The Return Of The Prodigal Son

Hei Henry Moore,

Kiitos vastauksestasi, mutta et oikein ymmärtänyt ideaani. Ajatukseni oli nimenomaan unohtaa tämä "Rembrandtin klassikkojen klassikko status" ja hänen "taidehistorian tutkituimmat työnsä", jotka ylläpitävät arvonsa sukupolvesta sukupolveen!!!! Etkö nyt käsitä!? Ensinnäkin tuo sinun taustalähtöinen taiteentutkimuksesi, joka sisältää tietoja taiteilijasta ja taideteokseen liittyvää ulkopuolista analysointia oli täysin ohi ammuttua.

Ei minua kiinnosta taiteilijan vaikeat, viimeiset vuodet, eikä taiteilijassa mikään. Eikä minun pitänyt teosta kritisoida, vaan teidän kommentoijien ja kuvitella, että tuo" Tuhlaajapojan paluu" olisi jonkun "normaalin" (koska eihän Rembrandt ainakaan ollut normaali, ei yhtään, vaan jotain aivan ainutlaatuista) ihmisen, kuten minun tekemäni.

Silloin voisitte yrittää irtautua siitä teennäisestä "ohmygod jotainuskomattomanupeaa, koska sehänonRemBRANDTHhhhhhh forGod'sSake-ajatuksestanne!

Tosi tylsää, kun eivät ihmiset ymmärrä ideaani. :C

En ole taiteenopiskelija, enkä taidefilosofi, enkä ainakaan TAITTEILIJAhh, joten tutkin ja arvostelen työtä puolueettomasta näkökulmasta. Rembrandth on ilmiselvästi pyrkinyt kuvaamaan ihmisiä, joiden ruumiin suhteet ovat korrekteja, mutta katso itse työtä; keppiin nojaavan miehen vartalo on liian lyhyt lattian ja pään välissä. Se ihan tosi on! Onko se kääpiö!? Takana leijuva pää on liian iso verrattuna omaan käsivarteensa, eikä hänenkään vartalo mahdu pään ja lattian väliin uskottavasti. Tuhlaajapojan torso suhteessa koukistettuihin jalkoihin, on liian lyhyt. Tässä esimerkkejä, mutta kritisoi itse vähän laajemmalla ammattitaidollasi.

Eremitaasissa maalauksen edessä ei ollut ketään muuta, kuin minä ja ystäväni, joten kukaan ei kiinnittänyt huomiota pilkkaavaan nauruumme. Ei maalaus niin upea ole, että siihen kukaan olisi jaksanut pysähtyä. Me katsoimme sitä tavallista pidempään, koska emme voineet käsittää sitä, miten huono se oli.

gobackhome kirjoitti:

Hei Henry Moore,

Kiitos vastauksestasi, mutta et oikein ymmärtänyt ideaani. Ajatukseni oli nimenomaan unohtaa tämä "Rembrandtin klassikkojen klassikko status" ja hänen "taidehistorian tutkituimmat työnsä", jotka ylläpitävät arvonsa sukupolvesta sukupolveen!!!! Etkö nyt käsitä!? Ensinnäkin tuo sinun taustalähtöinen taiteentutkimuksesi, joka sisältää tietoja taiteilijasta ja taideteokseen liittyvää ulkopuolista analysointia oli täysin ohi ammuttua.

Ei minua kiinnosta taiteilijan vaikeat, viimeiset vuodet, eikä taiteilijassa mikään. Eikä minun pitänyt teosta kritisoida, vaan teidän kommentoijien ja kuvitella, että tuo" Tuhlaajapojan paluu" olisi jonkun "normaalin" (koska eihän Rembrandt ainakaan ollut normaali, ei yhtään, vaan jotain aivan ainutlaatuista) ihmisen, kuten minun tekemäni.

Silloin voisitte yrittää irtautua siitä teennäisestä "ohmygod jotainuskomattomanupeaa, koska sehänonRemBRANDTHhhhhhh forGod'sSake-ajatuksestanne!

Tosi tylsää, kun eivät ihmiset ymmärrä ideaani. :C

En ole taiteenopiskelija, enkä taidefilosofi, enkä ainakaan TAITTEILIJAhh, joten tutkin ja arvostelen työtä puolueettomasta näkökulmasta. Rembrandth on ilmiselvästi pyrkinyt kuvaamaan ihmisiä, joiden ruumiin suhteet ovat korrekteja, mutta katso itse työtä; keppiin nojaavan miehen vartalo on liian lyhyt lattian ja pään välissä. Se ihan tosi on! Onko se kääpiö!? Takana leijuva pää on liian iso verrattuna omaan käsivarteensa, eikä hänenkään vartalo mahdu pään ja lattian väliin uskottavasti. Tuhlaajapojan torso suhteessa koukistettuihin jalkoihin, on liian lyhyt. Tässä esimerkkejä, mutta kritisoi itse vähän laajemmalla ammattitaidollasi.

Eremitaasissa maalauksen edessä ei ollut ketään muuta, kuin minä ja ystäväni, joten kukaan ei kiinnittänyt huomiota pilkkaavaan nauruumme. Ei maalaus niin upea ole, että siihen kukaan olisi jaksanut pysähtyä. Me katsoimme sitä tavallista pidempään, koska emme voineet käsittää sitä, miten huono se oli.

Lue lisää

Me ihmiset olemme kovin erilaisia, myös suhteessamme taiteeseen ja taiteilijoihin. Sinun tapasi lähestyä niitä näyttää olevan perin erilainen kuin omani, jopa niin erilainen, että ilmeisesti emme täysin ymmärrä toisiamme.

Nuo mainitsemasi maalauksen henkilöiden mittasuhteet ovat vain yksi pieni osa koko maalausta, eivätkä sellaisenaan juurikaan muuta kuin mainitsemisen arvoisia, Maalaus on kokonaisuus, jota tulee myös sellaisena katsoa. Se saattaa kaikilta osiltaan olla erinomainen, kuten Rembrandtinkin teokset useimmin, ja toisaalta siinä saattaa olla useitakin jostakin konventiosta poikkeavia elementtejä. Emme koskaan voi varmuudella tietää, mikä on tahallisesti tehtyä ja mikä "vahingossa" tullutta, ellei taiteilija itse nimenomaan siitä mainitse, eikä sillä mitään merkitystä olekaan.

Jos hiukankaan tunnet taiteen "suurten nimien" tuotantoa, tiedät, että se on täynnä eri tavoin kulloisesenkin tyylin konventioista poikkeavia yksityikohtia ja elementtejä. Ne kuuluvat taiteen luonteeseen. Mitään sääntöjä tai mittakeppejä ei taiteessa ole, taiteilijalla on täysi vapaus tehdä mitä ja miten haluaa.Tämä pätee myös ihmishahmoihin.

Mielestäni po. maalaus edustaa hienosti Rembrandtin taidetta, olkoonkin että sen on valmiiksi saattanut joku muu. Mieleeni ei edes tulisi ryhtyä etsimään siitä jonkin ideaalin mukaisesta poikkeamisia, joilla kokonaisuuden kannalta ei ole merkitystä. Muutenkin olen sitä mieltä, että toisten töiden arvostelu etsimällä niistä "virheitä", on mieletöntä. Niissä ei ole minulle virheitä, taiteilija on ne sellaisina valmiiksi jättänyt (näinhän ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole). Minulle ei liioin ole hyvää eikä huonoa taidetta, on vain taidetta, josta joko pidän tai sitten en.

Henry Moore kirjoitti:

Me ihmiset olemme kovin erilaisia, myös suhteessamme taiteeseen ja taiteilijoihin. Sinun tapasi lähestyä niitä näyttää olevan perin erilainen kuin omani, jopa niin erilainen, että ilmeisesti emme täysin ymmärrä toisiamme.

Nuo mainitsemasi maalauksen henkilöiden mittasuhteet ovat vain yksi pieni osa koko maalausta, eivätkä sellaisenaan juurikaan muuta kuin mainitsemisen arvoisia, Maalaus on kokonaisuus, jota tulee myös sellaisena katsoa. Se saattaa kaikilta osiltaan olla erinomainen, kuten Rembrandtinkin teokset useimmin, ja toisaalta siinä saattaa olla useitakin jostakin konventiosta poikkeavia elementtejä. Emme koskaan voi varmuudella tietää, mikä on tahallisesti tehtyä ja mikä "vahingossa" tullutta, ellei taiteilija itse nimenomaan siitä mainitse, eikä sillä mitään merkitystä olekaan.

Jos hiukankaan tunnet taiteen "suurten nimien" tuotantoa, tiedät, että se on täynnä eri tavoin kulloisesenkin tyylin konventioista poikkeavia yksityikohtia ja elementtejä. Ne kuuluvat taiteen luonteeseen. Mitään sääntöjä tai mittakeppejä ei taiteessa ole, taiteilijalla on täysi vapaus tehdä mitä ja miten haluaa.Tämä pätee myös ihmishahmoihin.

Mielestäni po. maalaus edustaa hienosti Rembrandtin taidetta, olkoonkin että sen on valmiiksi saattanut joku muu. Mieleeni ei edes tulisi ryhtyä etsimään siitä jonkin ideaalin mukaisesta poikkeamisia, joilla kokonaisuuden kannalta ei ole merkitystä. Muutenkin olen sitä mieltä, että toisten töiden arvostelu etsimällä niistä "virheitä", on mieletöntä. Niissä ei ole minulle virheitä, taiteilija on ne sellaisina valmiiksi jättänyt (näinhän ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole). Minulle ei liioin ole hyvää eikä huonoa taidetta, on vain taidetta, josta joko pidän tai sitten en.

Lue lisää

Kiitos jälleen Henry!

Olen kuitenkin aivan varma, että jos postittaisin tänne oman maalaukseni, niin monet (myös sinä) olisit kritisoimassa, haukkumassa, ohjaamassa ja kertomassa minulle mitä pitää tehdä toisin ja mikä on väärin ja näyttää huonolta.

Jos minä olisin maalannut ihmisen, jonka torso olisi liian pieni, olisit kertomassa minulle ihmisruumiin anatomiasta ja siitä, miten kannattaa harjoitella puisella mallinukella asentoja ja piirtää sketsejä alastomista voimistelijoista, jotta oppisin ihmisen lihaksiston ja luonnolliset asennot.

Nyt vaan et millään voi nähdä Rembrandtin hahmoja vammaisina, koska kyseessä on Rembrandt!!!

Halusin ihmisten kritisoivan Rembrandtin maalausta ajattelematta, että se on Rembrandtin. Kukaan ei ryhdy haasteeseen, koska pelkää menettävänsä kasvonsa. Jos haluaa olla laadukas, mainitsee Rembrandtin suosikkitaitelijakseen, niin kuin jo alussa sanoin.

Musiikki, muoti yms. kaikkissa sama ilmiö. Valtavirran mukana mennään. Jos joku Rembrandt on saanut klassikon aseman, niin sellaisena se pysyy, vai mitä?

gobackhome kirjoitti:

Kiitos jälleen Henry!

Olen kuitenkin aivan varma, että jos postittaisin tänne oman maalaukseni, niin monet (myös sinä) olisit kritisoimassa, haukkumassa, ohjaamassa ja kertomassa minulle mitä pitää tehdä toisin ja mikä on väärin ja näyttää huonolta.

Jos minä olisin maalannut ihmisen, jonka torso olisi liian pieni, olisit kertomassa minulle ihmisruumiin anatomiasta ja siitä, miten kannattaa harjoitella puisella mallinukella asentoja ja piirtää sketsejä alastomista voimistelijoista, jotta oppisin ihmisen lihaksiston ja luonnolliset asennot.

Nyt vaan et millään voi nähdä Rembrandtin hahmoja vammaisina, koska kyseessä on Rembrandt!!!

Halusin ihmisten kritisoivan Rembrandtin maalausta ajattelematta, että se on Rembrandtin. Kukaan ei ryhdy haasteeseen, koska pelkää menettävänsä kasvonsa. Jos haluaa olla laadukas, mainitsee Rembrandtin suosikkitaitelijakseen, niin kuin jo alussa sanoin.

Musiikki, muoti yms. kaikkissa sama ilmiö. Valtavirran mukana mennään. Jos joku Rembrandt on saanut klassikon aseman, niin sellaisena se pysyy, vai mitä?

Lue lisää

Kirjoituksesi vilisee otaksumiasi, jotka ovat täysin vääriä. Asiat ovat harvoin sellaisia kuin luulee niiden olevan.

Et näy ymmärtäneen mielestäni selvääkin selvempää viestiäni, että en kritisoi toisten teoksia enkä varsinkaan julkisesti. Se ei vain kuulu minulle, miten joku jonkin asian esittää maalauksessa. Tämä pätee yhtä hyvin vasta-alkajaan kuin Rembrandtiin. Ainoat kerrat, jolloin olen toisten töitä kritisoinut, ovat olleet maalariyhteisön sisäisiä tilaisuuksia, joissa kunkin töitä tarkastellaan kriittisesti yhteisesti.

Luulisi jokaisen, joka tuntee taiteesta edes Picasson, ymmärtävän että anatomisesti "oikein" veistetty, piirretty tai maalattu ihmiskeho on vain yksi ja lisäksi hyvin rajallinen tapa esittää se taiteessa. Enemmän lie maalaustaiteessa näitä rujoja, vääristyneitä ja muotopuolia vartaloita ja kasvoja kuin ns. klassisen realismin mallin mukaan tehtyjä.

Rambrandt on saanut klassikon aseman taiteessa teostensa ansiosta, eikä vain asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön keskuudessa, ja sellaisena se pysyy, siitä voit olla varma. Sen sijaan hänen asemaansa yleisenä suosikkitaiteilijana uskallan epäillä. Taiteen historia ja nykyaika on täynnä taiteilijoita, jotka ovat ihmisten suosikkitaiteilijoita mieluummin kuin Rembrandt. Jos minun nyt pitäisi nimetä kymmenen suosikkitaiteilijaani, niin tämän päivän listalla siinä ei olisi Rembrandtia. Mutta se on lista, joka elää ja muuttuu koko ajan, jopa jo aikaa sitten kuolleittenkin taiteilijoiden osalta.

Hieman varovaisuutta kannattaa noudattaa, kun esittää omia varmoja mielipiteitään, ne ovat sentään vain subjektiivisia kannanottoja kuten kaikkien muidenkin kannanotot.