Mitä voi opiskella yhteiskuntatieteellisessä?

Chrille

Mitä kaikkea yhteiskuntatieteellisessä voi opiskella? Mites työllistyminen? Mitä esimerkkiammatteja? Mitä työtä tekee esimerkiksi sosiologiaa tai kulttuuriantropologiaa opiskellut?

29

2023

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jep...

      Google - ihimisen paras ystävä nowadays.

    • 4+1

      "Google - ihimisen paras ystävä nowadays."

      Google - ystävä, joka ei välitä yhteisöllisyyden tunnetta samalla tavalla kuin vastaukset ihmisiltä.

      Voisiko joku kertoa minulle sosiologiasta? Haluaisin lähinnä tietää, että kuinka haastavaa ja aikaavievää kyseisen aineen opiskelu on?

    • Yht9090

      No kyllä siinä viitisen vuotta hurahtaa että maisteriksi tulee. Täytyy valmistautua lukemaan paaaljon kirjoja ja olemaan omatoiminen. Luennoilla istutaan ja tehdään itsenäisesti esseitä ja tutkimusharjoituksia - niitä tehdään numeroilla (tilastotiede) ja laadullisesti (haastatteluja,havainnointia,tekstianalyyseja). Yleensä jossakin vaiheessa alkaa kova angsti että mihinkähän töihin sitä päätyy.Kannattaa hommata opiskelujen aikana erilaista työkokemusta. Työuran alku on yleensä sekalaisia pätkätöitä,mutta joskus kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen ihmiset ovat yleensä hyvinkin mielekkäissä duuneissa ja muistelevat lämmöllä opiskeluaikojaan.
      Opiskeluvuodet ovat joko todella yksinäistä puurtamista tai sitten hyvinkin yhteisöllinen kokemus,riippuu vähän omasta persoonasta,siitä millaisia opiskelukavereita sattuu samaan aikaan sisään ja esim- siitä miten aktiivinen vaikka ainejärjestö on.

    • Nimimerkki unohtui

      Yhteiskuntatieteellisessä opiskelua ei voi hyvällä omallatunnolla suositella kenellekään. Oppiaineet ovat sisällöllisesti enimmäkseen täyttä huuhaata, mihinkään ammattiin niistä ei valmistu ja työllistyminen on sitten sen mukaista.

      Säännön vahvistava poikkeus on sosiaalityö, josta saa ihan oikean ammatin. Työllistymismahdollisuudetkin ovat hyvät, jopa erinomaiset, joskin työ on aliarvostettua ja koulutustasoon nähden huonopalkkaista.

      • 20 + 19

        Pääseekö jollain pelkällä sivuaineella sossuun töihin, esim. sosiaalipolitiikalla? Entä, jos ei pääaine ole yhteiskuntatieteellisestä?


      • Nimimerkki unohtui
        20 + 19 kirjoitti:

        Pääseekö jollain pelkällä sivuaineella sossuun töihin, esim. sosiaalipolitiikalla? Entä, jos ei pääaine ole yhteiskuntatieteellisestä?

        Sosiaalityöntekijän pätevyyden saa ainoastaan suorittamalla maisterin tutkinnon pääaineena sosiaalityö. Ankaran työvoimapulan vuoksi sosiaalityöntekijöinä tosin työskentelee ainakin vielä nykyisin myös "epäpäteviä" tyyppejä, tosin nämäkin ovat kai pääosin sosionomeja (AMK:ssa opiskelleita).

        Sossun etuuskäsittelijät sen sijaan eivät käsittääkseni ole varsinaisia sosiaalityöntekijöitä, eikä heiltä edellytetä edes korkeakoulututkintoa. Täysin varma en tästä ole.


    • 1+13

      Hyvä Nimimerkki unohtui

      Miksi olet jatkuvasti torppaamassa toisten ihmisten halut opiskella yhteiskuntatieteitä?

      Yhteen valtio-oppia käsittelevään aiheeseen kirjoitit:
      "Työllistymisen kannalta molemmat ovat yhtä hyödyttömiä. Jos nyt kuitenkin välttämättä haluat jompaankumpaan hakeutua, mihinkään valmennuskursseihin ei ainakaan kannata tuhlata. Lääkiksen tai oikiksen valmennuskursseissa nyt on jotakin järkeä, mutta tällaista humanistihöttöä kyllä jokainen lukutaitoinen pääsee lukemaan ilman mitään valmennuksia "
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/10308347

      Ja toiseen valtio-oppia käsittelevään aiheeseen kirjoitit:
      "Politiikan tutkimuksen opiskelu on teoreettisen skeidan turhaa pänttäämistä, joka ei anna mitään käytännöllisiä valmiuksia yhtään mihinkään. Toisaalta, jos työllistymisestä ei niin välitä, saattaahan se ihan hauskaa olla."

      Oletan, että kyseessä on sama ihminen (siis sinä), koska kirjoitustyyli ja nimimerkki ovat samoja - tosin eihän sitä voi koskaan täysin varmasti tietää, sillä Suomi24:sen kaltaiselle palstalle ei ole pakko rekisteröityä, vaan kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ja kenen tahansa nimissä.

      Mennään takaisin asiaan. Olisi mukavaa, jos viitsisit antaa edes hieman perusteluja omille näkemyksillesi. Sinulla on selvästikin sellainen käsitys, että yhteiskuntatieteet eivät tarjoa erityisen hyviä työllisyysnäkymiä. Ole hyvä ja esitä jonkinlainen vertaileva aineisto - aineisto, jossa vertailet yhteiskuntatieteilijöiden työllistymistä esim. luonnontieteilijöihin, amk-tutkinnon omaaviin sekä ammattikoululaisiin - ja luvut osoittavat, että yhteiskuntatieteilijöillä on selvästi huonompi työllisyystilanne. Olisi todella mukavaa nähdä jonkinlainen aineisto, sillä se voisi estää monia ihmisiä lähtemästä huonolle urapolulle - eihän työttömällä mitään urapolkua ole, mutta ymmärrät varmasti, mitä tarkoitan. Äläkä lähde linjalle "tee itse oma tutkimuksesi" tai "kaikkihan tuon nyt tietää", sillä (1) todistustaakka on väitteen esittäjällä, ja (2) kaikki eivät todellakaan tiedä yhteiskuntatieteilijiöiden surkeasta työllisyystilanteesta - esim. minä en ole siitä kovinkaan tietoinen. En toki tiedä, että olisitko sinä edes kahdelle edellä mainitulle linjalle lähtenyt, mutta ne tuntuvat olevan melko yleisiä "argumentaatio"tyylejä täällä internetin ihmeellisessä maailmassa, joten voit pitää tuota osaa tekstistäni eräänlaisena ennaltaehkäisevänä iskuna.

      Toinen asia, jota voisit perustella on se, miksi yhteiskuntatieteet - ilmeisesti - ovat mielestäsi ns. skeidaa. Perustan tämän käsityksen näkemyksestäsi seuraaviin kirjoituksiin: "tällaista humanistihöttöä kyllä jokainen lukutaitoinen pääsee lukemaan ilman mitään valmennuksia.", "On kuitenkin huomautettava, että se teoreettinenkin sisältö on politiikan tutkimuksessa varsin ohutta. Lähinnä kyse on itsestäänselvyyksistä jauhamisesta." ja "Yhteiskunta'tieteitä ei mielestäni ole olemassakaan." Miksi et arvosta yhteiskuntatieteitä? On totta, että yhteiskunnallinen tutkimus ei suinkaan tuota yhtä luotettavaa tietoa kuin luonnontieteet, mutta tuo itsessään ei vielä kerro yhtään mitään, sillä ovathan esim. taloustieteilijät asiantuntijoita omalla alallaan ja tietävät siitä huomattavasti enemmän kuin muut. Mikä mahtaa olla oma taustasi ts. oletko opiskellut yhteiskuntatieteitä muutaman vuoden verran, jonka seurauksena aloit pitää niitä huuhaana vai mistä on kyse? Millä asiantuntijuudella sinä leimaat yhteiskuntatieteet sillä tavalla kuin leimaat?

      Ps Valitettavasti tämä viesti saattoi tulla ulos hieman negatiiviseen sävyyn kirjoitettuna, mutta se ei ollut tarkoitukseni. En yritä aloittaa riitaa - asiat kiistelevät, ihmiset eivät.

      • Nimimerkki unohtui

        En yritä "torpata" kenenkään haluja. Yritän vain omalta pieneltä osaltani puhua ihmisille järkeä opiskeluvalintojen suhteen.

        Opiskelen kahdeksatta vuotta pääaineenani valtio-oppi, minkä lisäksi olen suorittanut sosiologian aineopinnot. Tiedän siis jossain määrin, mistä puhun. Tiedän senkin, että olen tehnyt virheitä tulevan työllistymiseni suhteen, tai pikemminkin jättänyt tekemättä tiettyjä asioita (ollut aktiivinen kaikenmaailman järjestöissä, hankkinut työkokemusta herraties mistä jne. jne.) Ja sitten tietysti tämä hidas opiskelu, joka tosin on aiheutunut lähinnä siitä, ettei valmistumisen jälkeen ole odotettavissa kovin valoisaa tulevaisuutta.

        Tosiasia kuitenkin on, ettei yhteiskuntatieteistä kertakaikkiaan saa pätevyyttä millekään alalle, jolla on oikeasti tarvetta työvoimasta. Ja siinä ei sitten se oma aktiivisuuskaan useimpien kohdalla loppujen lopuksi pitkälle kanna. Tämä pätee tietenkin moneen muuhunkin koulutusalaan, eikä suinkaan kaikkein vähiten niihin luonnontieteisiin. Paasaan yhteiskuntatieteistä, koska kyseinen ala on minulle tuttu. Toki saman arvostelun voi hyvin ulottaa kaikkiin ei-professionaalisiin aloihin.


    • luuuv

      No tuohan selitti. Eli olet sössinyt asiasi ja katsot että sillä kokemuksella sitten tiedät miten asiat koko Suomen mittakaavassa ovat. Jippii.Pitää olla aika fakiiri että saa päätoimisesti kulumaan kahdeksan vuotta yliopistossa.

      • Nimimerkki unohtui

        Hehee,,,Sössinyt tai en, niin yhteiskuntatieteisiin pettyneitä on kuitenkin paljon niiden säntillisempienkin joukossa (noh, ne säntilliset kai enimmäkseen älyävät vaihtaa alaa kesken opintojen). Sillä, onko työttömyyskortistossa vai virallisesti gradua kirjoittelemassa, on tuskin paljon väliä. Kohta tosin siirryn sinne kortistoon. Kaikki, mitä olen sanonut yhteiskuntatieteistä on asiaa täysi.


    • valtio-oppia?

      Noh, osaatteko sanoa, onko yleisen valtio-opin hallinnon ja organisaatioiden linjalla opiskelleella yhtään valoisampi tulevaisuus? Arvon tässä juuri sen ja politiikan tutkimuksen välillä.

      • POTista pelastunut

        Itse olen lukenut politiikan tutkimusta, mutta työelämänäkökohdista suosittelen kyllä hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta, sillä tietääkseni dynaamisen kuuloinen pääaine auttaa työelämässä eteenpäin, ainakin hottilaisten tarinoita kuunnellessa.


    • meitsi2

      Melkoisen ihme angstatukset kyllä. Omasta tuttavapiiristäni kaikki valtiotieteiden maisterit ovat työllistyneet melko nopeasti koulutusta vastaaviin töihin. Myöskään mitkään maistereiden työllistymistä selvittäneet raportit eivät tue tuota "valtsikasta ei kukaan työllisty mihinkään" itkua.

      Ks. esim:
      http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/maisterittyomarkkinoilla.pdf

      Nopeasti kun katsoo, niin valtsikkalaisista oli työttömänä valmistumishetkellä n. 13 % ja tutkimushetkellä (eli 5 vuotta valmistumisen jälkeen) alle 2 %. Ja jälkimmäisellä hetkellä vain n. 2 % sanoi työn vaativuuden olevan selvästi koulutusta alhaisempi.

    • bytbvd

      Joo tämä palstan virallinen pessimisti lietsoo tuota negatiivisuutta täällä ja muissakin ketjuissa. Mitäpä jos yhdeksäntenä vuonna valmistuisit reippaasti ja katsoisit rohkeasti mitä ihanaa elämä tuo tullessaan.

    • 5+4

      Olen pohtinut pyrkimistä kansantaloustieteen opiskelijaksi. Vaikka tämä palsta onkin tällainen pessimismin ja nk. trollauksen tyyssija, olisi siitä huolimatta hyvin mukavaa kuulla, onko suunnitelmani kannattava. Työllistyvätkö ekonomistit - mihin ja millä palkalla? Toinen asia, mihin haluaisin selvyyttä, on itse aineen opiskelu. Kuinka haastavaa se on? Olen ollut siinä käsityksessä, että taloustiede vaatii suhteellisen korkeita matemaattisia valmiuksia. Onko lyhyen matematiikan opiskelijalla minkäänlaisia mahdollisuuksia?

      • Nimimerkki unohtui

        Ei kansantaloustiede mikään huono valinta ole, mutta eiköhän sitäkin kannata opiskella mieluummin kauppakorkeassa, missä sen ohella voi lukea esim. laskentatoimea ja rahoitusta. Ainakaan laskentatoimessa ei vaadita mitään matemaattista lahjakkuutta, kansantaloustieteestä en ole varma. Mutta ei lyhyt matikka varmasti mikään ylivoimainen este ole.

        Siinä vähän optimismia, vaikka minut on näemmä ehditty julistaa palstan viralliseksi pessimistiksi. Omasta mielestäni olen vain ja ainoastaan realisti.


    • psk

      Esim. Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on myös psykologian maisterin tutkinto, jossa työllisyys on taattu.

    • meitsi2

      Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaine on matemaattisempi, kuin vastaavat KTM -tutkinnot, eli jos matematiikka on heikolla pohjalla kannattanee hakeutua KTM -opintoihin.

      Työllistymisessä KTM ja VTM tutkintojen välillä ei juuri eroa ole.

    • 1+6

      Voiko joku kertoa minulle, mitkä ovat top 3 parhaiten ja huonoiten työllistävää yhteiskuntatiedettä? Ei tarvitse olla täysin eksakteja vastauksia, vaan arviot riittävät.

    • opiskelija

      Parhaiten työllistävät: psykologia ja sosiaalityö (saa ammatillisen pätevyyden). Vaikea sanoa mikä olisi kolmas. Kansantaloustiede? Mikäli se siis kuuluu yhteiskuntatieteelliseen, ainakin Helsingin valtiotieteellisessä on kansis.

      Huonoiten, no varmaan juuri filosofia, sosiologia, valtio-oppi...

      • oletko_varma?

        "Huonoiten, no varmaan juuri filosofia, sosiologia, valtio-oppi... "
        Tällä palstalla on puhuttu paljon valtio-opin tarjoamista heikoista työllisyysnäkymistä. Onko minun mahdollista saada ihan mustaa valkoisella, vai onko tarkoitus, että kaikki heittävät "faktansa" hatusta? Jotenkin luulisi, että esim. kehitysmaatutkimus ja antropologia (Helsingin valtiotieteellinen tiedekunta) työllistäisivät huomattavasti huonommin kuin valtio-oppi. Saatan erehtyä - korjatkaa toki, jos näin on.


      • 17+15
        oletko_varma? kirjoitti:

        "Huonoiten, no varmaan juuri filosofia, sosiologia, valtio-oppi... "
        Tällä palstalla on puhuttu paljon valtio-opin tarjoamista heikoista työllisyysnäkymistä. Onko minun mahdollista saada ihan mustaa valkoisella, vai onko tarkoitus, että kaikki heittävät "faktansa" hatusta? Jotenkin luulisi, että esim. kehitysmaatutkimus ja antropologia (Helsingin valtiotieteellinen tiedekunta) työllistäisivät huomattavasti huonommin kuin valtio-oppi. Saatan erehtyä - korjatkaa toki, jos näin on.

        Ja mikä sattuu olemaan sivuainevalinnan vaikutus työllistymiseen? Olisi mukavaa, jos joku osaisi sanoa tuohon jotain, sillä haluan maksimoida työllistymismahdollisuuteni, mielenkiinnon kohteideni rajoissa. Jos opiskelen esim. sosiologiaa pääaineena ja otan sivuaineeksi tilastotieteen, onko minulla paljonkin parempi todennäköisyys työllistyä kuin jos opiskelen sivuaineena filosofiaa tms. turhaa? Vai meneekö se niin, että ainoastaan pääaineella on väliä. Palataan em. esiesimerkkiini. Käykö minulle työmarkkinoilla niin, että ne, joilla tilastotiede on ollut pääaineena, vievät kaikki tilastotiedettä vaativat työpaikat suoraan nenäni edestä? Entä jos opiskelisin sosiologiaa ja sosiaalityötä? Olisiko minulla silloin hyvät mahdollisuudet työllistyä? Mitä väliä on sivuaineella? Onko sillä pelkkää akateemista merkitystä?

        PS Mikään tässä elämässä ei ole ärsyttävämpää kuin epävarma olo tulevaisuuden suhteen. En tiedä, mitä pitäisi tehdä .


      • ndsfnnczdz
        17+15 kirjoitti:

        Ja mikä sattuu olemaan sivuainevalinnan vaikutus työllistymiseen? Olisi mukavaa, jos joku osaisi sanoa tuohon jotain, sillä haluan maksimoida työllistymismahdollisuuteni, mielenkiinnon kohteideni rajoissa. Jos opiskelen esim. sosiologiaa pääaineena ja otan sivuaineeksi tilastotieteen, onko minulla paljonkin parempi todennäköisyys työllistyä kuin jos opiskelen sivuaineena filosofiaa tms. turhaa? Vai meneekö se niin, että ainoastaan pääaineella on väliä. Palataan em. esiesimerkkiini. Käykö minulle työmarkkinoilla niin, että ne, joilla tilastotiede on ollut pääaineena, vievät kaikki tilastotiedettä vaativat työpaikat suoraan nenäni edestä? Entä jos opiskelisin sosiologiaa ja sosiaalityötä? Olisiko minulla silloin hyvät mahdollisuudet työllistyä? Mitä väliä on sivuaineella? Onko sillä pelkkää akateemista merkitystä?

        PS Mikään tässä elämässä ei ole ärsyttävämpää kuin epävarma olo tulevaisuuden suhteen. En tiedä, mitä pitäisi tehdä .

        Epävarma olo meillä nykyisessä maailmassa on, sille ei voi mitään. Joskus ärsyttää suuret ikäluokat, jotka ylimielisenä kehuvat kuinka helppoa meillä on. "Kun minä opiskelin yliopistossa ei ollut opintotukia. Piti ottaa pankkilainaa tai olla töissä." siitä unohtuu vain se tosiasia, että tuolloin yliopistotutkinto oli arvostettu juttu. Tänä päivänä maisterinpaperit eivät takaa enään mitään.

        Tilastotiede on vissiin tänäpäivänä vielä suht kova sana. Mutta filosofia voi olla hyvä aine oman itsen kannalta.


    • Kuoliko!?!?

      Ei kai aihe mennyt kuolemaan?

    • 19

      En jaksanut tehdä uutta aihetta (pahoittelen!), joten esitän kysymykseni täällä: mihin sosiologiaa opiskelevat henkilö työllistyvät? - jos työllistyvät ollenkaan!

      • Nimimerkki unohtui

        "mihin sosiologiaa opiskelevat henkilö työllistyvät?"

        Minne tahansa, mihin onnistuvat itsensä suhteilla sekä järkevillä sivuaineilla tai opintojen ulkopuolella hankitulla osaamisella työntämään. Jos näitä avuja ei ole, edessä on kortisto tai uudelleenkouluttautuminen.

        Sama koskee kaikkia yleissivistäviä aloja. Niiden keskinäinen vertailu on täysin turhaa.


      • 19
        Nimimerkki unohtui kirjoitti:

        "mihin sosiologiaa opiskelevat henkilö työllistyvät?"

        Minne tahansa, mihin onnistuvat itsensä suhteilla sekä järkevillä sivuaineilla tai opintojen ulkopuolella hankitulla osaamisella työntämään. Jos näitä avuja ei ole, edessä on kortisto tai uudelleenkouluttautuminen.

        Sama koskee kaikkia yleissivistäviä aloja. Niiden keskinäinen vertailu on täysin turhaa.

        "Minne tahansa, mihin onnistuvat itsensä suhteilla sekä järkevillä sivuaineilla tai opintojen ulkopuolella hankitulla osaamisella työntämään. Jos näitä avuja ei ole, edessä on kortisto tai uudelleenkouluttautuminen.2

        Olet varmasti oikeassa - sivuaineet, aiempi työkokemus ja suhteet voivat olla yleisivistävien aineiden kohdalla huomattavasti tärkeämpi työllistäjä kuin itse aine. Minua olisi kuitenkin kiinnostanut tietää, että millaisiin työtehtäviin sosiologit yleensä päätyvät tai mihin heidän voisi, kenties ihanteellisesti, odottaa päätyvän. Voisi esimerkiksi sanoa, että yleinen valtio-opin tutkinto hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta (Helsingin yliopisto), on eräänlainen virkamiestutkinto. Sen sijaan taloustieteitä opiskelleet voivat työskennellä julkisella tai yksityisellä sektorilla lähes missä tahansa matemaattiisia valmiuksia vaativassa tehtävässä; totta kai on joitakin rajoituksia, mutta taloustieteiden maisterilla on varmasti huomattavasti paremmat saumat saada sellainen työpaikka, joka vaatii ymmärrystä rahoituksesta (teoria, käytäntö, matematiikka jne.) kuin sellaisella henkilöllä, jolla on vaikkapa kehitysmaatutkimuksen tai yhteiskuntapolitiikan tutkinto.

        Hyvä Nimimerkki_unohtui, haluaisitko kertoa lisää siitä, millaisia sivuaineita kannattaa tai ei missään nimessä kannata ottaa valtiotieteellisen ns. yleissivistävän tutkinnon rinnalle?


    • meitsi2

      Lähipiiristäni löytyvät sosiologit ovat työllistyneet mm. virkamiehiksi kunnalle ja valtiolle, henkilöstö-alalle, konsulteiksi, tutkijoiksi, toimittajiksi...

      Sivuaineet kannattaa valita oman mielenkiinnon mukaan. Esim. viestintä, johtaminen, kansantaloustiede, tilastotiede ja sosiaalityö ovat ihan hyviä työllistymisen kannalta, mutta en kyllä kauheasti miettisi sivuaineita, ennen kuin olen sisällä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      459
      4950
    2. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      15
      1762
    3. Aivan täysin tahallinen teko

      Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves
      Suomussalmi
      94
      1488
    4. Olet saanut minut sekoamaan

      Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.
      Ikävä
      23
      1377
    5. Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!

      Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä
      Suomussalmi
      53
      1369
    6. Mainehaitta metsäkonefirmalle

      Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos
      Suomussalmi
      53
      1258
    7. Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?

      Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-
      Suomalaiset julkkikset
      0
      1085
    8. Myönnän sinulle nyt

      Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele
      Ikävä
      54
      1030
    9. Pysytäänkö nainen

      edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.
      Ikävä
      57
      905
    10. Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti

      eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl
      Ikävä
      62
      904
    Aihe