Ongelmani on se, että yksin noin 30 jalkaisella purjeveneellä liikkuessani, pidän poijupaikkaani ajoa kahden veneen väliin hankalana juttuna. Sivulta tuulee usein ja homma menee sähläämiseksi. Miten voin kääntää pinnaa, säätää moottorin nopeutta ja suuntaa sekä "kalastaa" veneen sivulta peräpoijun kiinnikettä samaan aikaan? Myös pitäisi olla törmäämättä sivulla oleviin veneisiin tai laituriin. En myöskään haluaisi joutua naapuriveneiden peräkiinnitysköysien sekaan poikittain veneineni...
Näistä syistä johtuen haluaisin kauko-ohjata venettäni langattomasti mistä puolelta venettä tahansa. Kauko-ohjain kulkisi mukanani kaulassani. Tällöin voin häärätä köysien yms. kanssa samalla ohjaten. Kauko-ohjaus ei saisi maksaa kuitenkaan liikaa.
Ideani:
1. Kiinnitän tällaiset lineaariservot sisälaitamoottorin kaasu / vaihdevipuun sekä peräsimen pinnaan autopilotin tilalle:
http://store.firgelli.com/ProductDetails.asp?ProductCode=L16-P
Kauko-ohjattavaa autopilottia ei liene voida käyttää, koska se kääntänee poijupaikkaan saavuttaessa liian hitaasti pinnaa (7s laidasta laitaan). Näin ainakin oletan, kokemusta ei ole.
2. Lineaariservoa ohjataan tällaisella kontrollerilla, jota puolestaan voi ohjata tavallisella pienoismalleille (lentokoneet yms.) tarkoitetulla RC-ohjaimella:
http://store.firgelli.com/ProductDetails.asp?ProductCode=LAC
3. Kiinnitän sähköperämoottorin moottoriyksikön (Minnkota tms.) kiinni peräsimeen. Perämoottorin nopeutta ja suuntaa ohjaan myös samaisella RC-ohjaimella sekä erityisellä DC-moottori-ohjaimella.
Sähköperämoottorin lisääminen peräsimeen voisi tuoda lisää ohjattavuutta, kun vauhti on lähes nolla. Ideana on siis pystyä kääntämään venettä paikallaan. Paras ratkaisu ehkä olisi keulapotkuri, mutta se vaatii runkoon ison reiän ja on varsin kallis.
Nämä ideani ovat nyt vain teoriatasolla ja veneilykokemukseni on varsin vähäinen. Mitä mietteitä näistä, kokeneemmat? Helpottaako elämää?
Näistä syistä johtuen haluaisin kauko-ohjata venettäni langattomasti mistä puolelta venettä tahansa. Kauko-ohjain kulkisi mukanani kaulassani. Tällöin voin häärätä köysien yms. kanssa samalla ohjaten. Kauko-ohjaus ei saisi maksaa kuitenkaan liikaa.
Ideani:
1. Kiinnitän tällaiset lineaariservot sisälaitamoottorin kaasu / vaihdevipuun sekä peräsimen pinnaan autopilotin tilalle:
http://store.firgelli.com/ProductDetails.asp?ProductCode=L16-P
Kauko-ohjattavaa autopilottia ei liene voida käyttää, koska se kääntänee poijupaikkaan saavuttaessa liian hitaasti pinnaa (7s laidasta laitaan). Näin ainakin oletan, kokemusta ei ole.
2. Lineaariservoa ohjataan tällaisella kontrollerilla, jota puolestaan voi ohjata tavallisella pienoismalleille (lentokoneet yms.) tarkoitetulla RC-ohjaimella:
http://store.firgelli.com/ProductDetails.asp?ProductCode=LAC
3. Kiinnitän sähköperämoottorin moottoriyksikön (Minnkota tms.) kiinni peräsimeen. Perämoottorin nopeutta ja suuntaa ohjaan myös samaisella RC-ohjaimella sekä erityisellä DC-moottori-ohjaimella.
Sähköperämoottorin lisääminen peräsimeen voisi tuoda lisää ohjattavuutta, kun vauhti on lähes nolla. Ideana on siis pystyä kääntämään venettä paikallaan. Paras ratkaisu ehkä olisi keulapotkuri, mutta se vaatii runkoon ison reiän ja on varsin kallis.
Nämä ideani ovat nyt vain teoriatasolla ja veneilykokemukseni on varsin vähäinen. Mitä mietteitä näistä, kokeneemmat? Helpottaako elämää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ihan ymmärrä miten aiot saada vaihteet ja kaasun toimimaan pienitehoisilla servoillasi. Oman kokemukseni mukaan ne ovat aina olleet aika jäykkiä ja samalla pitäisi tarvittaessa kääntää peräsintä. Minkotan voit unohtaa. Teho ei oikein riitä jollankaan liikuttamiseen ja tehon säätö kiertämällä ja suuntaaminen sähkömoottorin pinnalla vaatii lisää kanavia ja servoja. Jos saat kaikki kytketyksi ja toimimaan niin merellä käynnin jälkeen joku kontakti ei toimikkaan. Jos toimii niin sekoat kuuteen (?) servoosi. Olisiko mahdollista järjestää poijustasi rantaan/ laituriin köysi. Ajaisit vastatuuleen poijulle ja poimisit sen esim heittoplokiin joka olisi sopivan lyhyellä liinalla keulapollarissa. Tarvittaessa toinen vastaava veneen peräpollarista. Sitten vene liinaa pitkin tuettuna ja varmistettuna paikalleen.
Kiinteä köysi poijusta laituriin on ehdottoman hyvä apu. Toinen apu ovat valmiiksi täsmälleen oikean mittaiset perä- ja keulaköydet.
Olen nähnyt, miten hankolainen Hai-purjehtija tuli kotisatamaansa purjein, pudotti kankaat juuri ennen laituriin kääntymistä, löi peräköyden kiinni poijuun, nousi ja käveli keulaan, astui laiturille ja löi keulaköydet kiinni, ja poistui sitten taakseen katsomatta.
Olen myös tavannut yksinpurjehtijan, jonka menetelmä oli seuraavanlainen: Teräsrunkoinen vene ajetaan hiljaa kiinni laituriin, kytketään autopilotti ja jätetään kone vetämään tyhjäkäynnillä. Vene pysyy suunnassaan, kun kippari käy kiinnittämässä keulaköydet. Lopuksi sammutetaan moottori ja kiristetään peräköysi.
Sivutuulessa mikään ei ole niin hyvä kuin keulapotkuri, mutta jos se on liian kallis niin ei sitten. Kokemusteni mukaan aukko rungossa ei vaikuta sanottavasti purjehdusominaisuuksiin, jollei kyse ole kilpapurjehduksesta.
Purjehdin toisinaan yksinkin, mutta useimmiten laituriin - omaan tai vierassatamaan - tullaan siten, että emäntä vastaa keulaköysistä, itse kiinnitän peräköyden poijuun ja hoidan veneen hallintaa moottorilla ja keulapotkurilla. Veneeni on 8-tonninen, joten sen piteleminen käsivoimin sivutuulessa ei naisihmiseltä helposti onnistu.
Häiriöalttiita kauko-ohjainlaitteita en suosttele.
En oikein ymmärrä ongelmasi. 30-jalkaa on jo niin iso vene että veneessäsi on painoa niin että se tulee todella nätisti laituriin. Et kerro veneesi tyyppiä mutta varmaan vanha ja kapea sukkula kun on pinna. Köyhän miehen autopilotti on välttämätön joka keskittää pinnan kun laskee siitä irti.
Vapaalla itse ole tullut laituriin ja poijun kalastaminen onnistuu helposti kun se on kohdalla. Silloin keula on kohti laituria ja voi laskea irti pinnasta ja rientää keulaan hyppäämään laiturille. Ongelmahan syntyy silloin jos jää vajaaksi jolloin viereisen veneen mantooki auttaa. Henkseli jä vyömiehet voi ottaa venehaan mukaan ja kalastella laiturilenkkejä.
Jaa-a. 30-jalkaisia on kyllä monenmoisia mutta kaippa paino menee jo yli 2,5 tonnin sisäkoneella varusteltulla veneellä? Kuten edellä, venevauhti on kyllä paras apu ellei vene sitten ole niin korkea rungoltaan ja vastaavasti matala syväykseltään että tuuli vie hitaasti ajaessa. Yksi ratkaisu on tietty päästellä sen verran vauhdilla, että noin ei pääse käymään mutta sitä on hankala harjoitella.
Joka tapauksessa naapurien mantookeista vääntäminen kannattaa unohtaa, ne kun menee moisesta rikki. Sen sijaan itse laidoista voi hyvin ottaa kiinni niin ei tule vääntömomenteista vaivaa.
Lisäehdotuksia vielä. Jos naapuriveneet ovat paikalla ja venepaikka on sopivan ahdas niin ajat minimiohjausnopeuden säilyttäen ja nojaat hallitusti leen puoleiseen veneeseen fendareilla. Hyvät isot fendarit tietenkin ettei mantoogin tolpat osu naapuriin. Mitä ahtaampaa niin sen parempi johonkin rajaan asti. Peräköyden pituuden tiedät oikeaksi niin jää vain keulaköyden kiinnittäminen.
Edellä ehdottamani poijuköyden voisi koettaa viritellä myös uppoavana poijusta laituriin. Ajaisit keulan laituriin ja kiinnittäisit. Sen jälkeen vasta puoshaalla peräköysi pohjasta kuin Itämeren ulkopuolella yleinen "mooring line". Eli asia kerrallaan.
Koukku kiinni, aja keula laituriin kevyesti kiinnityskohdasta hieman tuulen puolelle, pistä kone tyhjäkäynnillä eteen, tiukkaa perä kevyesti, käy kiinnittämässä keulaköysi tuulen puolelle. Sitten kone vapaalle ja köysien loppuviilaus. Toimii, kunhan laiturissa ei metalliosia ja vene ei liian iso laituriin nähden.
Just noin. On tullut oltua yksin reissussa ja eikä mitää servoja sotkemaan. Oikea vauhti ettei tule sähellystä eikä ohjausvauhti lopu, ja loppu edellä kertoman mukaan.