sisäänottomäärä

Ja pahimmillaan lääkäripulakin saattaisi helpottaa. Silloin palkkakehitys jäisi keskinkertaiselle tasolle. Mistä Westendin tai ylemmän keskiluokan kodeissa kasvaneet nuoret lääkärit sitten haalisivat materiaa?

Se on aika JÄNNÄ juttu, että vastustetaan lähtökohtaisesti sisäänottomäärien nostoa, mutta ei kuitenkaan pyritä hallittuun sisäänottomäärien nostoon, jossa turvattaisiin riittävät opetusresurssit ja -tilat. Lääkäripula on paljon pahempi, mitä tilastotkaan sanovat, sillä merkittävä osa ei-kliinisistä lääkärille parhaiten soveltuvista tehtävistä mm. erinäisissä tutkimus-, opetus- ja hallintotehtävissä on korvattu epäpätevämmällä henkilöllä lääkärihakijan puutteessa.

Oho, eihän tätä olisi ääneen saanut sanoa. Saan varmaan yliopistolla fatwan niskaan tästä kirjoituksesta. Sanonpahan vain, että ahneella on huono loppu. Tässä käy vielä niin, että sisäänottoja kasvatetaan rajusti, mutta opetusresursseja ei, sillä kukaan ei vaatinut jälkimmäistä.

lääket. yo. kirjoitti:

Ja pahimmillaan lääkäripulakin saattaisi helpottaa. Silloin palkkakehitys jäisi keskinkertaiselle tasolle. Mistä Westendin tai ylemmän keskiluokan kodeissa kasvaneet nuoret lääkärit sitten haalisivat materiaa?

Se on aika JÄNNÄ juttu, että vastustetaan lähtökohtaisesti sisäänottomäärien nostoa, mutta ei kuitenkaan pyritä hallittuun sisäänottomäärien nostoon, jossa turvattaisiin riittävät opetusresurssit ja -tilat. Lääkäripula on paljon pahempi, mitä tilastotkaan sanovat, sillä merkittävä osa ei-kliinisistä lääkärille parhaiten soveltuvista tehtävistä mm. erinäisissä tutkimus-, opetus- ja hallintotehtävissä on korvattu epäpätevämmällä henkilöllä lääkärihakijan puutteessa.

Oho, eihän tätä olisi ääneen saanut sanoa. Saan varmaan yliopistolla fatwan niskaan tästä kirjoituksesta. Sanonpahan vain, että ahneella on huono loppu. Tässä käy vielä niin, että sisäänottoja kasvatetaan rajusti, mutta opetusresursseja ei, sillä kukaan ei vaatinut jälkimmäistä.

Lue lisää

Näinpä, ensisijaisesti en vastusta opiskelijamäärän nostamista, se vain täytyy toteuttaa resurssien rajoissa. Uuden lääketieteellisen tiedekunnan JA yliopistollisen sairaalan perustaminen tuntuu miellyttävämmältä vaihtoehdolta, kuin jo valmiiksi ylisuurien pienryhmäkokojen kasvattaminen.

Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä. Myöskin ei-kliinisistä lääkäritutkijoista ei ole pulaa, vaan Leena Palotien ja Duodecimin lausuntoja lainaten "Kliininen tutkimus lääketieteessä on kriisiytymässä"

Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen. On se toisaalta ihme, mikäli työpaikan kuin työpaikan saa vaikka CV:ssä lukisi "Tää tyyppi on mulkku"

SML on jo ottanut kantaa ja taistelee vieläkin opiskelijoiden hallitsematonta sisäänottomäärän lisäämistä vastaan - kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Mehän ollaan ahneita lääkäriliiton kätyreitä.

Alan opiskelija kirjoitti:

Näinpä, ensisijaisesti en vastusta opiskelijamäärän nostamista, se vain täytyy toteuttaa resurssien rajoissa. Uuden lääketieteellisen tiedekunnan JA yliopistollisen sairaalan perustaminen tuntuu miellyttävämmältä vaihtoehdolta, kuin jo valmiiksi ylisuurien pienryhmäkokojen kasvattaminen.

Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä. Myöskin ei-kliinisistä lääkäritutkijoista ei ole pulaa, vaan Leena Palotien ja Duodecimin lausuntoja lainaten "Kliininen tutkimus lääketieteessä on kriisiytymässä"

Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen. On se toisaalta ihme, mikäli työpaikan kuin työpaikan saa vaikka CV:ssä lukisi "Tää tyyppi on mulkku"

SML on jo ottanut kantaa ja taistelee vieläkin opiskelijoiden hallitsematonta sisäänottomäärän lisäämistä vastaan - kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Mehän ollaan ahneita lääkäriliiton kätyreitä.

Lue lisää

Lässyn lässyn. Haluat vain mahdollisimman paljon fyrkkaa. Muutenkin kuvaa aika hyvin lääkäriprofession muutosta tuo CV:n korostaminen.

Taitaa nykylääkärit olla yhä enemmän jumalakompleksilla varustettuja nilkkejä.

Alan opiskelija kirjoitti:

Näinpä, ensisijaisesti en vastusta opiskelijamäärän nostamista, se vain täytyy toteuttaa resurssien rajoissa. Uuden lääketieteellisen tiedekunnan JA yliopistollisen sairaalan perustaminen tuntuu miellyttävämmältä vaihtoehdolta, kuin jo valmiiksi ylisuurien pienryhmäkokojen kasvattaminen.

Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä. Myöskin ei-kliinisistä lääkäritutkijoista ei ole pulaa, vaan Leena Palotien ja Duodecimin lausuntoja lainaten "Kliininen tutkimus lääketieteessä on kriisiytymässä"

Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen. On se toisaalta ihme, mikäli työpaikan kuin työpaikan saa vaikka CV:ssä lukisi "Tää tyyppi on mulkku"

SML on jo ottanut kantaa ja taistelee vieläkin opiskelijoiden hallitsematonta sisäänottomäärän lisäämistä vastaan - kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Mehän ollaan ahneita lääkäriliiton kätyreitä.

Lue lisää

Ei siellä sairaalassa mitään hallintopellejä tarvita. Ovat muutenkin sotkeneet aivan tarpeeksi asioita.

Esimerkiksi ammattitaidottomien insinöörien ja muitten älykääpiöiden seurauksena tietokoneohjelmat pelaavat luokattoman huonosti ja vievät aikaa potilastyöltä.

Hallintopellet haluavat aina ostaa halvinta tavaraa vaikka leikkaussaliin vaikka jonkun valmistajan tavarat eivät sovellu toimenpiteisiin ollenkaan.

Olisi mukava tietää mikä on sellainen hallintoasia minkä joku hallintopelle osaisi paremmin järjestää kuin alalla terveysalalla työskentelevä ja hallintoasioihin kouluttautunut lääkäri tai sairaanhoitaja.

Väitän että mitä enemmän hallinnon koulutuksen saaneita tai tuotantotalouden diplomi-insinöörejä pyörii sairaalan nurkissa niin sitä surkeammin asiat menevät.

Suosittelen hallintoalan koulutuksen saaneita hakeutumaan töihin kuntien toimistoihin ja valtion ministeriöihin.

Alan opiskelija kirjoitti:

Näinpä, ensisijaisesti en vastusta opiskelijamäärän nostamista, se vain täytyy toteuttaa resurssien rajoissa. Uuden lääketieteellisen tiedekunnan JA yliopistollisen sairaalan perustaminen tuntuu miellyttävämmältä vaihtoehdolta, kuin jo valmiiksi ylisuurien pienryhmäkokojen kasvattaminen.

Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä. Myöskin ei-kliinisistä lääkäritutkijoista ei ole pulaa, vaan Leena Palotien ja Duodecimin lausuntoja lainaten "Kliininen tutkimus lääketieteessä on kriisiytymässä"

Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen. On se toisaalta ihme, mikäli työpaikan kuin työpaikan saa vaikka CV:ssä lukisi "Tää tyyppi on mulkku"

SML on jo ottanut kantaa ja taistelee vieläkin opiskelijoiden hallitsematonta sisäänottomäärän lisäämistä vastaan - kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Mehän ollaan ahneita lääkäriliiton kätyreitä.

Lue lisää

"Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä."

Muualla maailmassa sairaaloiden ja sairaanhoitopiirienkin johdossa on usein johtamisen ammattilaisia. Suomalainen lääkärijohtoinen järjestelmä on maailmanlaajuisesti erikoisuus. Tämä ei tarkoita sitä, että ylilääkäri olisi hallintotieteen ammattilainen. Vaan sitä, ettei vaikkapa terveydenhoitovastuualueen johdossa olevan tarvitse olla ylilääkäri. Eihän hän itse mitään diagnooseja tai hoitopäätöksiä edes tee, vaan johtaa taloutta ja henkilöstöä.

Yhteiskunnalle olisi halvempaa kouluttaa jopa lääkäreitä työttömiksi kuin pitää yllä lääkäripulaa. Mutta varmaan aika paljon saisi lääkäreitä kouluttaa lisää ennen kuin työttömyysaste alkaisi oikeasti edes nousta. Lääkäreitä kun voi työllistyä - ja jatkuvasti on toki nytkin jo työllistynyt - muihinkin töihin kuin vain terveydenhoitoalalle tai lääketutkimuksen pariin. Lääkärin koututus antaa valmiudet moniin muihinkin ylempää korkeakoulututkintoa vaativiin tehtäviin. Periaatteessa osin samoihin kuin vaikkapa biokemistin, kemistin tai vaikkapa terveyshallinnon alan tutkinnotkin. Lisäksi osa opiskelijoista katoaa aina johonkin toimittajan tehtäviin ja vastaaviin, jos sellaiset alkavat enemmän miellyttää.

Alan opiskelija kirjoitti:

Näinpä, ensisijaisesti en vastusta opiskelijamäärän nostamista, se vain täytyy toteuttaa resurssien rajoissa. Uuden lääketieteellisen tiedekunnan JA yliopistollisen sairaalan perustaminen tuntuu miellyttävämmältä vaihtoehdolta, kuin jo valmiiksi ylisuurien pienryhmäkokojen kasvattaminen.

Olen toista mieltä ei-kliinisen lääkäripulan kokoluokasta - tällä hetkellä meillä on hallintotieteiden ammattilaisia työttöminä lääkäreiden rohmutessa hallinnon työtehtäviä itselleen, vaikka ammattitaito ei siihen aina riitä. Toisaalta, vaikuttaisihan sekin hassulta, mikäli ylilääkärin tehtävissä työskentelisi kauppatieteilijä. Myöskin ei-kliinisistä lääkäritutkijoista ei ole pulaa, vaan Leena Palotien ja Duodecimin lausuntoja lainaten "Kliininen tutkimus lääketieteessä on kriisiytymässä"

Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen. On se toisaalta ihme, mikäli työpaikan kuin työpaikan saa vaikka CV:ssä lukisi "Tää tyyppi on mulkku"

SML on jo ottanut kantaa ja taistelee vieläkin opiskelijoiden hallitsematonta sisäänottomäärän lisäämistä vastaan - kukaan ei kuitenkaan kuuntele. Mehän ollaan ahneita lääkäriliiton kätyreitä.

Lue lisää

"Yhteiskunnalle tulee aina halvemmaksi kouluttaa lääkäreitä töihin, eikä työttömäksi, johtuen kalliista koulutuksesta (70k - 100k), kuitenkin alaa tervehdyttää opiskelijamäärän lisääminen."

Jopa työtön lääkäri voi olla tuottava. Tämä saattaa ylläpitää läheistensä terveyttä. Jos onnistuu ylläpitämään muiden terveyttä vuodessa vaikkapa yhden ylimääräisen henkilötyövuoden verran joka vuosi, tuottaa lääkärikoulutuksen hinnan parissa vuodessa takaisin. Se on suhteessa aika halpa. Jopa päiväkoti-ala-aste-yläaste-lukio-armeija -putki maksaa yhteiskunnalle yleensä selvästi yli 100 000 euroa per henkilö. Eikä muutenkaan sellaisen putken käyneitä ja panostuksen saaneita kannata ammattiin johtavaa jatkokoulutuksetta jättää. Jos lääkäreitä olisi enemmän, palkatkin pysyisivät paremmin kurissa.

Ainakin pieni lääkärityöttömyys voisi olla yhteiskunnan kustannusten kannalta siten melkeinpä suotuisaakin. Koulutuskustannus esim. 500 työttömästä lääkistä on 100 000 hinnalla "vain" 50 miljoonaa. Mutta se, jos vaikkapa 20 000 lääkäriä on saa 1000 euroa korkeampaa palkkaa kuin saisi ilman lääkäripulaa, eli 12 000 euroa vuodessa enemmän, maksaa yhteiskunnalle 240 miljoonaa euroa vuodessa. Siis vuodessa. 20 vuodessa hintalappua tulee 5 miljardia. 50 miljoonaa euroa työttömäksi kouluttamisen hintana on siihen verrattuna yksi sadasosa. Eli tosi halpa kustannus siitä, jos palkkoja saadaan pidettyä paremmin kurissa.

Just joo. Miksiköhän juuri lääkäreitä pitäisi kouluttaa liian vähän? Takapajuloissa riittää nimismiehiä ja psykologejakin kohtuullisesti. Opettajiakin riittää syrjäseuduille. Syy: lääkärit ovat ahneita ja hyviä edunvalvojia.

paska-loppu kirjoitti:

Just joo. Miksiköhän juuri lääkäreitä pitäisi kouluttaa liian vähän? Takapajuloissa riittää nimismiehiä ja psykologejakin kohtuullisesti. Opettajiakin riittää syrjäseuduille. Syy: lääkärit ovat ahneita ja hyviä edunvalvojia.

Lue lisää

Lääkäreitä koulutetaan jo nyt paljon eli joka sadas ikäluokasta. Tämän myötä lääkäreiden määrä on noussut 500 joka vuosi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan.

Siis vuonna 1980 lääkäreitä oli 10 000 ja tällä hetkellä vuonna 2012 peräti 25 000. Vieläkö pitäisi lisää saada ja kuinka paljon?

Ongelma on tietysti perusterveydenhuollon ongelmat eli sinne ei lääkäreitä ole paljoa saatu lisää ja syrjäseudulla ollaan vuokralääkäreiden varassa vanhaan tapaan.

Kun koulutusta lisätään niin ongelmia alkaa tulla ensinnä peruskoulutuksessa koska ryhmäkoot suurenevat. Seuraavaksi erikoistumiskoulutukseen tulee entistä kovempi kilpailu vaikka muutamalla alalla on jo hieman ylituotantoa. Jossain vaiheessa erikoistumiseen pääsyyn tarvitaan taas väitöskirja ja pahimmillaan dosentin paperit.

Ajan myötä koulutus heijasuu tietenkin terveyskeskusten lääkäritilanteen paranemisena ympäri Suomen ja keskussairaaloiden sekä pienempien sairaaloiden erikoislääkäritilanteen kohenemisena. Yksittäisen lääkärin kannalta voi pysyvän työpaikan löytäminen olla hankalaa erikoistumispaikkaa hakiessa ja erikoislääkärinä voi pysyvä työpaikka löytyä vain muualta kuin yliopistopaikkakunnalta.

Ehkä lääkärikoulutuksen lisääminen voi olla hyväkin asia koska päivystysaloilla työkuorma vähenee ja lomia saattaa saada paremmin kuin nykyään.

Lisää liksaa!

Vastuuta ihmishengistä ei ole, jos on seurannut ohjeita. Ja silloinkaan jos ei ole seurannut, ei juuri koskaan lääkäreitä ole Suomessa laitettu vastuuseen. Muualla maailmassa (esim. USA) lääkärin vastuu on ihan erilainen. Lääkärit joutuvat vastaamaan teoistaan oikeudessa jne., mitä Suomessa juuri koskaan ei tapahdu.

Muutenkin on kyseenalaista, kumpi vaarantaa enemmän potilasturvallisuutta: se, jos joudutaan palkkaamaan joka ainut lääketieteen lisensiaatti (eli myös kaikkein ammattitaidottomimmat ja alkoholisoituneimmat tapaukset, työpaikkakiusaajat jne., joita ei muuten palkattaisi), - jolloin kuitenkaan lääkäreitä ei ole tarjolla läheskään aina kun tarvittaisiin - vai se, jos lääkäreitä koulutetaan enemmän ja niitä on tarjolla aina kun tarvitaan, mutta silloin tällöin käy hoitovirheitä. Parempi se hoitovirhekin on, kuin ei lainkaan hoitoa eikä myöskään virhettä. Tai jälkimmäisessä tapauksessa isompi osa tulee hoidetuksi. Ja lisäksi tällöin heikoimmat tapaukset eivät ehkä ole edes töissä, kuten nykyisin on. Jatkuvasti työvirheitä tekevätkin ovat nykyisin töissä, koska lääkäripula on niin suuri.

Joo kateellisiahan ne kaikki on :) Kannatan muuten sisäänottomäärien nostoa, ja olen myös sisällä tiedekunnassa.

"Tilat eivät meinaa riittää nykyisillekään opiskelijamäärille. "

Sitten pitää käyttää isompia tiloja - tai organisoida asioita toisella tavalla. Yli 100 oppilaan vuosikursseja on muillakin aloilla (ja huomattavasti suurempiakin), ja tilakysymykset on osattu ratkoa niissäkin.

"Lääkäriksi opiskelu ja erikoistuminen poikkeaa monista muista akateemisista ammateista siinä, että opiskelusta ja työstä merkittävä osa tapahtuu muualla kuin suuressa kaupungissa."

Ei pidä paikkaansa. Lääkäreistä yli 4/5 on töissä suurissa kaupungeissa, ja opiskelukin tapahtuu pääasiassa niissä. Suomessa on 20 000- 25 000 lääkäriä, riippuen laskutavasta. Näistä alle 3000 on töissä alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla. Kaikissa Suomen terveyskeskuksissa on yhteenlaskettuna alle 4000 lääkäriä. Näistä iso osa on töissä suurissa kaupungeissa. Sairaalalääkärien paikat ovat puolestaan lähinnä isoissa kaupungeissa, samoin opetus- ja tutkimustehtävissä olevat ja yksityislääkärit.

Esimerkiksi peruskoulun opettajista huomattavasti suurempi osa on töissä suurten kaupunkien ulkopuolella kuin lääkäreistä. Samoin vaikkapa metalliasioihin erikoistuneista akateemisen koulutuksen omaavista, joiden työpaikoista merkittävä osa on jossain kaivoksissa, tehtaissa yms., joiden sijainti on puolestaan aika kaukana isoista kaupungeista.

hmm... kirjoitti:

"Tilat eivät meinaa riittää nykyisillekään opiskelijamäärille. "

Sitten pitää käyttää isompia tiloja - tai organisoida asioita toisella tavalla. Yli 100 oppilaan vuosikursseja on muillakin aloilla (ja huomattavasti suurempiakin), ja tilakysymykset on osattu ratkoa niissäkin.

"Lääkäriksi opiskelu ja erikoistuminen poikkeaa monista muista akateemisista ammateista siinä, että opiskelusta ja työstä merkittävä osa tapahtuu muualla kuin suuressa kaupungissa."

Ei pidä paikkaansa. Lääkäreistä yli 4/5 on töissä suurissa kaupungeissa, ja opiskelukin tapahtuu pääasiassa niissä. Suomessa on 20 000- 25 000 lääkäriä, riippuen laskutavasta. Näistä alle 3000 on töissä alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla. Kaikissa Suomen terveyskeskuksissa on yhteenlaskettuna alle 4000 lääkäriä. Näistä iso osa on töissä suurissa kaupungeissa. Sairaalalääkärien paikat ovat puolestaan lähinnä isoissa kaupungeissa, samoin opetus- ja tutkimustehtävissä olevat ja yksityislääkärit.

Esimerkiksi peruskoulun opettajista huomattavasti suurempi osa on töissä suurten kaupunkien ulkopuolella kuin lääkäreistä. Samoin vaikkapa metalliasioihin erikoistuneista akateemisen koulutuksen omaavista, joiden työpaikoista merkittävä osa on jossain kaivoksissa, tehtaissa yms., joiden sijainti on puolestaan aika kaukana isoista kaupungeista.

Lue lisää

Sinä kommentoit valmiita lääkäreitä, edellinen henkilö opiskelijoita.
Itse lääkätieteen opiskelijana olen kyllä huomannut, että ryhmäkoot ovat aivan liian isoja.
Jos opiskelijoita on 6-8 jokaista potilasta kohden, niin ei siinä pääse kuin pari kolme nopeinta tekemään jotain. Muilta harjoitus JÄÄ SAAMATTA. Tämä on ihan todellinen tilanne jo tällä hetkellä!

Ongelma ei sinänsä ole "tilan" riittävyys, vaan opetuksen riittävyys. Kun nykyään ei enää saa tuoda potilaita ja esitellä heidän asioitaan yli sadalle opiskelijalle kerralla. Se erottaa lääkiksen monesta muusta koulutusohjelmasta, me tarvitsemme potilaita! Meitä ei voi opettaa valmiiksi pelkällä teorialla.

Se että ryhmäkokoja voitaisiin pienentää edellyttää lisää opettavaa henkilöstöä. ELI AIKUISTEN OIKEASTI LISÄÄ RAHAA! Tämän hetkisellä suunnitelmalla lisää rahaa henkilöstön palkkaamiseen ei ole luvassa, on vain annettu velvoite kouluttaa!

Ja jos koulutusta joudutaan hajauttamaan lisää eri sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, se lisää kuluja ja edellyttää sekin juuri lisää sitä RAHAA.