"Suomen erikoinen tilanne juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin Suomen julkista taloutta määriteltiin EU:n tilastokeskuksen Eurostatin taholta. Silloin valtiovarainministeriössä ylijohtajana työskennellyt Sixten Korkman muistaa ajan. Nykyään Korkman toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana.
Korkman tunnustaa suomalaisen julkisen tilinpidon "hieman kummalliseksi".
- Se piilottaa taakseen sen, että valtion budjettialijäämä on suuri. Kun arvioidaan Brysselistä, Suomi näyttää hyvältä, Korkman selittää Uuden Suomen haastattelussa.
- Voisi olla onnellista, jos tällaista päätöstä [eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria] ei oltaisi tehty. Silloin julkisen sektorin tasapaino näyttäisi paljon huonommalta ja se patistaisi meitä vastuullisempaan budjettipolitiikkaan.
Eurooppalaisen tilastokeskuksen tulkinta perustuu siihen, että suomalaisten eläkkeet on rahastoitu yhteiseen pottiin. Näin ollen suomalaisten eläkevarat muodostavat kollektiivisen järjestelmän.
- Tämä on meille edullinen tulkinta, Korkman luonnehtii
"
Korkman tunnustaa suomalaisen julkisen tilinpidon "hieman kummalliseksi".
- Se piilottaa taakseen sen, että valtion budjettialijäämä on suuri. Kun arvioidaan Brysselistä, Suomi näyttää hyvältä, Korkman selittää Uuden Suomen haastattelussa.
- Voisi olla onnellista, jos tällaista päätöstä [eläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria] ei oltaisi tehty. Silloin julkisen sektorin tasapaino näyttäisi paljon huonommalta ja se patistaisi meitä vastuullisempaan budjettipolitiikkaan.
Eurooppalaisen tilastokeskuksen tulkinta perustuu siihen, että suomalaisten eläkkeet on rahastoitu yhteiseen pottiin. Näin ollen suomalaisten eläkevarat muodostavat kollektiivisen järjestelmän.
- Tämä on meille edullinen tulkinta, Korkman luonnehtii
"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.