle kuin ryhmäterapiaa. Puheita suurempi motiivi seuroissa käymiselle oli kuitenkin kavereiden tapaaminen.
Minun ollessani vielä ateistislestadiolainen kyseinen "oppisuuntaus" ei liene ollut vielä kovinkaan yleistä. Iltakylissä ihmiset puhuivat paljonkin uskon asioista. Usein keskusteluissa ilmeni selkeästi, että ihmiset todellakin uskovat Jumalaan.
Nykyään meidän seassa on kuitenkin noussut selkeesti sellaista ilmiötä, että kaikkea selitetään sattumalla. Vaikka uskon edelleenkin evoluutioon, näen, että Jumala on kaiken takana.
Usein keskusteluissa kuitenkin selkeesti ilmenee, että useat uskovat voimakkaasti ns. luonnon valintaan.
Puolison haussakaan ei enää uskota siihen, että on olemassa se oikea jossain. Saatetaan syytellä voimakkaasti itseä, kun ei ole osannu toimia oikeaan aikaan. Tiedän useita, jotka kyseenalaistavat Jumalan johdatuksen.
Jumalan sanaa saatetaan myös kritisoida vanhentuneena. Silti nämä ihmiset käyvät seuroissa. Useimmiten ainoana motiivina on mahdollisen puolison löytäminen.
Olen huolestuneena laittanut myös merkille sen, että kaikilla ei ole halua sopia asioita evankeliumilla. Katkeruus ja kaunaisuus lisääntyvät. Uskovaisia perheitä hajoaa yhä enemmän ja enemmän. Evankeliumiin ei enää turvauduta.
Monet ateistislestadiolaiset pitävät myös enemmän ääntä omasta uskonnottomuudestaan. Olenkin joskus esittänyt heille kysymyksen, mikä saa heidät käymään seuroissa. Osa on sitä mieltä, että ateistislestadiolaisillakin on oikeus käydä seuroissa, mutta jos niiden määrä kasvaa, voi olla suuri vaara siinä, että nämä ateistit haluavat ruveta muuttamaan vanhoillislestadiolaisuutta.
Olen jutellut muutamien pohjoisessa asuvien uskonsisarien kanssa ja he ovat sanoneet, että myös heidän siionissa esiintyy jossain määrin maallistumista. Nuoret eivät välttämättä tervehdi enää toisiaan Jumalan terveellä. Joskus saatetaan vain tervehtiä mantereella ja hyvästellä junalla raumaan- sanoilla.
Jos joku uskaltaa ottaa puheeksi tällaisten ihmisten kanssa vaikkapa Jumalan luomistyön, tai johdatuksen, tällaiset nauretaan kylistä pihalle.
Mitä pitäisi tehdä, jos ateistislestadiolaisten määrä lisääntyy?
Enää ei uskalleta toimia, kuten 70-luvulla, koska siitä seurais vain kielteistä julkisuutta. Mutta toisaalta voimmeko antaa liikkeemme maallistuakkaan. On suuri vaara, että ateistislestadiolaisten määrän lisääntyessä koko liike maallistuu. Toisaalta siinä on hyviäkin puolia, että ateistit jaksavat pysyä liikkeessä. Koskaan ei tiedä, jos ne saisivat uudelleen parannuksen armon!
Vastaukset 13
Vanhimmat
"ateistislestadiolaiset, liberaalit, uuslestadiolaiset, feministit (pappeus), homomyönteiset jne." Mitä milloinkin!
-Koska täältä vaivojen maasta pääsemme?!
Meitä kaikkia seuraa oma elämä ja kilvoitus Jumalan edessä. Ei näytä olevan mitenkään tavatonta, että samat kokemukset seuraavat nykynuoren elämää. Aivan samat herjat kuuluivat myös vanhojen nuoruusaikoihin "mantereella ja hyvästellä junalla raumaan- sanoilla" -niin ihan kaikki maailmallinen meno mitä
suinkaan SAATTAA TEHDÄ.
Jumalan aika ei ole ihmisen aika, niinpä emme voi olla toisen puolesta uskomassa (valvomassa) vaan omakohtaisen valvomisen merkitys korostuu.
Kunpa saisimme voimaa olla valona ja suolana tämän hyvän ja pahan maailman keskellä. -Häätääkö heidät pitäisi?
""""""Useasta synnistä rangaistaan vain kerran.""""""
Ei ole yhden tekevää miten täällä ajassa vaellamme. Kun tunnemme, että "ruukkuun" on tullut säröjä, silloin on vaarallista ajatella, että korjaanpa asioita sitten yhdellä kertaa useampia, tai miksi kantaisin huolta koska kuitenkin joudun syntiin. Jumalan täytyy kuitenkin koetella jokainen sielu täällä ajassa. Täältä ei korjata kuin "täydellisiä" Jumalan lapsia, niitä joiden sielu on totisesti pesty puhtaaksi Karitsan verellä ja jotka ovat saaneet voiton suuresta vaivasta. Jumalan mielen mukaisessa elämässä on kaikkien uskovien vanhurskaus.
Jaak.1:12-16
2 Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. [2. Tim. 4:8; Ilm. 2:10]
13 Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.
14 Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. [Room. 7:7]
15 Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. [Room. 6:23]
16 Älkää eksykö, rakkaat veljet!
Meidät tuomitaan tekojen mukaan (Jaak. 2:24-26). Tosin kaikki olemme syntiä tehneet ja syntisiä, mutta Kristuksen sovituksen ansiosta, ja uskon tekojen kautta, meidät on pesty puhtaiksi niin, että kerran perimme iankaikkisen elämän autuuden.
Uuslestadiolaisuus on vanhentunut nimitys uudismielisille vanhoillislestadiolaisille.
Aikaisemmin uudella tavalla ajattelevat vanhoillislestadiolaiset saattoivat kutsua itseään uuslestadiolaisiksi, mutta se oli harhaanjohtava nimitys.
Monet mielsivät uuslestadiolaiset uusheränneiksi. Nimestä uuslestadiolaisuus tuli myös mieleen järjestäytynyt herätysliike, jota uuslestadiolaisuus ei ikinä ollut.
Itseasiassa ns. uuslestadiolaiset olivat vanhoillislestadiolaisia, jotka eivät kuitenkaan usko samalla tapaa, mitä vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan.
Voiko toisella tapaa uskova olla silti vanhoillislestadiolainen?
Mielestäni voi! Ei se herätysliike ketään pelasta, vaan elävä usko.
Jos elävää uskoa on sinapin siemenkään verran, niin on olemassa taivastoivoa!
Voiko sitten muiden uskonsuuntien uskovaiset olla Jumalan lapsia?
Voi, jos niillä on yhteys ja samanlainen uskonkäsitys kuin meillä vanhoillislestadiolaisilla.
No onko sitten joillain eri suunnilla samanlaisia käsityksiä?
Valitettavasti ei ainakaan tuntemistani uskonsuunnista.
Lähimpänä vanhoillislestadiolaisia ovat esikoislestadiolaiset, mutta heidän usko silti eroaa monilta osin ratkaisevasti meikäläisten opetuksesta. He myös korostavat liikaa Lars Levi Laestadiusta ikään, kuin se olisi jokin pyhimys.
No mitä vanhoillislestadiolaisuus on?
Vanhoillislestadiolaisuus on herätysliike, jonka sisällä on elävää uskoa. Valitettavasti kaikki vanhoillislestadiolaisetkaan eivät ole uskovaisia. Nykyään on monenlaisia pieniä haaroja meikäläisyyden sisällä. Monilta haaroilta puuttuu nimetkin. On myös paljon yksilöllisesti ajattelevia vanhoillislestadiolaisia, jotka haluavat itse päässään miettiä, mikä on oikein ja mikä ei. Tällaiseen ei Jumalan Sana meitä opeta!
Onneksemme nämä nimelliset ryhmittymät, kuten etniset vl:t, ateistilestadiolaiset, uudismieliset vl:t yms ovat aika pieniä porukoita vielä!
Todennäköisesti nämä tulee joskus irtautumaan vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä. Myös koko vanhoillislestadiolainen liike voi mennä harhaan, mutta aina jossain on se oikea uskovaisten joukko. Eri aikoina se on vain tunnettu eri nimillä. Voitais vaikka kuvitella niin, että SRK:ssa säädetään Jumalan sanan vastaisia säännöksiä joita oikealla tapaa uskovat vastustavat. Tämä oikealla tapaa uskovien ryhmä eroittautuu omaksi ryhmäkseen ja näitä ruvetaa kuttuu eri nimellä. Toivon mukaan meidän aikana tällaisia suuria mullistuksia ei tulisi! Sellaisissa murroksissa niin helposti moni viatonkin joutuu harhaan, kun ei oikein tiedä, ketä seurata!
Kun on turva Jumalassa, niin vaikeitakaan aikoja ei tarvitse pelätä!
Tunnen yhä muutaman ihmisen, jotka kutsuvat itseään uuslestadiolaisiksi.
He käyvät silti rauhanyhdistyksen seuroissa. He ovat selkeästi ilmoittaneet, etteivät enää ole vanhoillislestadiolaisia, eivätkä usko kuten vanhoilliset uskovat, mutta haluavat käydä seuroissa, koska kokevat, että siellä on heidän mukaansa vielä oikeaa sanomaa jäljellä. Ainoaa asiaa, mitä nämä itseään uuslestadiolaiseksi kutsuvat eivät sulata, on ns. ekslusiivinen seurakuntakäsitys, eli että vain sillä tavoin voi tulla Jumalalle kelpaavaksi, mitä meidän seuroissa opetetaan.
Heidän mukaan synnit voi saada anteeksi myös rukoilemalla ja hiljentymällä.
Mikä erottaa uudismieliset vanhoillislestadiolaiset uuslestadiolaisista?
No uudismieliset uskovat olevansa edelleen olevansa osa vanhoillislestadiolaista liikettä ja pyrkivät muuttamaan liikettä sisältä käsin. Uuslestadiolaiset (joita tuskin kovin montaa edes on) ilmoittavat olevansa jo oma joukkonsa.
Näiden uuslestadiolaisten määrä on kuitenkin todella pieni, eikä niillä ole edelleenkään järjestäytynyttä toimintaa. Aika näyttää, muodostuuko uuslestadiolaisuudesta vielä oma suuntauksensa.
Isäni, joka on puhujamiehiä, on arvellut, että uudismieliset vl:t jättävät vielä liikkeen. Tähän porukkaan kuuluu toimestaan erotettuja puhujia, naisteologeja ja monia karismaattisia henkilöitä, jotka voi hyvinkin muodostaa vielä toimivan eriseuran. Vanhoillislestadiolaisena toivoisin, että nämä erimieliset saisivat parannuksen armon ja pysyisivät liikkeessä!
En oikein ymmmärrä mitä ajat takaa. Mutta se on ihan totta että rauhanyhdistyksissä on ateisti-vl-uskovaisia
http://freepathways.wordpress.com/2009/10/10/lestadiolainen-ateisti/
Parempi olisi kun ei sanoisi mitään.
Tulee vain vanha tarina mieleen - "Ei siitä kissalle takkia tullut"
Mutta mitä ihmettä näillä mahdat tarkoittaa?
"heidän usko silti eroaa monilta osin ratkaisevasti"
"monenlaisia pieniä haaroja meikäläisyyden sisällä"
"itse päässään miettiä, mikä on oikein ja mikä ei"
"Tällaiseen ei Jumalan Sana meitä opeta!"
"koko vanhoillislestadiolainen liike voi mennä harhaan"
"oikealla tapaa uskovien ryhmä eroittautuu omaksi ryhmäkseen"
Näinhän niitä eri seuroja saadaan aikaan.
Kenen puolella sinä olet?
Missä se "valtakunta" sitten on?
Kautta aikain Jumalan lasten seassa on ollut niitä, jotka eivät ole sydämestään uskovaisia, tai ovat joutuneet väärään henkeen. Meidän tehtävä ei ole kuitenkaan täällä ajassa ruveta perkaamaan Jumalan valtakuntaa, sillä siinä mukana voi lähteä myös terveitä oksia.
Raamatussa sanotaan, teidän seassa pitää eriseurat oleman!
Tällä hetkellä suurinta ääntä näistä erihaaroista ovat pitäneet ns. etniset vanhoillislestadiolaiset, homomyönteiset, naispappeuden kannattajat, sekä maallistuneet vanhoillislestadiolaiset, eli ns. ateistislestadiolaiset.
Tämä aika ei mitenkään eroa menneistä ajoista, sillä varmasti aina on meidän sekaan mahtunut niitäkin, jotka eivät ole millään tavoin enää uskoneet Jumalaan. Arkisempi nimitys tällaisille on "tapauskovainen".
Pedofiiliuskovaisia kuitenkin pidät veljinäsi ja sisarinasi?
Siis vl-lastenraiskaajia, rikostensalaajia, rikollisten suojelijoita ja uhrien vaientajia.
Tekeekö se lestadiolaisen, kun uskoo Jumalaan?
Paavalikin uskoi Jumalaan?? Hän oli piispan tasoinen uskovainen ja sanoo itse sen ajan olleen itsellään vääräuskoista aikaa.
Samoin saa.. na uskoo Jumalaan.
Mutta Kristitty uskoo Jeesus nasaretilaisen Kristukseksi, Jumalan Pojaksi, Herrakseen ja siksi alkuseurakunnassa oli uskontunnustus, - Jeesus on Herra.
SRK uskoo nimenomaan kuten Saulus, Jumalaan, ei Jeesukseen kaikkivaltiaana Herrana.
>>Usein keskusteluissa ilmeni selkeästi, että ihmiset todellakin uskovat Jumalaan.** Juuri näin uskoo VL, Jehovan Todistajat ja muslimit,, Jumalaan.
Kristitty Jeesukseen Herrana, asia joka ainoastaan pelastaa. Usko Jumalaan ei Raamatun UT;n mukaan pelasta ollenkaan, vaan tuomitaan hel.. vettiin.
>>Nykyään meidän seassa on kuitenkin noussut selkeesti sellaista ilmiötä, että kaikkea selitetään sattumalla. Vaikka uskon edelleenkin evoluutioon, näen, että Jumala on kaiken takana. ** Juuri näin uskoo kalvinistit, kuten V, että Jumala pelastaa ja ihmisellä ei ole asiaan mitään itse tehtävissä.
>>Usein keskusteluissa kuitenkin selkeesti ilmenee, että useat uskovat voimakkaasti ns. luonnon valintaan. ** Juuri näin Kalvinisti ajattelee. Ihminen on tyhmä, kuten Vl saarnaajat sanoo – järki vangiksi ottakaatte?
Jumalahan on suorittanut valinnan, kun syntyi VL perheeseen,, mies sitä ei päättänyt vaan jumala.
>>Puolison haussakaan ei enää uskota siihen, että on olemassa se oikea jossain. Saatetaan syytellä voimakkaasti itseä, kun ei ole osannu toimia oikeaan aikaan. Tiedän useita, jotka kyseenalaistavat Jumalan johdatuksen.** Näin se Kalvinisti ajattelee?
Puhut evankeliumista, sehän on ainoastaan VALINTA; otatko vastaan Jeesuksen?
Sen jälkeen saat kaiken, jopa Jumalan, ei ennen sitä. Evankeliumilla ei sovita ihmisten kesken mitään, ei edes pedofiilin rangaistusta. Se on sitä VL puppua.
Kerrotko muuten, missä seurat - sana esiintyy Raamatussa. Pidettiinkö siellä seuroja?
>>Olen jutellut muutamien pohjoisessa asuvien uskonsisarien kanssa ja he ovat sanoneet, että myös heidän siionissa esiintyy jossain määrin maallistumista. ** Ei se välttämättä maallistumista ole vaan järkiintymistä ja Jumalan vetää Heitä Jeesuksen opetuslapsiksi ja sellaisena on mahdoton elää siinä lahkossa.
>>Nuoret eivät välttämättä tervehdi enää toisiaan Jumalan terveellä. Joskus saatetaan vain tervehtiä mantereella ja hyvästellä junalla raumaan- sanoilla. ** Olisikohan yksi oma vanuraskauden osio?
>>Jos joku uskaltaa ottaa puheeksi tällaisten ihmisten kanssa vaikkapa Jumalan luomistyön, tai johdatuksen, tällaiset nauretaan kylistä pihalle.** Onkohan se oikein ylipäätään opetettukaan?
>>Toisaalta siinä on hyviäkin puolia, että ateistit jaksavat pysyä liikkeessä. Koskaan ei tiedä, jos ne saisivat uudelleen parannuksen armon!** Missä se parannuksen armo esiintyy Raamatussa?
Kes.
miksi lestadiolaiset ei saa katsoa telkkaria, mutta saa käyttää internettiä vaikka ne on periaatteessa täsmälleen sama asia :DD
Ei ole kieltoja olemassakaan!
Televisiopäätös oli siunauksellinen, koska sieltä tulee paljon manipuloivaa ohjelmaa. Monet uskonliikkeet, jotka hyväksyivät televisiot kotiinsa, ovat jo käytännössä kuihtuneet pois, tai sitten ovat maallistuneet, kuten körttiläisyyden kävi. Körttiläisyys ei ole tänäpäivänä yhtään sitä, mitä se on ollut joskus aikoinaan.
Körttiläisyydessä oli aikoinaan paljon samoja piirteitä, mitä lestadiolaisuudessa.
Nykyään körttiläisyys tunnetaan yhtenä maallistuneimmista herätysliikkeistä, joskin sitä enää herätysliikkeeksi voi ees kutsua.
Sitten tuli netti. Netistäkin keskusteltiin paljon, mutta sen suhteen ei voinu tehä samanlaisia ratkaisuja, valitettavasti. Netissä on paljon saastaa joka tunkee uskovaisiinkin koteihin ja se on valitettavaa. Netti on kuitenkin nykyaikana niin helvetin välttämätön, ettei ilman sitä voi tulla enää toimeen. Monien uskovaistenkin huulille on internetin kautta tarttuneet kirosanat ja monenlaiset hävyttömyydet, joka on sinänsä valitettava asia, mutta sille ei voi mitään.
Elämme nyt tosi vaikeita ja pahoja aikoja ja olemme täysin syyttömiä siihen.
Televisio ei edelleenkään kuulu uskovaisen kodin olohuoneeseen, mutta valitettavasti se on jokaisen tietokoneessa läsnä ja sitä katsotaan.
Tämä on vain arkitodellisuutta, emmekä voi sille mitään.
Nähtäväksi jää, miten liikkeemme käy!
Olen samaa mieltä kanssasi, rakas veli. Kunnon kuri ja ankaruus ovat se, mitä uskovaiset tarvitsevat! Nyt SRK:N pitäisi mielestäni julistaa internettikin synniksi, niin näkisimme ketkä todella ovat oikealla tavala uskomassa ja hävittävät tietokoneet.
wut-parka, miten tämä kysymys liittyy tähän keskusteluun? Mikset avannut uutta keskustelua otsikolla "miksi lestadiolaiset ei saa katsoa telkkaria, mutta saa käyttää internettiä vaikka ne on periaatteessa täsmälleen sama asia :DD "?
Kysymys on mielestäni validi, mutta pitäisi sitä mielestäni kuitenkin hallita jotain etikettiä eli käytöstapoja.
Sitä se on!