Pari vuotta sitten Nokialainen kerrostalo siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön.
Muutamama muukin kerrostalo on tehnyt saman rohkean tempun sen jälkeen.
Mistään tiedotusvälineestä ei ole osunut silmään kertomusta kuinka hyvin tem-
put ovat onnistuneet. Onko investoinnille saatu katetta?
Nyt onkin sopiva aika mitata kaikissa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän omis-
tavissa rakennuksissa lähtevän ja tulevan kiertoveden lämpötilat. Mittaus kannat-
taa tehdä pienessä pakkasessa (-5...-10 ast.). Pakkasen ja kiertoveden lämpöti-
lat kannattaa kirjoittaa muistiin ja lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kirjalli-
nen takuu lämpökertoimesta (C.O.P) juuri niissä lämpötiloissa. Näin menetellen
luvattu lämpökerroin on helpohko myöhemmin tarkastaa ja vältytään monilta tur-
hilta riidoilta ja pettymyksiltä.
Muutamama muukin kerrostalo on tehnyt saman rohkean tempun sen jälkeen.
Mistään tiedotusvälineestä ei ole osunut silmään kertomusta kuinka hyvin tem-
put ovat onnistuneet. Onko investoinnille saatu katetta?
Nyt onkin sopiva aika mitata kaikissa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän omis-
tavissa rakennuksissa lähtevän ja tulevan kiertoveden lämpötilat. Mittaus kannat-
taa tehdä pienessä pakkasessa (-5...-10 ast.). Pakkasen ja kiertoveden lämpöti-
lat kannattaa kirjoittaa muistiin ja lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kirjalli-
nen takuu lämpökertoimesta (C.O.P) juuri niissä lämpötiloissa. Näin menetellen
luvattu lämpökerroin on helpohko myöhemmin tarkastaa ja vältytään monilta tur-
hilta riidoilta ja pettymyksiltä.
Vastaukset 47
Vanhimmat
olla mestarin ja kuningaskuluttajan edessä hiljaa. Sinä olet AIVO!!
Ja käyttöveden kulutusko ei vaikuta copiin millään tavoin?
C.O.P:hen vaikuttaa, kuinka korkeasta lämpötilasta lämpö kerätään (porakai-
vo, maa, järvi, joki, ilma). Mitä korkeampi lämpötila sen parempi. Edelleen,
mitä matalammassa lämpötilassa lämpö luovutetaan rakennuksen sisään
sen parempi (lattialämmitys, patterit, kuumailmapuhallus ILP).
Kysymys on siitä kuinka korkeassa lämpötilassa kylmäaine saadaan höyryksi
(ulkoinen lämpötila), ja kuinka matalassa lämpötilassa se lauhtuu uudelleen
nesteeksi ja luovuttaa lämmön rakennukseen.
Höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotus vaikuttaa voimakkaasti C.O.P:iin.
Jokainen aste jonka lämpötilaero kasvaa, huonontaa C.O.P:a 4% ja saman
verran kasvaa sähkölasku. Luonnollisesti myös laitteiden "hyvyys" vaikuttaa C.O.P:iin, mutta tunnettujen valmistajien laite-erot ovat hyvin pieniä.
Tärkeintä on, että ei uskota esitteen C.O.P- lukuun 5, vaan luku on laskettava
oman rakennuksen vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän mukaisesti.
Lämpimän käyttöveden osuus on kokonaisuuden kannalta pienempi, ja jos
uskotaan pumppumyyjiä se tuotetaan tulistuslämmöllä.
Coefficient of Performance kuvaa talteenotetun lämmön suhdetta pumpun tekemään työhön.
On aivan sama, että meneekö lämpö käyttöveteen vai lämmityskiertoon.
> ... sama, että meneekö lämpö käyttöveteen vai lämmityskiertoon.
hullusti asiat jos näin on eli jos patteriverkosto pitkät ajat vaatii yli 50-asteista vettä
COP:n määrää valtaosin lämmön luovutuksen lämpötila, siksi lattialämmitys antaa parempia kertoimia
Hanki jo se maalämpö niin elämäsi helpottuu pirun paljon kun ei tarvi enää olla sairaalloisen kateellinen maalämmöllä lämmittäville!
Maalämmitys on jo nyt yleisin uusissa pientaloissa ja tulee yleistymään entisestään käytännön edullisuudesta johtuen.
Myös kerrostalojen, rivitalojen, teollisuuskiinteistöjen jne. jne. lämmitysmuotona maalämpö tulee kasvamaan merkittävästi vaikka kuinka te kateelliset muilla tavoilla lämmittävät yritätte mustamaalata maalämpöä.
Hakkaatte päätänne tiiliseinään jonka läpi ette pääse.....
Maalämpö oli teollisuuskiinteistössä kolme kertaa kalliimpi lämpökeskukseen verrattuna, kun lasketaan rakennusosien kustannuksia mukaan eikä se edes sovellu sinne. Tiedän yhden ainoan suuren liikekeskuksen, missä on lattialämmitys. Epäilemättä näitä voi jossain olla, mutta Keski-Suomen leveysasteilla.
Maan lämpöä on kyettävä käyttämään paljon, jotta kallis investointi tulee kuoletetuksi. Lämpöpumppu toimii tehokkaimmillaan, kun se tuottaa lämpöä matalalämpöiseen lattialämmitykseen eikä joudu nostamaan lämpötilaa käyttöveden lämpötilatasolle.
Mlp uskovaiset ne hakkavat päätään seinään tuputtamalla sairasta uskontoaan kaikille.
HEH... Noin päin tällä kertaa...
Kun puhutaan okt -taloista niin maalämmölle kateellisten selittelyt ovat luokkaa: "pieneen alle 250 neliön taloon ei maalämpöä kannata laittaa, vain isommissa rakennuksissa sen maalämmön hyöty tulee esiin"
Nyt kun kyse on teollisuuskiinteistöistä niin ihmeellisesti tuo isomman kiinteistön -teoria maalämmön suhteen ei yhtä-äkkiä pidäkkään paikkaansa vaan maalämmön hinta pompsahtaakin nyt jopa kolminkertaiseksi! Hehhheee....
Kertokaapas te pari pelleä jotka olette maalämmölle sairaalloisen kateellisia että missä välissä on se raja milloin maalämpö kannattaa ja missä ei? ;) >Hihhh....
Maksavat kohtuuttoman paljon verrattuna lämpökeskuskonttiin.
http://www.orimattilanputkityo.fi/
Tossa olis muutamia referenssejä. Kuinkahan paljon tuokin kohde, jossa on 165 kpl 300 metrin kaivoja olisi tullut halvemmaksi suorasähköllä?
http://www.tomallen.fi/referensseja.aspx
Tarvitaan höyryä, niin meinaatko, että porataan Islantiin.
Olisikohan ero siinä, että yrityksiä eivät tyypillisesti rahoita uskovaiset mummot, jotka haluavat pääomalleen 0% koron?
Pientorpalliset maalämmittäjät tuntuvat olevan useat finassineroja. Paras argumentti on yleensä "Ei tarvinnut ottaa lainaa, joten ei ole pääomakuluja."
Rakennusvaiheessa, varmasti aika paljonkin. Pitkässä juoksussa ei yhtään. Minä luulen, että jos mietitään kustannuksia vaikka 10 v jaksolla, niin mahtais suorasähkö itkettää laskuja maksaessa.
"Olisikohan ero siinä, että yrityksiä eivät tyypillisesti rahoita uskovaiset mummot, jotka haluavat pääomalleen 0% koron?
Pientorpalliset maalämmittäjät tuntuvat olevan useat finassineroja. Paras argumentti on yleensä "Ei tarvinnut ottaa lainaa, joten ei ole pääomakuluja." "
Voisikohan maalämmön saada varastamalla? Ei tulisi pääomakuluja.
Nykyaikana jäähdytys on myöskin tärkeä asia ja varsinkin isoissa kohteissa samoilla porakaivoilla pystytään jäähdyttämään kiinteistö todella halvalla, copin ollessa luokkaa 40. Mitäs siihen sanot?
Olen aivan samaa mieltä, kunhan ostajat tietävät mitä mitä saavat. Onkohan
copissa kuitenkin pilkkuvirhe.
Copissa ei ole pilkkuvirhettä, mutta hiukan muisti petti, eli oikea cop on
20 paikkeilla. :D
Teollisuuskiinteistöjä harvoin varustetaan jäähdytyslaitteilla. Hirveän halpaa se ei ole. Jäähdytysteho/kompressorin ottama teho on ilmastoinnin vedenjäähdytyskoneikoissa usein luokkaa 3...3.5.
Halpaahan se on, kun jäähdytysenergia tuotetaan ilman kompressoreita.
Ei taida kesähelteillä riittää kylmä mistään vapaajäähdytykseen. Helpompi on luvata kuin toteuttaa.
Se on iahn makuasia ovatko tällaiset järjestelmät halpoja.
http://www.helen.fi/energia/kj_vapaajaahdytys.html
Tällaisia järjestelmiä on, missä kierrätetään pumpuilla viileätä. Kaaviokin löytyi joltain sivuilta.
Porakaivostahan sitä kylmää saa ja samoilla kaivoilla hoidetaan talvella lämmitys.
Jaa että tuollaiset järjestelmät eivät olisi halpoja? Käytännössä pienellä investointikustannuksella saadaan ilmaista jäähdytysenergiaa rajattomasti. Maalämpöjärjestelmässä se on sama asia. Kaivot porataan joka tapauksessa lämmitystä varten, niin jäähdytys hoituu puoli-ilmaiseksi siinä sivussa.
Juu, mutta se viileä niillä samoilla lämmitysjohdoilla ei riitä kuin iv-koneen jäähdytyspatterille. Tarvitaan isot siirtimet, kun lämpötilaero on mitätön.
Mitä tarkoitat, että ei riitä kuin iv-koneelle?
Miten niin ei riitä?
Täydennetään vielä väärinkäsitysten välttämiseksi, että lapsikin ymmärtää elintarvikelaitosten ym. käyttävän näitä jäähdytyslaitteita.
Juuri tarkistin kiertoveden lämpötilan pumpulta kun ulkona on -13 astetta. Näytti olevan 45 astetta ja maasta tulevan keruuliuoksen lämpö on 3 astetta. Pumppuvalmistajan ilmoituksen mukaan COP on noilla arvoilla 3,2. Pumppu haukkaa tällä kelillä noin 36 kWh vuorokaudessa.
Oikein hyvä, että tulee mittausarvoja, kiitos siitä.
Jos vielä olisit antanut paluuveden lämpötilan ja kiertovesipumpun tehon, niin
olisimme voineet tarkastaa C.O.P:n arvon.
Useimmissa kiertovesipumpuissa on annettu laitekilvessä pumpun teho, esim
0,16 litraa/sekunti. Jos lähtevän veden lämpötila on esim 45 ast. ja palaavan
40 ast. niin lämpötilaero on 5 ast. Kun lämpötilaero 5 ast. kerrotaan pumpun
teholla esim. 0,16 ltr./sek ja jaetaan luvulla 0,24 saadaan rakennuksen sen
hetkinen lämmön tarve kilovatteina.
5 x 0,16
---------- = 3,3 kW
0,24
Jos pumpun tehoksi on annettu litraa/minuutti, jakaja on laskussa 14,3
Sähkön kulutuksen mittaus on viisainta suorittaa yöllä, jolloin muuta kulutusta
on mahdollisimman vähän. Irrotetaan lämminvesiboilerin sulakkeet ja luetaan
illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi sähkömittarin lukema. Kulutuslu-
kemien erotus jaetaan lukemien mittausaikavälillä, jolloin saadaan rakennuk-
sen lämmitykseenkäytetty sähköteho kw.
Paluuveden lämpötilasta en ole ihan varma koska en tiedä mistä kohtaa tuo mittaa sen paluuveden. Jotenkin tuo 3-4 asteen lämpötilaero tuntuu liian pieneltä, en tiedä. Aiemmin öljyllä lämmittäessä meno- ja paluuputkeen oli kiinnitetty omat mittarinsa joten seuranta oli helpompaa. Kv-pumppu on joku Wilon Star RS25/4, joka 2-teholla vie tyyppikilven mukaan 46 W eli n. 1 kWh/d.
Sen sijaan pumpun sähkönkulutuksen seuranta on helppoa koska pumpulla on erillinen mittarinsa. Aikaisemmin piti mittatikulla mitata säiliön pinnankorkeus jolloin mittaus oli sen verran epätarkka ja työläs että sitä ei kannattanut tehdä kuin kerran kuukaudessa.
Muistiinpanoista kaivoin vanhoja öljynkulutuslukemia. Ohessa muutama esimerkki:
- 1.1.2011 - 1.5.2011 = 1400 L
- 1.1.2011 - 30.10.2011 = 2200 L
- 1.1.2010 - 31.1.2010 = 500 L
- 1.6. - 1.8.2007 = 200L
Arvioitu vuosikulutus pumpulle on 10000 kWh = 1250 €. Öljynä 10000 kWh vastaisi noin 1150 litraa eli suunnilleen samaa 1250 euroissa mutta sillä lämmittäisi tammikuusta jonnekin huhtikuulle vähän talvesta riippuen. Kun ensimmäinen maalämpövuosi täyttyy ensi syksynä niin saa nähdä miten hyvin ennuste piti paikkaansa.
Pumpun nimellisteho l / min on maksimiteho. Todellinen pumpattu määrä riippuu kullakin hetkellä siitä miten paljon vettä patteritermostaatit päästävät ja missä kunnossa putket ovat ja miten ne on mitoitettu. Nimellistehoa ei voi käyttää laskelmissa vaan pitää mitata todellinen pumpattava määrä ja sellaista mittausta ei tavallisessa talossa ole.
Kyllä se kuule perussäädössä otetaan termareiden vaikutus vähintään samaksi tai ne irrotetaan säätötyön ajaksi.
juutuupista tarttui hakuun yksi video aiheesta
http://www.youtube.com/watch?v=7J92HFEw-c8
Harmi vaan kun isännöitsijällä "ei ollu" vuositason laskelmia kannattavuudesta, ainoastaan parin kuukauden tiedot...
Jos ymmärsin videon tiedot oikein, maalämpö oli ollut toiminnassa vasta kolme täyttä kuukautta joista kahdesta oli tullut lasku. Mitä muuta isännöitsijä olisi voinut kertoa kuin ne kaksi kuukautta? Kaikkea täällä vaaditaankin.
Video on ladattu nettiin huhtikuussa ja Haastatteleva muija kyseli tammikuun laskua... tusin se sitä olisi kysellyt jos oltaisiin oltu vielä edellisen vuoden puolella.
Jaksaa vain kymmeneen pakkasasteeseen? Mitä järkeä moisessa osatehosysteemissä on, saattaa tulla kalliita tunteja tammi-maaliskuussa..
Ilmeisesti täydelle teholle mitoitetusta järjestelmästä olisi tullut kallis. Kaukolämpö pärjää, jos se on kohtuuhintaista.
Jos et olisi niin kädetön pelle, niin osaisit käyttää googlea. Heti eka osuma: http://www2.aamulehti.fi/teema/kotijaasuminen/lammitystavan-vaihto-kerrostalo-saasti-30-000-euroa/192092
"Taivalkunnantien asunto-osakeyhtiö siirtyi maalämpöön syyskuussa 2009. Taloyhtiön edellisen vuoden kaukolämpölasku oli ollut noin 56 000 euroa ja talvella 2009-2010 lämmityskulut olivat noin 26 000 euroa."
Näköjään pitkälti yli 10% tuottoa pukkaa.
Näyttää olevan julma petos. Nämä jotka vouhottavat maalämpöä vastaan tässäkin tapauksesa pettävät lukijansa kun eivät tiedä mitä puhuvat tai eivät puhu totta.
Kaukolämpö onkin Tampereella kalliimpaa kuin Helsingissä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/12/1238570/kaukolammon-hintaa-nostettu-rajusti---katso-kaupunkien-tiedot
Kannattaa lukea kommentit. Jostain syystä tuon taloyhtiön hpj ei halua kertoa investoinnin arvoa...
Hieman myös ihmettelen, jos tuosas vaiheessa ei uusittu muuta kuin putket. Yleensä samalla tehdää IV-remppaa ja mahdollisesti jopa tarkistetaan julkisivun eristykset. Niilläkin saadaan isoja säästöjä.
En väitä, etteikö maalämpöpumpulla voisi säästää. Kyse on toki ennen kaikkea takaisinmaksuajasta. Ja siihen vaikuttaa lähinnä neljä tekijää:
1. Vaihtoehtoisen järjestelmän investointi
2. Vaihtoehtoisen järjestelmän vuosikustannus
3. MLP:n investointi
4. MLP:n vuosikustannus
Noista voidaan varmasti sanoa oikeastaan vain, että 1 on lähes aina merkittävästi pienempi kuin 3 ja 4 on lähes aina merkittävästi pienepi kuin 2.
Omakotitaloon taas? Noh, jos sähkönkulutus suorasähköllä on uudessa omakotitalossa esimerkiksi 10 megawattituntia vuodessa, on takaisinmaksuaika maalämpöpumpulle aika pitkä, riippumatta siitä tulevista säästöistä... Vanhemmassa ja huterammassa kohteessa taas tuo voisi hyvinkin kannattaa.
Laskekaa itse, ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Jopa COP voidaan maalämmössä arvioida kohtalaisen hyvin, toisin kuin ilmalämmössä (joka onkin sitten investointina lähes olematon).
Kohteessa on tehy samalla muutenkin lämmitysjärjestelämän remonttia, eli laitettiin pattereihin uudet termostaatit ja patteriveden lämpötilan säätö automatisoitiin. Noistakin olisi tullut yksinään suuri sästö lämpökuluihin, vaikka olisi jatkettu kaukolämmössä.
As. Oy:t olivat Fortumin orjia, ja lunastivat itsensä vapaiksi 300 te kustannuksilla ja 43 te tukiaisilla
"As. Oy:t olivat Fortumin orjia, ja lunastivat itsensä vapaiksi 300 te kustannuksilla ja 43 te tukiaisilla"
Niin ja vanha kaukolämpölämmönvaihdin hässäkkä olisi vaatinut yli 50000 euron korjaustyöt + talolta oli vaadittu 30 000 liittymismaksua.
300 000
-60000
-30000
-43000
Maalämpö maksoi siis 167 000 euroa verrattuna kaukolämpöjärjestelmän uusimiseen.
18% tuotto sijoitukselle miinus pankin korot....kyllä tässä on selkeästi petetty...mauhahhahahhahah!!!
Kaukolämpöön siirryttäessä saa myös avustusta. KL alajakokeskus on aika yksinkertainen siirrin paketti. Tietenkin on otettava huomioon energian kulutus kuluineen eri energioilla. Huoltokustannuksia voidaan pitää ML ja KL samoina. Maalämmön kokonaiskustannusta oli yitetty tuossa vielä salata.
http://www.refgroup.fi/index.php?node_id=10365
On aloittaja, sillä tuollaista takuuta ette tule näkemään kuin unissanne.
"lämpöpumppukauppiaalta tulee pyytää kirjalli-
nen takuu lämpökertoimesta (C.O.P) juuri niissä lämpötiloissa.!