Tärkeintä elämässä???

Kysymys on hyvä, mutta miten siihen voi vastata henkilö, joka on menettänyt kaiken omaisuutensa? Tuolloinhan kaikki elämässä on pelkkää abstraktiaa.

Mulla ei taida olla kuin noita abstrakteja asioita.. paitsi että kuins se jokapäiväinen leipä on abstraktia.. tai terveys..? ;)
Talon järven rannalta, mielellään lähellä palveluja haluaisin.. sen jälkeen vois miettiä noita taloudellisuus, -ekojuttuja..

Kaiken uhallakin, minulle on tärkeintä jäljellä oleva terveys ja ihmissuhteeni.

Muut tavoitteet tulevat ja menevät, nuo mainitsemani ovat peruspilarit.

Tietysti unelmissa rakentaisimme pienemmän talon maalämmityksellä mökkipaikallemme, mutta näinkin on hyvin.
Usein asiasta on puhuttu, mutta toteutumaton unelma on monesti se paras.

Onko tämä nyt se uudenvuodentoive :)

Toivon luotettavaa ystävää. Se ei ole abstrakti toive jos toivoo ystäväkseen ihmistä,

Että ehtisin kirjoittamaan omaelämänkertani loppuun. Olen jo aloittanut mutta haluaisin muuttaa sitä huumorilla höystäen. Myös aikajana ei ole oikein, koska olen kirjoittanut tässä aikamuodossa ja mielleyhtymistä takautumia seassa. Tartteis miettiä josko muuttais, tai sit jatkais samalla linjalla. Mutta kun ei ole aikaa...ehkä sit eläkkeellä...hamassa tulevaisuudessa.

Avaruusmatka. Se se olis. Olis se upeaa katsella Maata avaruudesta. Tuskin tulen kuitenkaan sitä kokemaan, sillä tuskin Ryanair aloittaa avaruusreittejä elinaikanani.

Niin ja olisi pari muutakin tärkeää asiaa. Haluaisin selvittää perimääni, pitääkö legenda esiäidistä ja esi-isästäni paikkansa. No, ainakin ne jotka jatkavat minun geenejäni, ovat tarinan kuulleet, ehkä joskus sitten tulevaisuudessa kun dna-testit vapautetaan ja jokainen voi tarkistaa...

Ensin terveys, energisyys ja luovuus.. Sen jälkeen taloudellinen riippumattomuus.. Tehdä asioita muusta syystä kuin rahasta.. Sitten vesilläoloa vesilläolon jälkeen.. Ja luonnosta nauttimista.. Unohtamatta makeita unia :)..

Olen ollut kuolemansairas, sananmukaisesti, mutta en silti toivo itselleni terveyttä. Omituista, eikö vain? Que sera.

Perinteisesti toivon lottovoittoa, en miljuunia tarvitse vaan vähempikin riittäisi että voisin taata lähisuvun ja omani taloudellisen riippumattomuuden. Kait tämä kuuluu tuohon jokapäiväiseen leipään, kuitenkin? Jos ei kelpaa, niin sitten matka Intiaan, Nepaliin tms, ei mihinkään turistipaikkoihin, vaan kansan keskelle. Näkisin miten hyvää elämäni on kuitenkin ollut.

Pistitpä pahan, oikeastaan tärkeintä olisi lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan päättämään ja vaikuttamaan asioihin jotka vaikuttavat niin monen ihmisen hyvinvointiin.

Nappaan oitis haaveestasi kiinni ja kloonaan sen, senverran hyvä.
Sisällytän siihen toimintatavat joita talon sisällä olevat toteuttavat talon nimen mukaan.

Niin, kyllä kaikki tärkeä elämässä on valitettavasti tuota abstraktia kuten terveyttä, ystäviä, rakkautta, turvallisuutta jne.

Mutta jos rahaa riittää, voi kyllä puuhastella kaikenlaista, harrastuksia kuten sanotaan...

Niin ja kolmas toiveeni olisi, että rakentaisin valmiiksi sen aikakapselin kesämökillemme, joka on äidin lapsuudenkodin tuntumassa ja jota olen jo aloittanut keräämään.

Aikakapseli= viesti tulevaisuuteen.

Kerätään kaikenlaista hyvin säilyvää informaatiota, esim. mustavalkoisia valokuvia itsestä omasta perheestä ja elämästä, kirjallista tietoa nykyhetkestä, DNA.ta, hiuksia yms. Ne säilotään hyvin säilyvään kapseliin ja kätketään piiloon tulevaisuutta varten johonkin paikkaan mistä toivotaan sen löytyvät vasta satojen vuosin päästä.

Yks haave on toteutumassa.
Mutta muuten, en taida löytää mitään kummallisempaa.
Haaveita on ollut kauan mutta ne odottaa sitä lottovoittoa tai vastaavaa.
Oikeastaan elän tällä hetkellä vain tätä elämää, ja tätä päivää.
Kesällä on ne omat kuviot. ja todennäköisesti elän sen niin kun viime vuonna ilman suunnitelmia. Se oli hyvä kesä, ei tullut paineita ja reissatakin sain kun halusin.