Olen 23-vuotias nuori nainen. Perussairauksina fibromyalgia ja depressio. Muutaman kuukauden sisällä terveyteni on romahtanut. Aikaiset aamuherätykset ovat mahdottomia, koko ajan väsyttää. Pulssini on aina ollut nopeahko, mutta nyt sykkeeni on usein väliä 120-160. Kuntoillut olen monta vuotta.
Saan rytmihäiriöitä levossa, mutta nyt ne ovat vähentyneet ja saan rytmihäiriöitä noin vartin kuntosaliliikunnan jälkeen... useimmiten vielä kestävät muutaman tunnin.
Sydämeni on hieman yli vuosi sitten kuvattu ultraäänellä, ei poikkeavaa. Silloinen Holter-mittaus ei ajoittaisen tiheälyöntisyyden lisäksi näyttänyt mitään hälyyttävää.
Nyt olen ollut ainakin viidessä EKG-filmissä. Niistä kahdessa oli jotain pientä häikkää, mutta kuitenkin "OTHERWISE NORMAL". Joudun Holter-mittaukseen uudestaan heti tammikuun alussa.
Syödessä rytmihäiriöt provosoituu, syön lähinnä keittoja. Luin myös jostain, että liikunnan jälkeiset rytmihäiriöt ovat vakavampia kuin liikunnan aikaiset.
Minua myös huimaa lähes päivittäin. Pitäisiköhän tässä nyt pelätä henkensä edestä vai ei? Syön beetasalpaajia, bisoprolol 2,5mg.
Saan rytmihäiriöitä levossa, mutta nyt ne ovat vähentyneet ja saan rytmihäiriöitä noin vartin kuntosaliliikunnan jälkeen... useimmiten vielä kestävät muutaman tunnin.
Sydämeni on hieman yli vuosi sitten kuvattu ultraäänellä, ei poikkeavaa. Silloinen Holter-mittaus ei ajoittaisen tiheälyöntisyyden lisäksi näyttänyt mitään hälyyttävää.
Nyt olen ollut ainakin viidessä EKG-filmissä. Niistä kahdessa oli jotain pientä häikkää, mutta kuitenkin "OTHERWISE NORMAL". Joudun Holter-mittaukseen uudestaan heti tammikuun alussa.
Syödessä rytmihäiriöt provosoituu, syön lähinnä keittoja. Luin myös jostain, että liikunnan jälkeiset rytmihäiriöt ovat vakavampia kuin liikunnan aikaiset.
Minua myös huimaa lähes päivittäin. Pitäisiköhän tässä nyt pelätä henkensä edestä vai ei? Syön beetasalpaajia, bisoprolol 2,5mg.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tervehdys! Olen alle 30-vuotias nuori mies. Itselläkin ongelmia liikunnan aikana/jälkeen. Periaattessa oon joutunut lopettamaan raskaamman liikunnan, koska ei yksinkertasesti kestä sitä huonoa oloa joka siitä tulee. Itsellä myös kysymys rytmihäiriöistä, sekä verenpaine ongelmista. Myös tuo huimaus on aikalailla arkipäivää varsinkin jos olen harrastanut liikuntaa.
Mut joo tosta Holterista. Nyt kun seuraavan kerran saat sen, niin koita mahdollisimman paljon saada noita oireita esiin, eli pistä itsesi äärirajoille! Pyydä jotain kaveria sun mukaan "vahtimaan" kun suoritat. Sitten ei tarvi pelätä sitä, jos jotain tapahtuisi niin ainakin on apu lähellä. Helpottaa vähän oloa! Niin mäkin tein.
Muakin aluksi pelotti kaikki oireet paljon, mutta nyt kun oon saanut vähän tietoa ja on käynyt ilmi tutkimuksissa, että mistään kuolemanvakavasta ole kyse, niin olo on vähän turvallisempi jo. Toki tutkimukset mulla on vielä vähän kesken, mutta nyt olen sentään melkein päässyt eroon paniikkikohtauksista, joita mulla oli aluks paljonkin.
Tiedän epätietoisuuden laukaisevan pelkoa ja jännitystä, jotka joskus saattavat lisätä oireita. Vaadi sinnikkäästi lääkäreiltä lisätutkimuksia, äläkä anna yhtään periks! Muuten saattavat koittaa dumpata sut ulos järjestelmästä...
Voimia sulle!
Hei. Kiitos vastauksesta.
Nimenomaan, oon miettinyt että viimeksi Holter-mittauksen aikana otin aivan liian rauhallisesti. Osittain johtuen siitä, ettei sellasen mötikän ja tarrojen kanssa vaan kehdannut salille lähteä.
Nää oireet kyllä todellakin provosoi paniikkia/ahdistusta. Tässä oli muutamat päivät niin etten uskaltanut kävelyllekään lähteä, kun tiesin pahan huimauksen ja muljahtelujen alkavan heti kun alan liikkua.
Lääkärit ei huimaukseen juurikaan ota kantaa, vaikka sanoisin että se on yksi hirveimmistä oireista. Todellakaan MIKÄÄN ei huvita. Haluaisi vaan nukkua ja nukkua. Nyt oon pikkuhiljaa "oppinut" sietämään sitä, mutta aina kuitenkin takaraivossa jyllää jonkunlainen kauhu että paheneeko vai ei, kaadunko tai pyörrynkö.
Liikunnan väheneminen kyllä pistää murehtimaan painonnousua, varsinkin kun oon sitä tyyppiä joka tyyliin lihoaa yhestä pullasta kilon.
Tsempataan.
Joo mullakin se paino nousI aika nopeesti n. 5kg. Sitten oli pakko vähentää mäkkäri kertoja. :D
Ihmettelen kyllä miksei sulle ole tehty rasitus-ekg:tä, kun kerran rasituksen takia myös sulla noita oireita tulee ja se huimaus on noinkin häiritsevää. Siinä mitataan myös verenpainetta ja sulla voi olla ongelmaa myös siellä. Otappa puheeksi seuraavan kerran, kun kardiologi suhun yhteyttä ottaa.
Holtterin saatuasi koita vaan unohtaa se mötikkä siellä paidan sisällä ja meet rohkeesti sinne salille. Sitä paitsi mitä väliä, jos joku huomaa? Käyttäähän moni sykemittareita, joissa tulee se sykevyö paidan alle ja sekin voi näkyä sieltä vähän. Ihan turhaan jännität sitä! :)
ehdottomasti rasitustestiin!!!
... Huimaus, jos se on jatkuvaa niin johtunee tuosta Bisoprololista. Vaikkakin annostus on pieni, 2,5mg/vrk. Itselläni oli reilut puoli vuotta 2x2,5mg ja jatkuvan huimauksen takia annos puolitettiin 2,5mg/vrk iltaisin. Tämäkään ei auttanut, mutta vähensi huippaamista. Lopetin käytön kokonaan 3 vrk ennen lääkärilleni varaamaani aikaa, koska olo oli sietämätön. Huimaus helpottui 2 vrk kuluessa ja 4 vrk:n kuluttua ei enää huimannut. Olin tullut ns. takaisin ja läsäolevaksi tähän elämään. Ennenkuin lopetin, käytin tuota puolitettua 2,5mg annosta kaksi viikkoa. Kokonaan lopetuksen jälkeen pulssi vähän noussut (leposyke nyt 61-68 bpm kun pahimmillaan se kävi alle 50 bpm) ja rytmihäiriöitä on ollut liikkumisen jälkeen, mutta lääkäri/ekg sanoi, ettei vakavaa. Lääkäri ei juurikaan torunut kun kerroin oireet ja että lopetin lääkkeen itsenäisesti.. Olen liikunnallinen ja juoksen melkein päivittäin 3 - 5 km lenkin.