Onko ihmisiä petetty?

Tee se itse

Pari vuotta sitten Nokialainen kerrostalo siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön.
Muutamama muukin kerrostalo on tehnyt saman rohkean tempun sen jälkeen.
Mistään tiedotusvälineestä ei ole osunut silmään kertomusta kuinka hyvin tem-
put ovat onnistuneet. Onko investoinnille saatu katetta?
Nyt onkin sopiva aika mitata kaikissa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän omis-
tavissa rakennuksissa lähtevän ja tulevan kiertoveden lämpötilat. Mittaus kannat-
taa tehdä pienessä pakkasessa (-5...-10 ast.). Pakkasen ja kiertoveden lämpöti-
lat kannattaa kirjoittaa muistiin ja lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kirjalli-
nen takuu lämpökertoimesta (C.O.P) juuri niissä lämpötiloissa. Näin menetellen
luvattu lämpökerroin on helpohko myöhemmin tarkastaa ja vältytään monilta tur-
hilta riidoilta ja pettymyksiltä.

47

1016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nyt on pakko

      olla mestarin ja kuningaskuluttajan edessä hiljaa. Sinä olet AIVO!!

    • tyhmähkö kysymys

      Ja käyttöveden kulutusko ei vaikuta copiin millään tavoin?

      • Tee se itse

        C.O.P:hen vaikuttaa, kuinka korkeasta lämpötilasta lämpö kerätään (porakai-
        vo, maa, järvi, joki, ilma). Mitä korkeampi lämpötila sen parempi. Edelleen,
        mitä matalammassa lämpötilassa lämpö luovutetaan rakennuksen sisään
        sen parempi (lattialämmitys, patterit, kuumailmapuhallus ILP).
        Kysymys on siitä kuinka korkeassa lämpötilassa kylmäaine saadaan höyryksi
        (ulkoinen lämpötila), ja kuinka matalassa lämpötilassa se lauhtuu uudelleen
        nesteeksi ja luovuttaa lämmön rakennukseen.
        Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotus vaikuttaa voimakkaasti C.O.P:iin.
        Jokainen aste jonka lämpötilaero kasvaa, huonontaa C.O.P:a 4% ja saman
        verran kasvaa sähkölasku. Luonnollisesti myös laitteiden "hyvyys" vaikuttaa C.O.P:iin, mutta tunnettujen valmistajien laite-erot ovat hyvin pieniä.
        Tärkeintä on, että ei uskota esitteen C.O.P- lukuun 5, vaan luku on laskettava
        oman rakennuksen vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän mukaisesti.
        Lämpimän käyttöveden osuus on kokonaisuuden kannalta pienempi, ja jos
        uskotaan pumppumyyjiä se tuotetaan tulistuslämmöllä.


      • COP eli

        Coefficient of Performance kuvaa talteenotetun lämmön suhdetta pumpun tekemään työhön.
        On aivan sama, että meneekö lämpö käyttöveteen vai lämmityskiertoon.


      • eljii
        COP eli kirjoitti:

        Coefficient of Performance kuvaa talteenotetun lämmön suhdetta pumpun tekemään työhön.
        On aivan sama, että meneekö lämpö käyttöveteen vai lämmityskiertoon.

        > ... sama, että meneekö lämpö käyttöveteen vai lämmityskiertoon.

        hullusti asiat jos näin on eli jos patteriverkosto pitkät ajat vaatii yli 50-asteista vettä

        COP:n määrää valtaosin lämmön luovutuksen lämpötila, siksi lattialämmitys antaa parempia kertoimia


    • lämmöllä lämpöä

      Hanki jo se maalämpö niin elämäsi helpottuu pirun paljon kun ei tarvi enää olla sairaalloisen kateellinen maalämmöllä lämmittäville!
      Maalämmitys on jo nyt yleisin uusissa pientaloissa ja tulee yleistymään entisestään käytännön edullisuudesta johtuen.
      Myös kerrostalojen, rivitalojen, teollisuuskiinteistöjen jne. jne. lämmitysmuotona maalämpö tulee kasvamaan merkittävästi vaikka kuinka te kateelliset muilla tavoilla lämmittävät yritätte mustamaalata maalämpöä.
      Hakkaatte päätänne tiiliseinään jonka läpi ette pääse.....

      • Suuret kohteet

        Maalämpö oli teollisuuskiinteistössä kolme kertaa kalliimpi lämpökeskukseen verrattuna, kun lasketaan rakennusosien kustannuksia mukaan eikä se edes sovellu sinne. Tiedän yhden ainoan suuren liikekeskuksen, missä on lattialämmitys. Epäilemättä näitä voi jossain olla, mutta Keski-Suomen leveysasteilla.

        Maan lämpöä on kyettävä käyttämään paljon, jotta kallis investointi tulee kuoletetuksi. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmillaan, kun se tuottaa lämpöä matalalämpöiseen lattialämmitykseen eikä joudu nostamaan lämpötilaa käyttöveden lämpötilatasolle.


      • keep it simple

        Mlp uskovaiset ne hakkavat päätään seinään tuputtamalla sairasta uskontoaan kaikille.


      • lämmöllä lämpöä
        Suuret kohteet kirjoitti:

        Maalämpö oli teollisuuskiinteistössä kolme kertaa kalliimpi lämpökeskukseen verrattuna, kun lasketaan rakennusosien kustannuksia mukaan eikä se edes sovellu sinne. Tiedän yhden ainoan suuren liikekeskuksen, missä on lattialämmitys. Epäilemättä näitä voi jossain olla, mutta Keski-Suomen leveysasteilla.

        Maan lämpöä on kyettävä käyttämään paljon, jotta kallis investointi tulee kuoletetuksi. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmillaan, kun se tuottaa lämpöä matalalämpöiseen lattialämmitykseen eikä joudu nostamaan lämpötilaa käyttöveden lämpötilatasolle.

        HEH... Noin päin tällä kertaa...
        Kun puhutaan okt -taloista niin maalämmölle kateellisten selittelyt ovat luokkaa: "pieneen alle 250 neliön taloon ei maalämpöä kannata laittaa, vain isommissa rakennuksissa sen maalämmön hyöty tulee esiin"

        Nyt kun kyse on teollisuuskiinteistöistä niin ihmeellisesti tuo isomman kiinteistön -teoria maalämmön suhteen ei yhtä-äkkiä pidäkkään paikkaansa vaan maalämmön hinta pompsahtaakin nyt jopa kolminkertaiseksi! Hehhheee....

        Kertokaapas te pari pelleä jotka olette maalämmölle sairaalloisen kateellisia että missä välissä on se raja milloin maalämpö kannattaa ja missä ei? ;) >Hihhh....


      • 100 reikää
        lämmöllä lämpöä kirjoitti:

        HEH... Noin päin tällä kertaa...
        Kun puhutaan okt -taloista niin maalämmölle kateellisten selittelyt ovat luokkaa: "pieneen alle 250 neliön taloon ei maalämpöä kannata laittaa, vain isommissa rakennuksissa sen maalämmön hyöty tulee esiin"

        Nyt kun kyse on teollisuuskiinteistöistä niin ihmeellisesti tuo isomman kiinteistön -teoria maalämmön suhteen ei yhtä-äkkiä pidäkkään paikkaansa vaan maalämmön hinta pompsahtaakin nyt jopa kolminkertaiseksi! Hehhheee....

        Kertokaapas te pari pelleä jotka olette maalämmölle sairaalloisen kateellisia että missä välissä on se raja milloin maalämpö kannattaa ja missä ei? ;) >Hihhh....

        Maksavat kohtuuttoman paljon verrattuna lämpökeskuskonttiin.

        http://www.orimattilanputkityo.fi/


      • Nella Mot
        Suuret kohteet kirjoitti:

        Maalämpö oli teollisuuskiinteistössä kolme kertaa kalliimpi lämpökeskukseen verrattuna, kun lasketaan rakennusosien kustannuksia mukaan eikä se edes sovellu sinne. Tiedän yhden ainoan suuren liikekeskuksen, missä on lattialämmitys. Epäilemättä näitä voi jossain olla, mutta Keski-Suomen leveysasteilla.

        Maan lämpöä on kyettävä käyttämään paljon, jotta kallis investointi tulee kuoletetuksi. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmillaan, kun se tuottaa lämpöä matalalämpöiseen lattialämmitykseen eikä joudu nostamaan lämpötilaa käyttöveden lämpötilatasolle.

        Tossa olis muutamia referenssejä. Kuinkahan paljon tuokin kohde, jossa on 165 kpl 300 metrin kaivoja olisi tullut halvemmaksi suorasähköllä?

        http://www.tomallen.fi/referensseja.aspx


      • Syitä on
        Nella Mot kirjoitti:

        Tossa olis muutamia referenssejä. Kuinkahan paljon tuokin kohde, jossa on 165 kpl 300 metrin kaivoja olisi tullut halvemmaksi suorasähköllä?

        http://www.tomallen.fi/referensseja.aspx

        Tarvitaan höyryä, niin meinaatko, että porataan Islantiin.


      • ynnäilemään kykenevä
        lämmöllä lämpöä kirjoitti:

        HEH... Noin päin tällä kertaa...
        Kun puhutaan okt -taloista niin maalämmölle kateellisten selittelyt ovat luokkaa: "pieneen alle 250 neliön taloon ei maalämpöä kannata laittaa, vain isommissa rakennuksissa sen maalämmön hyöty tulee esiin"

        Nyt kun kyse on teollisuuskiinteistöistä niin ihmeellisesti tuo isomman kiinteistön -teoria maalämmön suhteen ei yhtä-äkkiä pidäkkään paikkaansa vaan maalämmön hinta pompsahtaakin nyt jopa kolminkertaiseksi! Hehhheee....

        Kertokaapas te pari pelleä jotka olette maalämmölle sairaalloisen kateellisia että missä välissä on se raja milloin maalämpö kannattaa ja missä ei? ;) >Hihhh....

        Olisikohan ero siinä, että yrityksiä eivät tyypillisesti rahoita uskovaiset mummot, jotka haluavat pääomalleen 0% koron?

        Pientorpalliset maalämmittäjät tuntuvat olevan useat finassineroja. Paras argumentti on yleensä "Ei tarvinnut ottaa lainaa, joten ei ole pääomakuluja."


      • Perehtynyt
        Nella Mot kirjoitti:

        Tossa olis muutamia referenssejä. Kuinkahan paljon tuokin kohde, jossa on 165 kpl 300 metrin kaivoja olisi tullut halvemmaksi suorasähköllä?

        http://www.tomallen.fi/referensseja.aspx

        Rakennusvaiheessa, varmasti aika paljonkin. Pitkässä juoksussa ei yhtään. Minä luulen, että jos mietitään kustannuksia vaikka 10 v jaksolla, niin mahtais suorasähkö itkettää laskuja maksaessa.


      • javascript:void(0)
        ynnäilemään kykenevä kirjoitti:

        Olisikohan ero siinä, että yrityksiä eivät tyypillisesti rahoita uskovaiset mummot, jotka haluavat pääomalleen 0% koron?

        Pientorpalliset maalämmittäjät tuntuvat olevan useat finassineroja. Paras argumentti on yleensä "Ei tarvinnut ottaa lainaa, joten ei ole pääomakuluja."

        "Olisikohan ero siinä, että yrityksiä eivät tyypillisesti rahoita uskovaiset mummot, jotka haluavat pääomalleen 0% koron?

        Pientorpalliset maalämmittäjät tuntuvat olevan useat finassineroja. Paras argumentti on yleensä "Ei tarvinnut ottaa lainaa, joten ei ole pääomakuluja." "

        Voisikohan maalämmön saada varastamalla? Ei tulisi pääomakuluja.


    • dhbnjmtfcj

      Nykyaikana jäähdytys on myöskin tärkeä asia ja varsinkin isoissa kohteissa samoilla porakaivoilla pystytään jäähdyttämään kiinteistö todella halvalla, copin ollessa luokkaa 40. Mitäs siihen sanot?

      • Tee se itse

        Olen aivan samaa mieltä, kunhan ostajat tietävät mitä mitä saavat. Onkohan
        copissa kuitenkin pilkkuvirhe.


      • cwsfvfscwsc
        Tee se itse kirjoitti:

        Olen aivan samaa mieltä, kunhan ostajat tietävät mitä mitä saavat. Onkohan
        copissa kuitenkin pilkkuvirhe.

        Copissa ei ole pilkkuvirhettä, mutta hiukan muisti petti, eli oikea cop on
        20 paikkeilla. :D


      • Huikeat kertoimet

        Teollisuuskiinteistöjä harvoin varustetaan jäähdytyslaitteilla. Hirveän halpaa se ei ole. Jäähdytysteho/kompressorin ottama teho on ilmastoinnin vedenjäähdytyskoneikoissa usein luokkaa 3...3.5.


      • xzdghjbyh
        Huikeat kertoimet kirjoitti:

        Teollisuuskiinteistöjä harvoin varustetaan jäähdytyslaitteilla. Hirveän halpaa se ei ole. Jäähdytysteho/kompressorin ottama teho on ilmastoinnin vedenjäähdytyskoneikoissa usein luokkaa 3...3.5.

        Halpaahan se on, kun jäähdytysenergia tuotetaan ilman kompressoreita.


      • Niinkö
        xzdghjbyh kirjoitti:

        Halpaahan se on, kun jäähdytysenergia tuotetaan ilman kompressoreita.

        Ei taida kesähelteillä riittää kylmä mistään vapaajäähdytykseen. Helpompi on luvata kuin toteuttaa.

        Se on iahn makuasia ovatko tällaiset järjestelmät halpoja.

        http://www.helen.fi/energia/kj_vapaajaahdytys.html


      • Tehosta ei tietoa
        xzdghjbyh kirjoitti:

        Halpaahan se on, kun jäähdytysenergia tuotetaan ilman kompressoreita.

        Tällaisia järjestelmiä on, missä kierrätetään pumpuilla viileätä. Kaaviokin löytyi joltain sivuilta.


      • dtghjrftyj
        Niinkö kirjoitti:

        Ei taida kesähelteillä riittää kylmä mistään vapaajäähdytykseen. Helpompi on luvata kuin toteuttaa.

        Se on iahn makuasia ovatko tällaiset järjestelmät halpoja.

        http://www.helen.fi/energia/kj_vapaajaahdytys.html

        Porakaivostahan sitä kylmää saa ja samoilla kaivoilla hoidetaan talvella lämmitys.
        Jaa että tuollaiset järjestelmät eivät olisi halpoja? Käytännössä pienellä investointikustannuksella saadaan ilmaista jäähdytysenergiaa rajattomasti. Maalämpöjärjestelmässä se on sama asia. Kaivot porataan joka tapauksessa lämmitystä varten, niin jäähdytys hoituu puoli-ilmaiseksi siinä sivussa.


      • Kaivukone kaivaa
        dtghjrftyj kirjoitti:

        Porakaivostahan sitä kylmää saa ja samoilla kaivoilla hoidetaan talvella lämmitys.
        Jaa että tuollaiset järjestelmät eivät olisi halpoja? Käytännössä pienellä investointikustannuksella saadaan ilmaista jäähdytysenergiaa rajattomasti. Maalämpöjärjestelmässä se on sama asia. Kaivot porataan joka tapauksessa lämmitystä varten, niin jäähdytys hoituu puoli-ilmaiseksi siinä sivussa.

        Juu, mutta se viileä niillä samoilla lämmitysjohdoilla ei riitä kuin iv-koneen jäähdytyspatterille. Tarvitaan isot siirtimet, kun lämpötilaero on mitätön.


      • gsrdxfghbn
        Kaivukone kaivaa kirjoitti:

        Juu, mutta se viileä niillä samoilla lämmitysjohdoilla ei riitä kuin iv-koneen jäähdytyspatterille. Tarvitaan isot siirtimet, kun lämpötilaero on mitätön.

        Mitä tarkoitat, että ei riitä kuin iv-koneelle?


      • erthbjn
        Kaivukone kaivaa kirjoitti:

        Juu, mutta se viileä niillä samoilla lämmitysjohdoilla ei riitä kuin iv-koneen jäähdytyspatterille. Tarvitaan isot siirtimet, kun lämpötilaero on mitätön.

        Miten niin ei riitä?


    • Cop

      Täydennetään vielä väärinkäsitysten välttämiseksi, että lapsikin ymmärtää elintarvikelaitosten ym. käyttävän näitä jäähdytyslaitteita.

    • pate the man

      Juuri tarkistin kiertoveden lämpötilan pumpulta kun ulkona on -13 astetta. Näytti olevan 45 astetta ja maasta tulevan keruuliuoksen lämpö on 3 astetta. Pumppuvalmistajan ilmoituksen mukaan COP on noilla arvoilla 3,2. Pumppu haukkaa tällä kelillä noin 36 kWh vuorokaudessa.

      • Tee se itse

        Oikein hyvä, että tulee mittausarvoja, kiitos siitä.
        Jos vielä olisit antanut paluuveden lämpötilan ja kiertovesipumpun tehon, niin
        olisimme voineet tarkastaa C.O.P:n arvon.
        Useimmissa kiertovesipumpuissa on annettu laitekilvessä pumpun teho, esim
        0,16 litraa/sekunti. Jos lähtevän veden lämpötila on esim 45 ast. ja palaavan
        40 ast. niin lämpötilaero on 5 ast. Kun lämpötilaero 5 ast. kerrotaan pumpun
        teholla esim. 0,16 ltr./sek ja jaetaan luvulla 0,24 saadaan rakennuksen sen
        hetkinen lämmön tarve kilovatteina.
        5 x 0,16
        ---------- = 3,3 kW
        0,24
        Jos pumpun tehoksi on annettu litraa/minuutti, jakaja on laskussa 14,3
        Sähkön kulutuksen mittaus on viisainta suorittaa yöllä, jolloin muuta kulutusta
        on mahdollisimman vähän. Irrotetaan lämminvesiboilerin sulakkeet ja luetaan
        illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi sähkömittarin lukema. Kulutuslu-
        kemien erotus jaetaan lukemien mittausaikavälillä, jolloin saadaan rakennuk-
        sen lämmitykseenkäytetty sähköteho kw.


      • pate the man
        Tee se itse kirjoitti:

        Oikein hyvä, että tulee mittausarvoja, kiitos siitä.
        Jos vielä olisit antanut paluuveden lämpötilan ja kiertovesipumpun tehon, niin
        olisimme voineet tarkastaa C.O.P:n arvon.
        Useimmissa kiertovesipumpuissa on annettu laitekilvessä pumpun teho, esim
        0,16 litraa/sekunti. Jos lähtevän veden lämpötila on esim 45 ast. ja palaavan
        40 ast. niin lämpötilaero on 5 ast. Kun lämpötilaero 5 ast. kerrotaan pumpun
        teholla esim. 0,16 ltr./sek ja jaetaan luvulla 0,24 saadaan rakennuksen sen
        hetkinen lämmön tarve kilovatteina.
        5 x 0,16
        ---------- = 3,3 kW
        0,24
        Jos pumpun tehoksi on annettu litraa/minuutti, jakaja on laskussa 14,3
        Sähkön kulutuksen mittaus on viisainta suorittaa yöllä, jolloin muuta kulutusta
        on mahdollisimman vähän. Irrotetaan lämminvesiboilerin sulakkeet ja luetaan
        illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi sähkömittarin lukema. Kulutuslu-
        kemien erotus jaetaan lukemien mittausaikavälillä, jolloin saadaan rakennuk-
        sen lämmitykseenkäytetty sähköteho kw.

        Paluuveden lämpötilasta en ole ihan varma koska en tiedä mistä kohtaa tuo mittaa sen paluuveden. Jotenkin tuo 3-4 asteen lämpötilaero tuntuu liian pieneltä, en tiedä. Aiemmin öljyllä lämmittäessä meno- ja paluuputkeen oli kiinnitetty omat mittarinsa joten seuranta oli helpompaa. Kv-pumppu on joku Wilon Star RS25/4, joka 2-teholla vie tyyppikilven mukaan 46 W eli n. 1 kWh/d.

        Sen sijaan pumpun sähkönkulutuksen seuranta on helppoa koska pumpulla on erillinen mittarinsa. Aikaisemmin piti mittatikulla mitata säiliön pinnankorkeus jolloin mittaus oli sen verran epätarkka ja työläs että sitä ei kannattanut tehdä kuin kerran kuukaudessa.


      • pate the man
        pate the man kirjoitti:

        Paluuveden lämpötilasta en ole ihan varma koska en tiedä mistä kohtaa tuo mittaa sen paluuveden. Jotenkin tuo 3-4 asteen lämpötilaero tuntuu liian pieneltä, en tiedä. Aiemmin öljyllä lämmittäessä meno- ja paluuputkeen oli kiinnitetty omat mittarinsa joten seuranta oli helpompaa. Kv-pumppu on joku Wilon Star RS25/4, joka 2-teholla vie tyyppikilven mukaan 46 W eli n. 1 kWh/d.

        Sen sijaan pumpun sähkönkulutuksen seuranta on helppoa koska pumpulla on erillinen mittarinsa. Aikaisemmin piti mittatikulla mitata säiliön pinnankorkeus jolloin mittaus oli sen verran epätarkka ja työläs että sitä ei kannattanut tehdä kuin kerran kuukaudessa.

        Muistiinpanoista kaivoin vanhoja öljynkulutuslukemia. Ohessa muutama esimerkki:
        - 1.1.2011 - 1.5.2011 = 1400 L
        - 1.1.2011 - 30.10.2011 = 2200 L
        - 1.1.2010 - 31.1.2010 = 500 L
        - 1.6. - 1.8.2007 = 200L

        Arvioitu vuosikulutus pumpulle on 10000 kWh = 1250 €. Öljynä 10000 kWh vastaisi noin 1150 litraa eli suunnilleen samaa 1250 euroissa mutta sillä lämmittäisi tammikuusta jonnekin huhtikuulle vähän talvesta riippuen. Kun ensimmäinen maalämpövuosi täyttyy ensi syksynä niin saa nähdä miten hyvin ennuste piti paikkaansa.


      • pumpun tehosta
        Tee se itse kirjoitti:

        Oikein hyvä, että tulee mittausarvoja, kiitos siitä.
        Jos vielä olisit antanut paluuveden lämpötilan ja kiertovesipumpun tehon, niin
        olisimme voineet tarkastaa C.O.P:n arvon.
        Useimmissa kiertovesipumpuissa on annettu laitekilvessä pumpun teho, esim
        0,16 litraa/sekunti. Jos lähtevän veden lämpötila on esim 45 ast. ja palaavan
        40 ast. niin lämpötilaero on 5 ast. Kun lämpötilaero 5 ast. kerrotaan pumpun
        teholla esim. 0,16 ltr./sek ja jaetaan luvulla 0,24 saadaan rakennuksen sen
        hetkinen lämmön tarve kilovatteina.
        5 x 0,16
        ---------- = 3,3 kW
        0,24
        Jos pumpun tehoksi on annettu litraa/minuutti, jakaja on laskussa 14,3
        Sähkön kulutuksen mittaus on viisainta suorittaa yöllä, jolloin muuta kulutusta
        on mahdollisimman vähän. Irrotetaan lämminvesiboilerin sulakkeet ja luetaan
        illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi sähkömittarin lukema. Kulutuslu-
        kemien erotus jaetaan lukemien mittausaikavälillä, jolloin saadaan rakennuk-
        sen lämmitykseenkäytetty sähköteho kw.

        Pumpun nimellisteho l / min on maksimiteho. Todellinen pumpattu määrä riippuu kullakin hetkellä siitä miten paljon vettä patteritermostaatit päästävät ja missä kunnossa putket ovat ja miten ne on mitoitettu. Nimellistehoa ei voi käyttää laskelmissa vaan pitää mitata todellinen pumpattava määrä ja sellaista mittausta ei tavallisessa talossa ole.


      • Säätäjänerolle
        pumpun tehosta kirjoitti:

        Pumpun nimellisteho l / min on maksimiteho. Todellinen pumpattu määrä riippuu kullakin hetkellä siitä miten paljon vettä patteritermostaatit päästävät ja missä kunnossa putket ovat ja miten ne on mitoitettu. Nimellistehoa ei voi käyttää laskelmissa vaan pitää mitata todellinen pumpattava määrä ja sellaista mittausta ei tavallisessa talossa ole.

        Kyllä se kuule perussäädössä otetaan termareiden vaikutus vähintään samaksi tai ne irrotetaan säätötyön ajaksi.


    • jotain aiheesta

      juutuupista tarttui hakuun yksi video aiheesta

      http://www.youtube.com/watch?v=7J92HFEw-c8

      Harmi vaan kun isännöitsijällä "ei ollu" vuositason laskelmia kannattavuudesta, ainoastaan parin kuukauden tiedot...

      • järkikäteen

        Jos ymmärsin videon tiedot oikein, maalämpö oli ollut toiminnassa vasta kolme täyttä kuukautta joista kahdesta oli tullut lasku. Mitä muuta isännöitsijä olisi voinut kertoa kuin ne kaksi kuukautta? Kaikkea täällä vaaditaankin.


      • Jätettiin kertomatta
        järkikäteen kirjoitti:

        Jos ymmärsin videon tiedot oikein, maalämpö oli ollut toiminnassa vasta kolme täyttä kuukautta joista kahdesta oli tullut lasku. Mitä muuta isännöitsijä olisi voinut kertoa kuin ne kaksi kuukautta? Kaikkea täällä vaaditaankin.

        Video on ladattu nettiin huhtikuussa ja Haastatteleva muija kyseli tammikuun laskua... tusin se sitä olisi kysellyt jos oltaisiin oltu vielä edellisen vuoden puolella.


    • MikkoKR

      Jaksaa vain kymmeneen pakkasasteeseen? Mitä järkeä moisessa osatehosysteemissä on, saattaa tulla kalliita tunteja tammi-maaliskuussa..

    • Kaukolämmön hinta

      Ilmeisesti täydelle teholle mitoitetusta järjestelmästä olisi tullut kallis. Kaukolämpö pärjää, jos se on kohtuuhintaista.

    • viisas ja kaunis
      • julma petos

        Näyttää olevan julma petos. Nämä jotka vouhottavat maalämpöä vastaan tässäkin tapauksesa pettävät lukijansa kun eivät tiedä mitä puhuvat tai eivät puhu totta.


      • Asiallista tietoa

      • The_Rat

        Kannattaa lukea kommentit. Jostain syystä tuon taloyhtiön hpj ei halua kertoa investoinnin arvoa...

        Hieman myös ihmettelen, jos tuosas vaiheessa ei uusittu muuta kuin putket. Yleensä samalla tehdää IV-remppaa ja mahdollisesti jopa tarkistetaan julkisivun eristykset. Niilläkin saadaan isoja säästöjä.

        En väitä, etteikö maalämpöpumpulla voisi säästää. Kyse on toki ennen kaikkea takaisinmaksuajasta. Ja siihen vaikuttaa lähinnä neljä tekijää:
        1. Vaihtoehtoisen järjestelmän investointi
        2. Vaihtoehtoisen järjestelmän vuosikustannus
        3. MLP:n investointi
        4. MLP:n vuosikustannus

        Noista voidaan varmasti sanoa oikeastaan vain, että 1 on lähes aina merkittävästi pienempi kuin 3 ja 4 on lähes aina merkittävästi pienepi kuin 2.

        Omakotitaloon taas? Noh, jos sähkönkulutus suorasähköllä on uudessa omakotitalossa esimerkiksi 10 megawattituntia vuodessa, on takaisinmaksuaika maalämpöpumpulle aika pitkä, riippumatta siitä tulevista säästöistä... Vanhemmassa ja huterammassa kohteessa taas tuo voisi hyvinkin kannattaa.

        Laskekaa itse, ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Jopa COP voidaan maalämmössä arvioida kohtalaisen hyvin, toisin kuin ilmalämmössä (joka onkin sitten investointina lähes olematon).


      • itsepetosta

    • Selkeästi petetty

      As. Oy:t olivat Fortumin orjia, ja lunastivat itsensä vapaiksi 300 te kustannuksilla ja 43 te tukiaisilla

      • *askasta naurua

        "As. Oy:t olivat Fortumin orjia, ja lunastivat itsensä vapaiksi 300 te kustannuksilla ja 43 te tukiaisilla"

        Niin ja vanha kaukolämpölämmönvaihdin hässäkkä olisi vaatinut yli 50000 euron korjaustyöt talolta oli vaadittu 30 000 liittymismaksua.

        300 000
        -60000
        -30000
        -43000

        Maalämpö maksoi siis 167 000 euroa verrattuna kaukolämpöjärjestelmän uusimiseen.

        18% tuotto sijoitukselle miinus pankin korot....kyllä tässä on selkeästi petetty...mauhahhahahhahah!!!


    • Se on salaisuus

      Kaukolämpöön siirryttäessä saa myös avustusta. KL alajakokeskus on aika yksinkertainen siirrin paketti. Tietenkin on otettava huomioon energian kulutus kuluineen eri energioilla. Huoltokustannuksia voidaan pitää ML ja KL samoina. Maalämmön kokonaiskustannusta oli yitetty tuossa vielä salata.

      http://www.refgroup.fi/index.php?node_id=10365

    • Höönäyttäjä

      On aloittaja, sillä tuollaista takuuta ette tule näkemään kuin unissanne.

      "lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kirjalli-
      nen takuu lämpökertoimesta (C.O.P) juuri niissä lämpötiloissa.!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      1762
    2. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      1742
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      1663
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1425
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1376
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      482
      965
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      946
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      898
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      298
      886
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      832
    Aihe