Kampanjat ovat olleet tähän asti verraten hengettömiä niin hyvässä kuin pahassa. Vaaliteemoiksi on median ja puolueidenkin taholta pyritty nostamaan mm. vanhaa tuttua Natoa, aborttia, eriarvoistumista, rasismia ja euroa. Jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, Suomi ujutetaan Naton jäseneksi, ja jos Soini voittaa, abortti kielletään. Jos Soini tai Paavo Väyrynen valitaan, Suomi muuttuu Pohjois-Koreaksi, ja hyvät ihmiset muuttavat pois Suomesta.
Koska olen perussuomalaisten kansanedustaja, joutuisin tietysti viran puolesta kannattamaan Timo Soinia riippumatta siitä, mitä oikeasti aion tehdä äänestyskopissa. Sinnehän ei kukaan pääse mukaan tarkkailemaan.
halla-aho ei äänestä soinia
20
119
Vastaukset
- näinkö käy?
Hallis äänestää Haavistoa. Moderneja miehiä molemmat?
- Eiran lähestystöalue
Halla-aho äänestää Niinistöä jo 1. kierroksella. Varma tieto.
- avarakatseinen presi
Sehän on täysin ymmärrettävää, en minäkään voisi äänestää Soinia Tasavallan presidentiksi, sillä eihän hän sitä tehtävää pystyisi hoitamaan kunnialla.
Minä äänestän Pekka Haavistoa, jolla on paljon kansainvälistä meriittiä rauhandiplomatiasta ja hän on muutenkin arvostettu poliitikko maailmalla. Uskon myös Halla-ahon äänestävän Haavistoa.
Haavisto on avarakatseinen presidentti, jonka johtamassa Suomessa myös perussuomalaiset voivat elää tyytyväisinä. Kyllä kaikille on tilaa tässä maassa.- Eiran lähetystöalue
"Uskon myös Halla-ahon äänestävän Haavistoa."
Identiteettipoliittisista syistä Halla-ahon on mahdotonta äänestää vihreiden ehdokasta. Niinistön takana Halla-aho oli jo 2006 ja niin nytkin, vaikka puheissa laimeasti vakuutteleekin pakollista uskollisuutta Soinille. Äänestyskopissa Halla-aho tekee oman ratkaisunsa ja sen voi aavistaa. - äänestäminen on täys
Eiran lähetystöalue kirjoitti:
"Uskon myös Halla-ahon äänestävän Haavistoa."
Identiteettipoliittisista syistä Halla-ahon on mahdotonta äänestää vihreiden ehdokasta. Niinistön takana Halla-aho oli jo 2006 ja niin nytkin, vaikka puheissa laimeasti vakuutteleekin pakollista uskollisuutta Soinille. Äänestyskopissa Halla-aho tekee oman ratkaisunsa ja sen voi aavistaa.Toki meillä kaikilla on vaalisalaisuutemme ja me voimme aina äänestää haluamaamme henkilöä presidentiksi ja kertoa sitten kavereille aivan muuta. Vaali ratkeaa annettujen äänien perusteella, mutta usein on ryhmäkurin ja puolueuskollisuuden nimissä kerrottava vähän muunneltua totuutta.
Joka tapauksessa oman mielen mukaan äänestäminen on täysin turvallista, ja perussuomalaisetkin voivat olla aivan varmoja siitä, ettei puoluetoimisto saa tietää koskaan tarkkoja tietoja kunkin äänestyskäyttäytymisestä. - Jos,,
Eiran lähetystöalue kirjoitti:
"Uskon myös Halla-ahon äänestävän Haavistoa."
Identiteettipoliittisista syistä Halla-ahon on mahdotonta äänestää vihreiden ehdokasta. Niinistön takana Halla-aho oli jo 2006 ja niin nytkin, vaikka puheissa laimeasti vakuutteleekin pakollista uskollisuutta Soinille. Äänestyskopissa Halla-aho tekee oman ratkaisunsa ja sen voi aavistaa.identiteetin mukaan mennään, niin sittenhän Jussi äänestää Biaudeta, kuten useimmat naapurinsakin, eikö?
Minäkin äänestäisin, jos saisin asua siellä.
- kentän sana
Vaikka ei Halla-ahon äänestyskäyttäytymisestä muuta tietäisikään, se on ainakin varmaa, ettei Soini hänen ääntään saa. EU vaaleissa Soini veteli Halla-ahoa puukolla selkään. Se muistetaan Sisupiireissä - ikuisesti.
- 13+11
Halla-aho saa äänestää minun puolestani ketä tahtoo. Ei sitte kiinnosta tippaakaan.
- lIVING IN GHETTO
13+11 kirjoitti:
Halla-aho saa äänestää minun puolestani ketä tahtoo. Ei sitte kiinnosta tippaakaan.
Ministeri huolestui Helsingin alueesta – ”Maahanmuuttajien määrä tuplaantuu”
Julkaistu: 4.1.2012 16:04
Päivitetty: 4.1.2012 17:11
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Kuva
Krista Kiurun mielestä metropolialueen ongelmia ei voida ratkaista niin, että yritetään sysätä ongelmia kunnasta toiseen.
Asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) vaatii pääkaupunkiseudun kunnilta parempaa yhteistyötä osaavan työvoiman saannin ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon turvaamiseksi. Kiuru on huolissaan muun muassa segregaatiosta eli eri väestöryhmien eriytymisestä. Ilmiötä kutsutaan myös ghettoutumiseksi.
- Yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja segregaation eteneminen ovat seudun kaikkien kuntien ongelmia. Samoin julkisen liikenteen ja infran kehittäminen on mitä suurimmassa määrin kaikkien yhteinen asia, Kiuru sanoo tiedotteessaan.
- Maahanmuuttajien määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Työvoiman kysynnän turvaaminen edellyttää, että alueelle saadaan uutta työvoimaa niin maan sisältä kuin rajojemme ulkopuoleltakin. Nämä ovat asioita, joista kuntien on kannettava yhdessä vastuuta, Kiuru linjaa.
Ministerin mielestä metropolialueen ongelmia ei voida ratkaista ”niin, että yritetään sysätä ongelmia kunnasta toiseen, tai niin, että jätetään itselle vaikeat asiat hoitamatta”.
Kiireellisimpänä asiana Kiuru pitää uusien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.
- Odotan nyt, että alueen kunnat, rakennuttajat ja rakentajat näyttävät, että yhteinen tahtotila löydetään vuokra-asuntojen riittävän tuotannon toteuttamiseksi, Kiuru sanoo.
Kiuru kertoi viime syksynä Uuden Suomen haastattelussa pitävänsä ghettoutumista vakavana uhkana Suomelle. - from scripta
lIVING IN GHETTO kirjoitti:
Ministeri huolestui Helsingin alueesta – ”Maahanmuuttajien määrä tuplaantuu”
Julkaistu: 4.1.2012 16:04
Päivitetty: 4.1.2012 17:11
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Kuva
Krista Kiurun mielestä metropolialueen ongelmia ei voida ratkaista niin, että yritetään sysätä ongelmia kunnasta toiseen.
Asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) vaatii pääkaupunkiseudun kunnilta parempaa yhteistyötä osaavan työvoiman saannin ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon turvaamiseksi. Kiuru on huolissaan muun muassa segregaatiosta eli eri väestöryhmien eriytymisestä. Ilmiötä kutsutaan myös ghettoutumiseksi.
- Yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja segregaation eteneminen ovat seudun kaikkien kuntien ongelmia. Samoin julkisen liikenteen ja infran kehittäminen on mitä suurimmassa määrin kaikkien yhteinen asia, Kiuru sanoo tiedotteessaan.
- Maahanmuuttajien määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Työvoiman kysynnän turvaaminen edellyttää, että alueelle saadaan uutta työvoimaa niin maan sisältä kuin rajojemme ulkopuoleltakin. Nämä ovat asioita, joista kuntien on kannettava yhdessä vastuuta, Kiuru linjaa.
Ministerin mielestä metropolialueen ongelmia ei voida ratkaista ”niin, että yritetään sysätä ongelmia kunnasta toiseen, tai niin, että jätetään itselle vaikeat asiat hoitamatta”.
Kiireellisimpänä asiana Kiuru pitää uusien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.
- Odotan nyt, että alueen kunnat, rakennuttajat ja rakentajat näyttävät, että yhteinen tahtotila löydetään vuokra-asuntojen riittävän tuotannon toteuttamiseksi, Kiuru sanoo.
Kiuru kertoi viime syksynä Uuden Suomen haastattelussa pitävänsä ghettoutumista vakavana uhkana Suomelle.4.1.2012
Hyvää uutta vuotta 2012!
Toivotan otsikon mukaisesti kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta. Ajattelin aloittaa sen pohtimalla hiukan presidenttikysymystä niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin näkökulmasta.
Koska olen perussuomalaisten kansanedustaja, joutuisin tietysti viran puolesta kannattamaan Timo Soinia riippumatta siitä, mitä oikeasti aion tehdä äänestyskopissa. Sinnehän ei kukaan pääse mukaan tarkkailemaan. Aion kuitenkin äänestää Soinia myös oikeasti, ja kerron seuraavaksi, mistä tämä johtuu.
Kampanjat ovat olleet tähän asti verraten hengettömiä niin hyvässä kuin pahassa. Vaaliteemoiksi on median ja puolueidenkin taholta pyritty nostamaan mm. vanhaa tuttua Natoa, aborttia, eriarvoistumista, rasismia ja euroa. Jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, Suomi ujutetaan Naton jäseneksi, ja jos Soini voittaa, abortti kielletään. Jos Soini tai Paavo Väyrynen valitaan, Suomi muuttuu Pohjois-Koreaksi, ja hyvät ihmiset muuttavat pois Suomesta.
Suurin osa näistä teemoista on presidentinvaalien kannalta täysin epärelevantteja. Vaikka Niinistö kannattaisi Nato-jäsenyyttä, presidentti ei päätä asiasta. Eduskunta päättää jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä. Vaikka Soini kannattaisi abortin kieltämistä, presidentti ei päätä siitäkään. Edes mukanaolo eurossa tai Euroopan Unionissa ei ole millään tavalla presidentistä kiinni. On yhdentekevää, mitä mieltä ehdokkaat ovat tällaisista kysymyksistä, joten omaa ehdokasta on etsittävä muilla perusteilla.
Mikä on presidentin rooli tämän päivän Suomessa? Tehtävistä voidaan nähdäkseni nostaa esiin neljä:
a) Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Koska EU ei enää ole ulkopolitiikkaa, kyse on ennen kaikkea Venäjä-suhteiden hoitamisesta ja toissijaisesti valinnasta sen välillä, priorisoidaanko hyviä suhteita sellaisiin maihin kuin Yhdysvallat tai Israel vai sellaisiin maihin kuin Kuuba tai Nicaragua.
b) Presidentti nimittää eräät tärkeät virkamiehet, kuten ministeriöiden kansliapäälliköt, jotka käyttävät erittäin suurta valtaa. On siis arvioitava, valitseeko ehdokas X presidentiksi päästyään kansliapäälliköiksi päteviä henkilöitä vai ystäviään ja aatetovereitaan. (Tosin on huomautettava, että aatetoveruus ei ole suuri ongelma, jos aate itsessään on jostakin kotoisin.)
c) Presidentti kunnioittaa läsnäolollaan erilaisia tilaisuuksia. Ihannetapauksessa hän pyrkii huomioimaan suomalaisten erilaiset näkemykset ja osallistumaan kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Koska presidentin aika on kuitenkin rajallinen, on mielestäni tärkeää, asettaako hän etusijalle esimerkiksi isänmaallissävyiset tilaisuudet kotimaassa vai epäisänmaallissävyiset tilaisuudet jossakin muualla.
d) Presidentti pitää uudenvuodenpuheen. Tämä on mielestäni presidentin tärkein tehtävä. Presidentin pitää olla kansakuntaa kokoava, ei hajottava, voima. Presidentillä on oikeus ja velvollisuus nostaa esiin kansakunnallisesti tärkeitä puheenaiheita ja pyrkiä tuomaan keskusteluun tärkeinä pitämiään arvoja, mutta hänen ei pidä suhtautua ylimielisesti, vihamielisesti tai pilkallisesti mihinkään väestöryhmään.
Kun etsin itselleni presidenttiehdokasta, pohdin ennen kaikkea sitä, millaisen uudenvuodenpuheen haluan kuulla. En halua kuulla, kuinka me suomalaiset olemme päättyneenä(kin) vuonna epäonnistuneet suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiimme tai tänne muuttaviin ihmisiin. Sen sijaan, että presidentti on huolissaan kestävästä kehityksestä, globalisaatiosta, kehitysmaista, maailmanrauhasta, kaksikielisyyden tulevaisuudesta tai suomalaisten vääristä asenteista, haluaisin hänen olevan (ääneen) huolissaan niistä tavallisista suomalaisista, joilla on vaikkapa työttömyyden tai yleisen epävarmuuden vuoksi vaikeaa. Jotta ihmisillä ei olisi sellaista tunnetta, että heidät on hylätty ja unohdettu.
Sen sijaan, että presidentti sormi pystyssä muistuttaa meitä eristäytymisen vaaroista ja eurooppalaisen projektin siunauksellisuudesta, haluaisin hänen edistävän suomalaisten yhteisöllisyyttä korostamalla sitä, että näkemyksellisistä ynnä muista eroavaisuuksistamme huolimatta me olemme yksi kansakunta, jolla on yhteisiä, kansakunnallisia intressejä, ja että niiden edistämiseksi meillä on suomalainen kansallisvaltio. Ja että se on hyvä asia. - from scripta 2
from scripta kirjoitti:
4.1.2012
Hyvää uutta vuotta 2012!
Toivotan otsikon mukaisesti kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta. Ajattelin aloittaa sen pohtimalla hiukan presidenttikysymystä niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin näkökulmasta.
Koska olen perussuomalaisten kansanedustaja, joutuisin tietysti viran puolesta kannattamaan Timo Soinia riippumatta siitä, mitä oikeasti aion tehdä äänestyskopissa. Sinnehän ei kukaan pääse mukaan tarkkailemaan. Aion kuitenkin äänestää Soinia myös oikeasti, ja kerron seuraavaksi, mistä tämä johtuu.
Kampanjat ovat olleet tähän asti verraten hengettömiä niin hyvässä kuin pahassa. Vaaliteemoiksi on median ja puolueidenkin taholta pyritty nostamaan mm. vanhaa tuttua Natoa, aborttia, eriarvoistumista, rasismia ja euroa. Jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, Suomi ujutetaan Naton jäseneksi, ja jos Soini voittaa, abortti kielletään. Jos Soini tai Paavo Väyrynen valitaan, Suomi muuttuu Pohjois-Koreaksi, ja hyvät ihmiset muuttavat pois Suomesta.
Suurin osa näistä teemoista on presidentinvaalien kannalta täysin epärelevantteja. Vaikka Niinistö kannattaisi Nato-jäsenyyttä, presidentti ei päätä asiasta. Eduskunta päättää jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä. Vaikka Soini kannattaisi abortin kieltämistä, presidentti ei päätä siitäkään. Edes mukanaolo eurossa tai Euroopan Unionissa ei ole millään tavalla presidentistä kiinni. On yhdentekevää, mitä mieltä ehdokkaat ovat tällaisista kysymyksistä, joten omaa ehdokasta on etsittävä muilla perusteilla.
Mikä on presidentin rooli tämän päivän Suomessa? Tehtävistä voidaan nähdäkseni nostaa esiin neljä:
a) Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Koska EU ei enää ole ulkopolitiikkaa, kyse on ennen kaikkea Venäjä-suhteiden hoitamisesta ja toissijaisesti valinnasta sen välillä, priorisoidaanko hyviä suhteita sellaisiin maihin kuin Yhdysvallat tai Israel vai sellaisiin maihin kuin Kuuba tai Nicaragua.
b) Presidentti nimittää eräät tärkeät virkamiehet, kuten ministeriöiden kansliapäälliköt, jotka käyttävät erittäin suurta valtaa. On siis arvioitava, valitseeko ehdokas X presidentiksi päästyään kansliapäälliköiksi päteviä henkilöitä vai ystäviään ja aatetovereitaan. (Tosin on huomautettava, että aatetoveruus ei ole suuri ongelma, jos aate itsessään on jostakin kotoisin.)
c) Presidentti kunnioittaa läsnäolollaan erilaisia tilaisuuksia. Ihannetapauksessa hän pyrkii huomioimaan suomalaisten erilaiset näkemykset ja osallistumaan kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Koska presidentin aika on kuitenkin rajallinen, on mielestäni tärkeää, asettaako hän etusijalle esimerkiksi isänmaallissävyiset tilaisuudet kotimaassa vai epäisänmaallissävyiset tilaisuudet jossakin muualla.
d) Presidentti pitää uudenvuodenpuheen. Tämä on mielestäni presidentin tärkein tehtävä. Presidentin pitää olla kansakuntaa kokoava, ei hajottava, voima. Presidentillä on oikeus ja velvollisuus nostaa esiin kansakunnallisesti tärkeitä puheenaiheita ja pyrkiä tuomaan keskusteluun tärkeinä pitämiään arvoja, mutta hänen ei pidä suhtautua ylimielisesti, vihamielisesti tai pilkallisesti mihinkään väestöryhmään.
Kun etsin itselleni presidenttiehdokasta, pohdin ennen kaikkea sitä, millaisen uudenvuodenpuheen haluan kuulla. En halua kuulla, kuinka me suomalaiset olemme päättyneenä(kin) vuonna epäonnistuneet suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiimme tai tänne muuttaviin ihmisiin. Sen sijaan, että presidentti on huolissaan kestävästä kehityksestä, globalisaatiosta, kehitysmaista, maailmanrauhasta, kaksikielisyyden tulevaisuudesta tai suomalaisten vääristä asenteista, haluaisin hänen olevan (ääneen) huolissaan niistä tavallisista suomalaisista, joilla on vaikkapa työttömyyden tai yleisen epävarmuuden vuoksi vaikeaa. Jotta ihmisillä ei olisi sellaista tunnetta, että heidät on hylätty ja unohdettu.
Sen sijaan, että presidentti sormi pystyssä muistuttaa meitä eristäytymisen vaaroista ja eurooppalaisen projektin siunauksellisuudesta, haluaisin hänen edistävän suomalaisten yhteisöllisyyttä korostamalla sitä, että näkemyksellisistä ynnä muista eroavaisuuksistamme huolimatta me olemme yksi kansakunta, jolla on yhteisiä, kansakunnallisia intressejä, ja että niiden edistämiseksi meillä on suomalainen kansallisvaltio. Ja että se on hyvä asia.Nyt tarjolla olevista ehdokkaista Paavo Lipponen ja Eva Biaudet putoavat kättelyssä pois. Lipposen mielestä 20 prosenttia Suomen väestöstä edustaa 30-lukulaisia pimeyden voimia. Lisäksi hän on voimakkaasti leimautunut pakkoruotsin kannattajaksi ja ruotsinkielisen eliittiporukan (kuten Svenska Folktinget) juoksupojaksi. "Mukavuus" ei mielestäni ole keskeinen presidentillinen hyve, joten sen puuttumisesta en anna Lipposelle miinuspisteitä.
Eva Biaudet'n paras ominaisuus on se, että hänestä ei tule presidenttiä. Hänelle on taipumusta tunkkaiseen fanatismiin, epäloogiseen ja sekavaan ajatteluun sekä hysteeriseen käyttäytymiseen. Ei olisi kenenkään etu, että hän pääsisi sekoilemaan vähemmistövaltuutetun toimistoa tärkeämpiin konteksteihin. Entinen ministeri Astrid Thors nimitti Biaudet'n tämän nykyiseen pakastevirkaan epäpätevänä ja ohi parempien hakijoiden, jotta Biaudet ei olisi lähtenyt uhkaamaan Thorsin eduskuntapaikkaa vuoden 2011 vaaleissa. Se, että tällainen järjestely sopii Biaudet'lle, ja että hän pitää sitä suoranaisena osoituksena omasta erinomaisuudestaan, antaa osviittaa siitä, millaista nimityspolitiikkaa presidentti Biaudet tulisi harjoittamaan.
Biaudet'n ehdokkuus on kuitenkin myönteinen asia, koska hän saattaa hyvinkin nipistää (kielipoliittisesti samoilla apajilla kalastavalta) Lipposelta ne ratkaisevat prosenttiyksiköt, jotka viimemainittu tarvitsisi toisen kierroksen paikkaan.
Sauli Niinistöstä on vaikea sanoa mitään, koska hänen on niin vaikea sanoa mitään. Arvokas, ryhdikäs ja edustava presidentti hänestä varmaankin tulisi, mutta olisi hyvä, jos arvojohtaja myös uskaltaisi olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ei se mielestäni riitä, että osaa puhua matalalla äänellä hitaasti ja näyttää huolestuneelta. Toisaalta on aivan varmaa, että Niinistö pääsee toiselle kierrokselle jo niiden ihmisten äänillä, jotka eivät voisi kuvitellakaan äänestävänsä ketään muuta. Siksi niiden, jotka voisivat kuvitella äänestävänsä jotakuta muuta, ei välttämättä kannata äänestää Niinistöä.
Omat realistiset vaihtoehtoni ovat Soinin lisäksi Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto ja Sari Essayah. Kyllä, oikeasti.
Väyrystä arvostan hänen sitkeydestään. Väyrysellä, jos kenelläkään, on riittävästi energiaa, pontta ja potenssia tehtävässä jaksamiseen. Mielestäni on lisäksi hiukan epäreilua, että ihminen, joka jo 70-luvun lopulta on ollut henkinen Tasavallan Presidentti, ei vieläkään ole saanut asemalleen muodollista vahvistusta. Uskon myös, että käytännössä presidentti Väyrynen ajaisi aika pitkälle minun kannattamiani asioita. On totta, että hänet on voimakkaasti marinoitu YYA-hengessä, mutta koska YYA:ta ei enää ole, tämä ei ehkä ole relevanttia.
Sari Essayah kuuluu niihin harvoihin ehdokkaisiin, joilla on ollut esimerkiksi EU:n ongelmiin liittyen niin filosofisesti kuin substantiaalisestikin merkittävää sanottavaa. Lisäksi hän vaikuttaa vilpittömältä, moraaliselta ja empaattiselta, ja on ehdokkaista hyvännäköisin (mihin ei tosin paljon tarvita). Toisin kuin monia muita uskonnottomia, hihhulivakaumukset eivät häiritse minua lainkaan niin kauan kuin niistä ei seuraa hihhulipolitiikkaa. Pidän myös kummallisena, että "vapaamielinen" lehdistö, jolle mikään ei ole niin pyhää kuin uskonnollisten tunteiden loukkaamattomuus, pieksee niin Soinia kuin Essayahiakin kuin vierasta sikaa juuri näiden uskonnollisten tunteiden vuoksi. Essayahilla on kuitenkin vähän samanlainen ongelma kuin Arto Lahdella aikanaan: pätevin ei välttämättä ole myyvin, pikemminkin päinvastoin.
Pekka Haavisto on useista vääristä mielipiteistään huolimatta miellyttävä, edustava ja asioista perillä. Hän suhtautuu useimmiten kohteliaasti myös toista mieltä oleviin, mitä ei voi sanoa muista kukkahattuleiriä edustavista ehdokkaista. Uskon, että hänestä tulisi erittäin sovitteleva ja sopua rakentava presidentti, johon useimmat olisivat vielä kuuden vuoden päästä tyytyväisiä. Myös hänen puolisonsa Nexar Antonio Flores olisi mitä mielenkiintoisin First Lady. En tosin tiedä, kättelisivätkö muslimimaiden diplomaatit häntä itsenäisyyspäivän vastaanotolla. - from scripta 3
from scripta 2 kirjoitti:
Nyt tarjolla olevista ehdokkaista Paavo Lipponen ja Eva Biaudet putoavat kättelyssä pois. Lipposen mielestä 20 prosenttia Suomen väestöstä edustaa 30-lukulaisia pimeyden voimia. Lisäksi hän on voimakkaasti leimautunut pakkoruotsin kannattajaksi ja ruotsinkielisen eliittiporukan (kuten Svenska Folktinget) juoksupojaksi. "Mukavuus" ei mielestäni ole keskeinen presidentillinen hyve, joten sen puuttumisesta en anna Lipposelle miinuspisteitä.
Eva Biaudet'n paras ominaisuus on se, että hänestä ei tule presidenttiä. Hänelle on taipumusta tunkkaiseen fanatismiin, epäloogiseen ja sekavaan ajatteluun sekä hysteeriseen käyttäytymiseen. Ei olisi kenenkään etu, että hän pääsisi sekoilemaan vähemmistövaltuutetun toimistoa tärkeämpiin konteksteihin. Entinen ministeri Astrid Thors nimitti Biaudet'n tämän nykyiseen pakastevirkaan epäpätevänä ja ohi parempien hakijoiden, jotta Biaudet ei olisi lähtenyt uhkaamaan Thorsin eduskuntapaikkaa vuoden 2011 vaaleissa. Se, että tällainen järjestely sopii Biaudet'lle, ja että hän pitää sitä suoranaisena osoituksena omasta erinomaisuudestaan, antaa osviittaa siitä, millaista nimityspolitiikkaa presidentti Biaudet tulisi harjoittamaan.
Biaudet'n ehdokkuus on kuitenkin myönteinen asia, koska hän saattaa hyvinkin nipistää (kielipoliittisesti samoilla apajilla kalastavalta) Lipposelta ne ratkaisevat prosenttiyksiköt, jotka viimemainittu tarvitsisi toisen kierroksen paikkaan.
Sauli Niinistöstä on vaikea sanoa mitään, koska hänen on niin vaikea sanoa mitään. Arvokas, ryhdikäs ja edustava presidentti hänestä varmaankin tulisi, mutta olisi hyvä, jos arvojohtaja myös uskaltaisi olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ei se mielestäni riitä, että osaa puhua matalalla äänellä hitaasti ja näyttää huolestuneelta. Toisaalta on aivan varmaa, että Niinistö pääsee toiselle kierrokselle jo niiden ihmisten äänillä, jotka eivät voisi kuvitellakaan äänestävänsä ketään muuta. Siksi niiden, jotka voisivat kuvitella äänestävänsä jotakuta muuta, ei välttämättä kannata äänestää Niinistöä.
Omat realistiset vaihtoehtoni ovat Soinin lisäksi Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto ja Sari Essayah. Kyllä, oikeasti.
Väyrystä arvostan hänen sitkeydestään. Väyrysellä, jos kenelläkään, on riittävästi energiaa, pontta ja potenssia tehtävässä jaksamiseen. Mielestäni on lisäksi hiukan epäreilua, että ihminen, joka jo 70-luvun lopulta on ollut henkinen Tasavallan Presidentti, ei vieläkään ole saanut asemalleen muodollista vahvistusta. Uskon myös, että käytännössä presidentti Väyrynen ajaisi aika pitkälle minun kannattamiani asioita. On totta, että hänet on voimakkaasti marinoitu YYA-hengessä, mutta koska YYA:ta ei enää ole, tämä ei ehkä ole relevanttia.
Sari Essayah kuuluu niihin harvoihin ehdokkaisiin, joilla on ollut esimerkiksi EU:n ongelmiin liittyen niin filosofisesti kuin substantiaalisestikin merkittävää sanottavaa. Lisäksi hän vaikuttaa vilpittömältä, moraaliselta ja empaattiselta, ja on ehdokkaista hyvännäköisin (mihin ei tosin paljon tarvita). Toisin kuin monia muita uskonnottomia, hihhulivakaumukset eivät häiritse minua lainkaan niin kauan kuin niistä ei seuraa hihhulipolitiikkaa. Pidän myös kummallisena, että "vapaamielinen" lehdistö, jolle mikään ei ole niin pyhää kuin uskonnollisten tunteiden loukkaamattomuus, pieksee niin Soinia kuin Essayahiakin kuin vierasta sikaa juuri näiden uskonnollisten tunteiden vuoksi. Essayahilla on kuitenkin vähän samanlainen ongelma kuin Arto Lahdella aikanaan: pätevin ei välttämättä ole myyvin, pikemminkin päinvastoin.
Pekka Haavisto on useista vääristä mielipiteistään huolimatta miellyttävä, edustava ja asioista perillä. Hän suhtautuu useimmiten kohteliaasti myös toista mieltä oleviin, mitä ei voi sanoa muista kukkahattuleiriä edustavista ehdokkaista. Uskon, että hänestä tulisi erittäin sovitteleva ja sopua rakentava presidentti, johon useimmat olisivat vielä kuuden vuoden päästä tyytyväisiä. Myös hänen puolisonsa Nexar Antonio Flores olisi mitä mielenkiintoisin First Lady. En tosin tiedä, kättelisivätkö muslimimaiden diplomaatit häntä itsenäisyyspäivän vastaanotolla.Äänestän kuitenkin Timo Soinia, koska hän luultavasti pitäisi sekä kohottavimmat että viihdyttävimmät uudenvuodenpuheet. Hän on perinteisessä mielessä kansallismielinen ja terveellä tavalla konservatiivinen, toisin kuin Haavisto. Hänellä on todelliset mahdollisuudet, toisin kuin Essayahilla. Hän ei ole kepulainen, toisin kuin Väyrynen. Pitäisin hyvin tärkeänä, että ne, jotka ovat kiikunkaakun Soinin-Väyrysen tai Soinin-Niinistön välillä, äänestäisivät Soinia. Miksi? Siksi, että Niinistö pääsee joka tapauksessa toiselle kierrokselle kokoomususkovaistenkin tuella. Toisaalta Soini ja Väyrynen kilpailevat pitkälti samoista äänestäjistä. Pahimmassa tapauksessa nuivamielisten äänestäjien jakautuminen johtaa siihen, että Niinistöä vastassa on Lipponen. Vaikka hänen gallup-kannatuksensa tällä hetkellä on vaatimaton, toisella kierroksella tapahtuu aina äänestäjäkunnan polarisoituminen. Lipposlovakian vaara olisi hyvä eliminoida jo ensimmäisellä kierroksella.
Toki Soinin ja Väyrysen keskinäinen kamppailu voi johtaa myös siihen, että Haavisto pääsee jatkokierrokselle. Vaikka hän onkin tyyppinä ok, äänestäjillä olisi tuolloin vaihtoehtona kaksi enemmän tai vähemmän eurokiimaista ehdokasta, mikä ei ole oikein hyvä asia.
Panen siis vaalipäivänä kravatin kaulaan ja menen äänestämään Timo Soinia. Suosittelen kaikkia kanssani samoilla linjoilla olevia tekemään samoin.
Kaksitoista vuotta Halosta alkaa olla täynnä. Mielestäni ei yhtään liian aikaisin. Kuusi vuotta sitten kerroin, miksi en äänestä Halosta, eikä minun ole tarvinnut muuttaa näkemyksiäni. Halonen ei ole tehnyt presidenttinä juuri mitään. Mieleen jäävät edelleen lähinnä nepotistiset virkanimitykset, kiukuttelu, punalipun yhä avoimempi liehuttaminen ja omien valtaoikeuksien varjelu.
Halosen rähmälläänoloa Venäjän edessä on arvosteltu myös "omien" piirissä. Halosta on kuitenkin kiitelty työstä eriarvoistumista, syrjäytymistä ja suvaitsemattomuutta vastaan. Mielestäni tämä on hiukan outoa ottaen huomioon sen, mihin suuntaan Suomi on Halosen valtakaudella tosiasiallisesti kulkenut. Tuloerot ovat suurempia kuin koskaan. Syrjäytyminen on voimakkaampaa kuin koskaan. Halosen kaudella on nähty neljä joukkomurhaa (Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki, Sello), jollaisten ei pitänyt olla mahdollisia lintukodossa. Haloslaiset itsekin itkevät suvaitsemattomuuden ja kansallismielisyyden ennennäkemättömästä voittokulusta, jonka viimeisenä ilmentymänä on nähty perussuomalaisten järkälemäinen vaalivoitto vuonna 2011.
En mitenkään tahdo väittää, että Halonen olisi suoranaisesti vastuussa tästä kaikesta, mutta ei hän mielestäni kovin hyvin ole onnistunut siinä, mistä häntä niin kovasti ylistetään. Kääntäen voidaan kysyä: millaisessa jamassa Suomen pitäisi olla, jotta Halonen (kannattajineen) itse katsoisi epäonnistuneensa? - rakuuna
from scripta kirjoitti:
4.1.2012
Hyvää uutta vuotta 2012!
Toivotan otsikon mukaisesti kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta. Ajattelin aloittaa sen pohtimalla hiukan presidenttikysymystä niin menneen, nykyisyyden kuin tulevankin näkökulmasta.
Koska olen perussuomalaisten kansanedustaja, joutuisin tietysti viran puolesta kannattamaan Timo Soinia riippumatta siitä, mitä oikeasti aion tehdä äänestyskopissa. Sinnehän ei kukaan pääse mukaan tarkkailemaan. Aion kuitenkin äänestää Soinia myös oikeasti, ja kerron seuraavaksi, mistä tämä johtuu.
Kampanjat ovat olleet tähän asti verraten hengettömiä niin hyvässä kuin pahassa. Vaaliteemoiksi on median ja puolueidenkin taholta pyritty nostamaan mm. vanhaa tuttua Natoa, aborttia, eriarvoistumista, rasismia ja euroa. Jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, Suomi ujutetaan Naton jäseneksi, ja jos Soini voittaa, abortti kielletään. Jos Soini tai Paavo Väyrynen valitaan, Suomi muuttuu Pohjois-Koreaksi, ja hyvät ihmiset muuttavat pois Suomesta.
Suurin osa näistä teemoista on presidentinvaalien kannalta täysin epärelevantteja. Vaikka Niinistö kannattaisi Nato-jäsenyyttä, presidentti ei päätä asiasta. Eduskunta päättää jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä. Vaikka Soini kannattaisi abortin kieltämistä, presidentti ei päätä siitäkään. Edes mukanaolo eurossa tai Euroopan Unionissa ei ole millään tavalla presidentistä kiinni. On yhdentekevää, mitä mieltä ehdokkaat ovat tällaisista kysymyksistä, joten omaa ehdokasta on etsittävä muilla perusteilla.
Mikä on presidentin rooli tämän päivän Suomessa? Tehtävistä voidaan nähdäkseni nostaa esiin neljä:
a) Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Koska EU ei enää ole ulkopolitiikkaa, kyse on ennen kaikkea Venäjä-suhteiden hoitamisesta ja toissijaisesti valinnasta sen välillä, priorisoidaanko hyviä suhteita sellaisiin maihin kuin Yhdysvallat tai Israel vai sellaisiin maihin kuin Kuuba tai Nicaragua.
b) Presidentti nimittää eräät tärkeät virkamiehet, kuten ministeriöiden kansliapäälliköt, jotka käyttävät erittäin suurta valtaa. On siis arvioitava, valitseeko ehdokas X presidentiksi päästyään kansliapäälliköiksi päteviä henkilöitä vai ystäviään ja aatetovereitaan. (Tosin on huomautettava, että aatetoveruus ei ole suuri ongelma, jos aate itsessään on jostakin kotoisin.)
c) Presidentti kunnioittaa läsnäolollaan erilaisia tilaisuuksia. Ihannetapauksessa hän pyrkii huomioimaan suomalaisten erilaiset näkemykset ja osallistumaan kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Koska presidentin aika on kuitenkin rajallinen, on mielestäni tärkeää, asettaako hän etusijalle esimerkiksi isänmaallissävyiset tilaisuudet kotimaassa vai epäisänmaallissävyiset tilaisuudet jossakin muualla.
d) Presidentti pitää uudenvuodenpuheen. Tämä on mielestäni presidentin tärkein tehtävä. Presidentin pitää olla kansakuntaa kokoava, ei hajottava, voima. Presidentillä on oikeus ja velvollisuus nostaa esiin kansakunnallisesti tärkeitä puheenaiheita ja pyrkiä tuomaan keskusteluun tärkeinä pitämiään arvoja, mutta hänen ei pidä suhtautua ylimielisesti, vihamielisesti tai pilkallisesti mihinkään väestöryhmään.
Kun etsin itselleni presidenttiehdokasta, pohdin ennen kaikkea sitä, millaisen uudenvuodenpuheen haluan kuulla. En halua kuulla, kuinka me suomalaiset olemme päättyneenä(kin) vuonna epäonnistuneet suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiimme tai tänne muuttaviin ihmisiin. Sen sijaan, että presidentti on huolissaan kestävästä kehityksestä, globalisaatiosta, kehitysmaista, maailmanrauhasta, kaksikielisyyden tulevaisuudesta tai suomalaisten vääristä asenteista, haluaisin hänen olevan (ääneen) huolissaan niistä tavallisista suomalaisista, joilla on vaikkapa työttömyyden tai yleisen epävarmuuden vuoksi vaikeaa. Jotta ihmisillä ei olisi sellaista tunnetta, että heidät on hylätty ja unohdettu.
Sen sijaan, että presidentti sormi pystyssä muistuttaa meitä eristäytymisen vaaroista ja eurooppalaisen projektin siunauksellisuudesta, haluaisin hänen edistävän suomalaisten yhteisöllisyyttä korostamalla sitä, että näkemyksellisistä ynnä muista eroavaisuuksistamme huolimatta me olemme yksi kansakunta, jolla on yhteisiä, kansakunnallisia intressejä, ja että niiden edistämiseksi meillä on suomalainen kansallisvaltio. Ja että se on hyvä asia...mitka hyvat ihmiset? hyvat ihmiset lahtivat lanteen kymmesia vuosia setten,-jotka paasivat. jos taas tarkoitat afrikalaisia, olet sossulainen, etka ,pelaa senttiakaan suomen ja hyvin ihmisten pilliin.
sossu taivutti suomea jyrkasti pois kansallisvaltiosta..jopa meni muuttamaan perustuslakia... astrid ja tarja osaa selittaa.
- Pelle-aho
Mitä väliä Pelle-ahon mielipiteellä on.
- wanha peruSSnazi
Halla-aho ei tarvi soinia, mutta Isä Timo tarvii menestyäkseen seteliselkärankaisena Hallista.
- Proletaari
Luojan kiitos! Halla-ahollakin on vain yksi ääni.
- x-sossusussu
mutta kentalla vastaa kymmentatuhatta sossulaista..
- SS tulee
Halla-aholla on paljon opetuslapsia. Hekään eivät äänestä soinia.
- böö höh
Yksi ääni sinne tai tänne, mitä se ratkaisee ja mitä merkitystä sillä on kenellekään ketä joku Halla-Aho äänestää?
- persut heräämässä?
Kaksi kolmesta persusta ei äänestä Soinia. Joten; jotain mätäähän siinä Soinissa täytyy olla?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1201924Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1251818Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101778Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561454Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341386Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii4961038Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50969Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai237915Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115912Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347874