Elämäni muuttui pari viikkoa sitten, kun menetin yllättäen isoäitini. Hänen kuolemansa johdosta olen ollut hieman sekaisin ja miettinyt elämääni ja sitä mitä minä haluan ja mitä minun pitäisi tehdä. Valtavan vahvana ajatuksena on ollut se, että minun pitäisi kertoa yhdelle miehelle, että hän on ollut ajatuksissani jo pitkään. En kuitenkaan ole saanut asiaa hänelle kerrottua. Olen monesti ajatuksissani muotoillut kuinka asian hänelle ilmaisisin. Paras ystäväni on sitä mieltä, että minun tulisi unohtaa tämä mies, mutta en oikein osaa. Mitä minun pitäisi tehdä? Pitäisikö minun vain ottaa itseäni niskasta kiinni ja kertoa miehelle tunteistani vai unohtaa hänet? Tulevaisuudessa varmasti kohtaan hänet erilaisissa tilaisuuksissa, joten en haluaisi pilata ystävyyttä ja aiheuttaa mitään epämääräistä oloa välillemme... Tuntuu siltä, että pitäisi kertoa kaikille läheisille, että kuinka tärkeitä he ovat minulle. Erityisesti tälle miehelle... Voi auttakaa nyt minua kiltit. Ihan sekaisin olen...
Tarvitsisin kyllä vähän apua nyt...
Sydän sirpaleina...
166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei
tuohan on aivan normaalia käyttäytymistä lähimmäisen poismenon tienoilta. se kolahtaa niin pahasti, että ajatukset alkavat pyöriä juuri tuollaisissa elämän tarkoitus asioissa. se on hyvä hetki miettiä elämänsä suuntaa!
minäkin sanoisin samalla tavalla kuin ystäväsi, että älä ilmoita tunteistasi niin suoraan. koska tunnet tämän miehen jo entuudestaan sinulla on hyviä mahdollisuuksia nähdä ja tavata häntä muuten vain.
voit osoittaa kiintymystävi muilla merkeillä, mutta älä paljasta aivan kaikkea niin suorasti. juttele ja naura, ole oma hilpeä itsesi ja katso häntä suoraan silmiin puhuessasi. anna hänelle epäsuorasti tieto siitä, että olet yksin.
ja samalla saat myös hänen elämästään enemmän selville, sillä ei hänkään aina yksin elele.
oikein hyvää yritystä sinulle!
t: Keskiyö