"Eilen Väyrynen intoili televisiossa Yleisradion tentissä jo siihen malliin, että tunkkaiset kaiut 1970-luvun demokratiavajeisesta Suomesta alkoivat kuulua hänen puheistaan. Tarve puuttua hallitusneuvotteluihin ja halu jyrätä hallituksen tahto kuntauudistuksessa kertovat tarpeista venyttää presidentin valtaoikeuksia niin suuriksi kuin perustuslaki vain ikinä antaa myöten. "
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93183-voi-paavot-minka-teitte
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93183-voi-paavot-minka-teitte
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nämä Huuskot tunnetaan Se siitä.
Me emme kaipaa presidentiksi joo joo-miehiä. Väyrynen on osoittaunut pätevimmäksi tehtävään.
"Me emme kaipaa presidentiksi joo joo-miehiä."
Niinistö on joo joo -miesten kuningas, taikka se sadun keisari jolla ei ollut vaatteita ollenkaan. Moninkertaista takinkääntäjää ja öykkäriä Lipposta pidetään yleisesti maanpetturina. Populisti Soinilla ei ole suomalaisten silmissä kokemusta eikä presidentillistä uskottavuutta. Haavisto on erkkomedian epäilyttävä muotiluomus. Biaudet'n ehdokkuus todistaa RKP:n romahduksesta. Essayahin sokaisee sionismi. Arhinmäki kelpaa urheiluministeriksi, mutta ei kulttuuriministeriksi ja tietysti vielä vähemmän presidentiksi.
Suomalaisille jää vaihtoehdoksi vain Väyrynen.
Enää itku markkinoilla,kaikki päähänpotkitut ja kiusatut äänestää Väyrystä ja kaikki muutkin jotka osaa ajatella omilla aivoilla.
Väyrys-liikkeen nousu on jo pienimuotoinen suomalainen vallankumous. Suomalaisten protesti kohdistuu viime vuosikymmeninä harjoitettuun politiikkaan, joka ei enää palvele Suomen kansallista etua. Valtiomies Väyrynen, toisin kuin useimmat vastaehdokkaansa - ne todelliset menneisyyden edustajat - kykenee ennakkoluulottamasti etsimään vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja viemään Suomen uudelle kursille 2010-luvun maailmassa, joka on kriisejä ja riskejä täynnä. Suomen ei pidä upota niiden asioiden mukana, jotka 2010-luvulla todennäköisesti joutuvat perikatoon, ei vaikka noihin projekteihin olisi Suomen ja "kansainvälisen yhteisön" toimesta panostettu kuinka paljon ja kuinka pitkään hyvänsä.
Se jota suomalainen valtamedia ei ole tyhmistänyt, se joka pystyy ajattelemaan todellisuutta ohi yleisen mielipiteen ennakkoluulojen, näkee, että Suomelle paras vaihtoehto on nyt Väyrynen.
"Eilen Väyrynen intoili televisiossa Yleisradion tentissä jo siihen malliin, että tunkkaiset kaiut 1970-luvun demokratiavajeisesta Suomesta alkoivat kuulua hänen puheistaan."
Jos Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana on demokratiavajetta ollut, niin nyt, kun Suomi on - kuten Väyrynen toteaa - luovuttanut yhä enemmän itsenäistä poliittista ja taloudellista päätösvaltaansa ylikansallisille elimille Suomen kansallisista intresseistä ja itsemäärämisoikeudesta piittaamatta. Tuo loputon 1970-luvulla, Kekkosen ajalla, "suomettuneisuudella" ja muilla kuluneilla korteilla pelaaminen yrittää vain peittää Suomen nykyisen "lännettymisen" koko syvyyden ja vaarallisuuden. Väyrysestä yritetään maalata menneisyyden hahmoa, vaikka hän juuri näkee Suomen riskialttiinn nykytilanteen ja Suomen aseman heikentymisen kaikkein selvimmin.
"Tarve puuttua hallitusneuvotteluihin ja halu jyrätä hallituksen tahto kuntauudistuksessa kertovat tarpeista venyttää presidentin valtaoikeuksia niin suuriksi kuin perustuslaki vain ikinä antaa myöten. "
Presidentin valtaoikeuksien vähentäminen, eli perinteisen vahvan suomalaisen presidentti-instituution alasajaminen on tapahtunut suomalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Väyrynen tietää sen ja vetoaa suomalaisten kaipuuseen takaisin niihin aikoihin, jolloin kansan mandaattia nauttinut, puolueiden ja intressiryhmien yläpuolelle kohonnut presidentti muodosti konkreettisen valtatekijän myös Suomen sisäpolitiikassa. Joka tapauksessa Suomen kansa näkisi presidenttinsä mielellään käyttävän kaikkia niitä oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia, joita hänellä yhä on.