Elämän tarkoitus

Yksi elämän tarkoitus kirjoitus, googlaa - reformaatio ja uudestaa tervetuloa reformaatio ja sieltä kirjoitus 21. On hieman pitkä näille sivustoille.

Hyvää lukuhalua.

Elämän tarkoitus on tässä maailmassa kadottaa se, jotta voisi lyötyää sen elämän, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jo jonka Jumala on meille lahjoittanut: 1 Joh.5:9.13.

Elämän tarkoitus on - elämä. Elämän tarkoitus on elää oma elämänsä niin hyvin kuin kukin resurssiensa ja intressiensä perusteella kykenee. Ei sen enempää eikä vähempää.

Jos ateistit ovat oikeassa, eikä tämän elämän jälkeen ole enää mitään muuta, tämän elämän elämättä jättäminen taivaspaikan odottelun tms. vuoksi on tuhlausta ja tyhmää.

Jos teistit ovat oikeassa ja jotain jumaluuksia ja kuolemanjälkeistä elämää on olemassa, tämän elämän elämättä jättäminen on tuhlausta ja tyhmää, koska tämän elämän olemme siinä tapauksessa elettäväksemme saaneet siltä korkeammalta voimalta.

1. Usko, koska se antaa näkökulmaa syntymään ja kuolemaan.
2. Rakkaus, koska se antaa näkökulmaa elämään.
3. Toivo, koska se antaa voimaa heikolla hetkellä.

Virsikirjamme runoilijat vastaavat kysymykseen elämän tarkoituksesta mm. seuraavin säkein:

Arve Brunvollin virren pohjalta Anna-Maija Raittila ja komitea
523:3 Työn vaiva kuuluu kutsumukseen,
sen kantajiksi yhteen meidät loit.
Siis kytke minut tarkoitukseen,
oi Luoja, jonka maailmalle soit.
Et luonut kilpailua, raadantaa.
Oi Luoja, anna minun rakastaa.

Pekka Kivekäs
417:3 Jeesus, askeliisi
meidät kastetaan,
sinun maailmaasi
aina suostumaan.
Ihmiskunnan tähden,
niin myös luonnon muun,
kutsut kärsimykseen,
liität taisteluun.
Niin me ylistämme,
niin voi elämämme
tarkoitustaan täyttää.

Marcus Lauesen, suom. Anna-Maija Raittila
590:1. Rauha ei saavu, jos emme me taivu
Luojamme tahtoa noudattamaan.
Orvoiksi jäämme, jos hylkäämme itse
ainoan turvamme melskeissä maan.

2. Kiista ja ahneus maailman täyttää,
valta ja kilpailu vahvimpien.
Sorretut pelkäävät kadottavansa
elämän mielen ja tarkoituksen.

3. Suola on mautonta, valheiden liejuun
totuuden puhtaus hukutetaan.
Pilkattu Herramme, kuitenkin kutsut
seuraasi heikkoja palvelemaan.

Pia Perkiö, uud. Anna-Maija Raittila
125:1 Kosketa minua, Henki,
kosketa, kirkkaus!
Anna elämälle
suunta ja tarkoitus.

Anna-Maija Raittila
510:3 Sinä, Jeesus, vallasta riisuuduit
ja suostuit nöyryyteen.
Isän tahdon täyttäen antauduit
maan kaikkeen köyhyyteen.
Sido, Jeesus, nyt minut itseesi,
suo usko ja rakkaus!
Ota kaikki voimani käyttöösi,
luo matkaan tarkoitus.

Niilo Rauhala
395:1 Jo ennen syntymääni,
kun uinuin toivona,
myös minut lapseksesi
jo tunsit, Jumala.

2. Näin laupeuden syli
minua ympäröi,
kun olit lähempänä
kuin äidin sydän löi.

3. Jo idussani sykki
elämä ihmeineen.
Loit täyden tarkoituksen
sen hetkeen jokaiseen.

4. Sinulta oikeuden
sain tähän elämään
ja kotiin, isänmaahan
ja omaan tehtävään.

5. Kuin kirkas aamutähti
iloitsee taivaalla,
saan valtakunnassasi
vapaana iloita.

6. Talleta, Isä taivaan,
haltuusi päiväni.
Laupeutesi syli
on turva tielläni.

Niilo Rauhala
507:4 Tarkoituksen elämään
sinä, Jeesus, näytät,
annat selvän määränpään,
tehtäviisi käytät.
Siunaa, Jeesus, toiveeni,
opintoni, työni.
Sulje sinä rauhaasi
päiväni ja yöni.

Johan Ludvig Runeberg
410:1
Maailman tungoksessa käy
niin monet joutilaina.
Ei tarkoitusta missään näy,
on kaikki turhaa aina.
Vaan työhön viinitarhaansa
tarhuri kutsuu heitä.
Hän, Jeesus, valtakuntaansa
näin etsii eksyneitä.

Säkeet kokosi rovasti Taneli-pappi.

Elämä on Jumalan lahja. Iloitse siis siitä ja kittä.

Elää ja antaa toistenkin elää rauhassa.

siis eettisestikin hyvin.

Ei elämällä ole mielestäni mitään ennalta määrättyä tarkoitusta vaan sen tarkoitus muotoutuu sellaiseksi kuin muotoutuu erilaisten tekijöiden summana, joihin osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei.

Ateistillekin Jumala on lajoittanut elämän, koska Hän on tasapuolinen.

Ei elämällä mitään tarkoitusta ole. Mikä sellainen voisi ollakaan? Aikamme me elämme, niin eläimet kuin ihmisetkin ja sitten kuolemme.

Elämällä ei ole tarkoitusta :) tai itseasiassa vain saada paljon jälkeläisiä, helposti evoluutiolla selitettävissä.

Elämän tarkoitus on elämän säilyminen ts. lisääntyminen tai siihen eliöt pyrkivät. Onko tällä pyrkimyksellä jokin lopullinen päämäärä, vastaus on EI!

Mutta onko sillä että elämää ylipäätään jokin tarkoitus eli päämäärä vastaus on että ei ole, ei mitään päämäärää, elämää vain sattuu olemaan voisi olla toisinkin, mutta se että elämää on lienee väistämätön sattumien summa.

Onko ihmisen elämällä jokin päämäärä. Sen voi jokainen itse määrittää. Toiset saavuttavat päämääränsä toiset ei.

Eli ei ole mitään universaalia päämäärää vaan ainoastaan paikallisesti eri eliöiden tavoitteita, jotkut lyhytaikaisia (saaliin saaminen) jotkut pitkäaikaisia (ihminen katsoo tulevaisuuteen)

Kun etsii tarkoitusta, tulee muistaa, että me määrittelemme tarkoituksia aika eri tavoin.
Ihmiselle on tärkeää että hän kokee olevansa merkityksellinen ja tekevänsä merkityksellisiä asioita. Eläin toki kykenee vain olemaan, mutta ikävä kyllä ihminen ei. Hänen älynsä ja tietoisuutensa estää sen.

Perimmäisen tarkoituksen etsiminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Voimme tyytyä vain moniin merkityksiin, niille joille annamme se merkityksen. Me annamme merkityksiä sen oman arvomaailman, elämänkatsomuksen tai uskon kautta.

Itselleni elämä on lahja. Se on uskomaton lahja, joka antaa tilaisuuden elää ihmisenä tämän rajatun ajan täällä. Elämä joka koostuu meidän ihmisten luomasta yhteiskunnista sekä Jumalan luomasta kokonaisuudesta. Uskon että meillä on jokaisella oma tehtävämme, jonka joko otamme vastaan tai kieltäydymme siitä.

Elämän voi haaskata, eli koettaa vain tappaa aikaa mahdollisimman ”elämyksellisillä” asioilla, ettei ikävysty täysin. Elämän voi haaskata ikävystymällä, kun ei ole mitään muuta odotettavaa kuin kuolema, tuo väliaika tapetaan päihteillä jne. ennen sitä.

Elämää voi myös käyttää. Voi olla aktiivinen ja olla mukana yhteisöjen tai yhteiskunnan kehittämisessä eri muodoin. Näin myös humanismi (ja myös ateismi) toimii mukana siinä, että tästä elämästä voi tehdä hyvän ja aivan siedettävän kokemuksen. Kuljemme yhtä matkaa rakentaen tuleville sukupolville parempia kokemuksia.

Olemme kuitenkin alisteisia tietyille asioille, joita emme voi muuttaa. Me olemme eläviä olentoja ja eläimiä tietyiltä osilta. Tarvitsemme ravintoa, suojaa, turvaa, lisääntymistä sekä laumaa. Meillä on tämän lisäksi sielu ja tarve henkisyyteen sekä hengellisyyteen. Se, kuinka noita toteutamme, on se meitä yhdistävä että erottava tekijä.

En tiedä, mikä on itseni elämän lopullinen tarkoitus. En siis tiedä, eikä tiede ole siihen vielä löytänyt vastausta. Se vastaa, ”no, kunhan vaan oot”. Se vain ei riitä. Olen myös rukoillut Jumalalta sitä, että Hän antaisi jonkun suuremman merkityksen. No, sitäkään ei vain ole kuulunut. Olen siis nöyrästi asettunut vain pieneen tehtävään. Tehtävään, joka kuitenkin antaa sen arkipäivän syyn herätä ja tehdä jotain.

Olen sairastanut depression, jolloin oli vaikeaa löytää ensimmäistäkään syytä nousta sängystä aamuisin tai edes syödä mitään. Kun mikään ihmisen asettama syy ei enää toiminut; ei kilpailuvietti, ei menestyminen eikä edes velvollisuus (syyllisyyden tunto). Silloin luovuin ateismista ja käännyin Jumalan kasvojen puoleen.

Opin ettei kyse ole siitä, mitä minä saan, vaan siitä, kuinka itse toteutan Jumalan suurta rakkautta. Olen vain käsikassara, jonka tehtävä on tehdä tuota sanaa eläväksi. Arjessa ja jokapäiväisyydessä. Pienissä asioissa ja ihan vain lähellä. Olen vain ensimmäinen porras, en mikään opettaja tai auktoriteetti. Jos kauttani pääsevät ne lähemmäs Jumalaa, jotka ovat sitä ennen Häntä pelänneet tai epäröineet, ottavat askeleen lähemmäksi, se riittää. Tehköön ne joille on annettu enemmän lopun työn.

Elämälle voi löytää tarkoituksen yllättävistä tekijöistä. Ei sen tarvitse olla suurta tai dramaattista.

Elämän on hieno juttu. Kiitos siitä Jumalalle.

Syntyminen, eläminen ja kuoleminen. Se on elämän tarkoitus! Pitääkö elämällä olla jokin suurempi tarkoitus?

Ei ole olemassa mitään yleistä elämäntarkoitusta, vaan se on jokaisen henkilökohtainen olemassaoloajatus. Kyse on psykkisestä kokemisesta tai kokemisen puutteesta.

Minusta välillä tuntuu, että elämän tarkoituksen etsiminen ja valokuvaus ovat aika läheisiä ystäviä. Tietyssä valossa näin jonkun kuvan, ennen kuin teen sen. Sekunnin murto-osassa muodostan ja asemoin valokuvan ja sekunnin murto-osassa (ellei yöllä ja jalustalla pidempään) kamera vangitsee sen. Nyt näen tässä valossa, ja muutaman tunnin kuluttua tullessani samaan kohtaan, kuva on aivan erilainen. Saatan ottaa kuvan uudelleen tai odottaa huomiseen, jolloin ehkä eri pilvisyydellä on taas ihan erilaiset olosuhteet.

Valokuvaaja ymmärtää valoa ja tietää tarkentaa kuvattavaa kohdetta. Hän tietää, että kuva edustaa kuvattavaa, edustaa todellisuutta, joka on olemassa itse kuvan ulkopuolella, mutta kuitenkin kuvan kautta läsnä. Kuvattavaa ei voida vangita kuvaan ja siksi se on itse asiassa vain osittain läsnä, vain niin paljon, kuin se valon ja varjon sekä muodon ja värien välityksellä hahmottuu kuvaan. Kuvaaja tutkii aina kuvattavan olemusta ja yrittää tuoda siitä mahdollisimman paljon kuvaansa. Se hetki, jolloin kuva otettiin, on läsnä kuvassa, ja kuvan kautta voidaan olla yhteydessä kuvattuun todellisuuteen.

Kuva yhdistää menneisyyden ja nykyisyyden. Menneisyys nykyistyy, kun katselee kuvaa. Hyvä kuva pystyy elävästi välittämään sitä todellisuutta, josta se puhuu. Valokuvauksen kautta ymmärrän minä Sanaa ja sen olemusta.

Jumalan Sana edustaa Jumalan läsnä olevaa todellisuutta. Jumalan todellisuus on kokonaan läsnä hänen Sanassaan, niin kuin kuvattu kuvassa, ja kuitenkin sen koko todellisuus on yhtä aikaa silmille ja järjelle tavoittamaton. Sanassa voimme tutkia Jumalan olemusta, ja usko sekä rakkaus löytävät siitä aina uusia ulottuvuuksia. Sanassa on pelastuksen historia läsnä välähdyksen omaisesti nykyisyydessä, ja Kristuksen menneisyydessä tapahtunut historiallinen todellisuus nykyistyy uskon vahvistukseksi, niin että jo nyt tässä hetkessä tuleva ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä Jumalan luona on jo täällä läsnä olevaa todellisuutta, joka kantaa ylitse tämän hetken murhetta.

Jumalan Sana välittää meille elävänä ja läsnä olevana sen todellisuutta, josta Sana puhuu. Sana luo ihmisessä uskoa. Usko antaa kohteelleen valoa ja tarkentaa sen todellisuutta edustavaa kuvaa. Hetkittäin, välähdyksen omaisesti usko näkee ja käsittää kohdettaan ja sisältöään eli toisaalta Jumalaa ja toisaalta elämää ja sen tarkoitusta.

Välähdyksen jälkeen vallitsee pimeys, jossa kameran pimeässä rungossa kuva muodostetaan. Näin uskon pimiössä syntyy Jumalan kuva ihmisen sydämeen. Näin Jumalan kuvaksi luotu kantaa sydämessään Jumalan kauniin kuvan, joka on aina läsnä ja luo uskoa, toivoa ja rakkautta. "Ah, kun mä kerran saan herätä kuvanansa ja kirkastetuin silmin nähdä Jumalan", pyytää Siioninvirren tekijää (261:2, vrt. VK 632:2). Ja vihdoin haudan pimiöstä nousee uskon kautta Jumalan kuvaksi luotu ylös Jumalan kaltaisuuteen.

Sana, kuva ja tarkoitus: ne saattavat kätkeytyä täällä sanomattomuuteen, irvikuvaan ja tarkoituksettomuuteen. Joskus joku ilahtuu sanasta, joku näkee kuvan ja oivaltaa tarkoitusta, mutta enimmäkseen se on sitä, mitä Johanneksen evankeliumin prologi toteaa: "Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa" Joh. 1:5 ("ei saanut valtaansa" voidaan kääntää myös: "has not overcome it", "har inte övervunnit", "ei käsittänyt", "non comprehenderunt", "nicht begriffen", "nicht ergriffen", "nicht angenommen").

rovasti Taneli-pappi

Elämän(ni) tarkoitus?

Mutsilla ja faijalla kevättä rinnassa toukokuussa jokunen vuosikymmen sitten. Olen heidän seksuaalisuuden ja lisääntymisvietin sivutuote - elämäni tarkoituksen joudun ihan itse määrittelemään, ei sitä kukaan pysty minulle ojentamaan.

Mikä oli Asia Younis Salim (3v) lyhyen elämän tarkoitus - pohtii kristitty? Hän kuoli Amerikkalaisen (kristityn?) merisotiaan murhaamana (kosto korpraali Miguel Terrazasin kuolemasta) Hadithassa Irakissa marraskuun 19. 2005. "Välikohtauksessa" tapettiin kaikkiaan 24 Irakilaista, koska USA:n korpraali oli kuollut.
Asia kärvistelee nyt helvetissä (kristittyjen mukaan) koska hän suurella todennäköisyydellä oli syntynyt muslimiperheeseen, ja tunnetusti (jostain ihmesyystä) kristittyjen jumala ei ota näitä muslimien pienokaisia taivaseen , varmaan kostona vääräuskoisista vanhemmista tjsp. ?

Koitin viimekeväänä kasvattaa auringonkukkia siemenestä - ihan kokeilu mielessä. Alku sujui hyvin, mutta kehnon hoidon takia taimet kuivuivat ja kuolivat parissa viikossa.
Mikä ole yhden taimen hyvin lyhyen elämän tarkoitus - pohtii kristitty ?

Kesällä metsässä kävellessä tulee helposti tallottua tahattomasti kuoliaaksi useitakymmeniä ötököitä - kukin niistä on elävä, mikä niiden elämän tarkoitus oli - pohtii kristitty ?

Kesällä auton etupuolelle liiskaantuu satoja eläviä eliöitä muutaman tunnin ajon aikana - mikä on niiden elämän tarkoitus - pohtii kristitty ?

Ei kukaan ulkopuolinen ole määrännyt elämälle tarkoitusta. Elämää on ja sitä syntyy kun sille on suotuisat olosuhteet. Kun elämälle suotuisia olosuhteita ei ole, silloin ei ole elämääkään.

Tänään elämän tarkoitus on ihailla kaunista talvipäivää, jonka Luoja on lahjoittanut meille suuressa hyvyydessään.

Taas tuli kirkas päivä.

Ihan lukuina sinulle - joka ihastelet kaunista päivää

Tänään maapallolla kuolee (tilastollisesti) yli 200 000 ihmistä - normipäivä.
Huomenna kuolee samanverran, jos ei jotain kunnon tsunamia tai maanjäristystä tule.

Luulen että minulla on melanooma. Jäljet kehossani viittaavat siihen. Mutta mitä sitten. En mene lääkärille noiden takia. Joko ovat tai eivät. Minulla on kehossa muutama isohko punainen laikku, jotka ovat kuten oppikirjassa sanotaan melanooman esivaiheeksi.

Optimisti kun olen, niin tilasin tänään kaksi paria uusia villasukkia naapurin rouvalta. Aivan upeira sukkia. Paksua lankaa ja tosi lämpimät.

"Jokainen lapsi on syntymästään saakka erityisen lahjakas jossain asiassa. Lahjakkuus on korkeimman Luojan sielun - joka on kaiken elämän alkuperä Maailmassa ja Avaruudessa tänään ja historiassa, joka on elämä itse -, sekä Jumalain - jotka ihmiset ovat luoneet - antama lahja.

Lahjakkuus joka on Luojasta sekä Luojan luomista Jumalista, on lapsen henkilökohtainen kutsumus, hänen elämän tarkoitus, joka on vain ja ainoastaan hyvään tarkoitettu. Kutusumusta vastaava kasvatus ja kutsumusta vastaava koulutus varhaislapsuudesta saakka, johtaa kutsumusta vastaavaan ammattiin aikuisena; kutusmusammattiin."

Elämän tarkoitus on kuoleman jälkeen päästä taivaaseen.

"Elämän tarkoitus on kuoleman jälkeen päästä taivaaseen."
Miksi, ja mitä sä siellä teet?

Mieluummin taivaaseen kuin sinne toiseen paikkaan...

Elämän tarkoitus on ilmentää vain ajatonta elämää ajassa ja aineessa
Fyysinen elämä on rajallinen koska ajallisena ja aineellisena
kestää vain määrätyn ajan , joten tuon ajattoman on ilmettävä elämien ketjuna, jossa fyysinen elämä kehittyy syyn ja seuraksen lain mukaan mukaisesti alemmasta tasosta korkeapaan
Iihminen on kuitenkin poikkeus normaalista maailman järjestyksestä siten, että on tietämättään joutunut
myös henkisesti syyn ja seurauksen lain alaiseksi koska ego on kehityksen kautta materiasta syntynyt
Tåmän takia hän voi vaikuttaa omaan karmaansa
vaikutuksellaan ympäristöönsä
Sen takia ihmise henkinen puoli on jäänyt pysähtyneisyyden tilaan, ja uskonnot ja aatteet ovat takuumiehiä sille että ihminen pysyy siinä tarkoituksena uskontojen aatteiden valla ikuistaminen ihmisiin
Niinkauan kuin ihminen on tuossa uskontojen aatteiden vakilassa hän ei ole vapaa
Siinä vaiheessa ihmiskunnan kehitystä kun yksilöt vapautuvat
NNden ikeestä niin ne käyvät tarpeettomiksi, koska ne elävät imisen kärsimyksetä ja tuskasta