Sairastin 10v sitten rintasyövän.
Josta selvisin sillä, että koko vasen rinta poistettiin, vaikka
ensin kokeiltiin säästävää leikkausta.
Ajattelin jo, että olen lopullisesti "selvinnyt" siitä, kunnes
nyt sain seulonnan jälkeen kutsun lisätutkimuksiin "varmuuden vuoksi".
Olen ollut aivan shokissa. olo niin "tyhjä" ettei osaa kuvailla.
Elättelen pientä toivetta, että kyseessä olisi jokin vaaraton muutos.
Mutta ellei ole, on kai väistämättä poistettava toinenkin rinta....
Onko ketään täällä, jolle näin tapahtunut?
Miten selvisit?
Olisin todella kiitollinen vastauksista!
Voimia kaikille sairastuneille!
Toinenkin rinta pois?
teresa
41
667
Vastaukset
- Rinnaton
Minulta on 2007 poistettu oikea rinta ja nyt syyskuussa vasen rinta.Kamalinta aikaa oli leikkauksen jälkeen tulosten odottelu.Minulla kävi tuuri molemmilla kerroilla, ei syöpä ollut levinnyt mihinkään.En joutunut minkäänlaisiin hoitoihin.Voimia sinulle,toivottavasti on väärä hälytys.
- teresa
Hei
Kiitos kommentistasi.
Ei ollut väärä hälytys.
Nyt todettiin kahden vuoden tutkimusvälin jälkeen,
selkeä syöpäkasvain syvällä oikeassa rinnassa.
Olen vielä shokissa.
Ei tämä diaknoosi vaan tahdo "mennä jakeluun"
Ensimmäinen ajatus oli : "EI TAAS!"
Tutkimuksia tulossa.
Leikkaus pakollinen.
Neulanäytteiden tulokset viikon päästä patologilta.
Mietin vaan, kokoajan,
voisiko tästä vielä selvitä toisenkin kerran.
Jos se on levinnyt,
en jaksa uskoa että selviän.... ainakaan nyt en jaksa.
Voimia kaikille pelon kanssa eläville!
Tämä odottaminen on pahinta. - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Hei
Kiitos kommentistasi.
Ei ollut väärä hälytys.
Nyt todettiin kahden vuoden tutkimusvälin jälkeen,
selkeä syöpäkasvain syvällä oikeassa rinnassa.
Olen vielä shokissa.
Ei tämä diaknoosi vaan tahdo "mennä jakeluun"
Ensimmäinen ajatus oli : "EI TAAS!"
Tutkimuksia tulossa.
Leikkaus pakollinen.
Neulanäytteiden tulokset viikon päästä patologilta.
Mietin vaan, kokoajan,
voisiko tästä vielä selvitä toisenkin kerran.
Jos se on levinnyt,
en jaksa uskoa että selviän.... ainakaan nyt en jaksa.
Voimia kaikille pelon kanssa eläville!
Tämä odottaminen on pahinta.Kyllä sinä selviät tästäkin .Kunhan tämä alkujärkytys hiukan helpottaa. Leikkauksen jälkeen vasta tiedetään levinneisyys, toivottavasti imusolmukkeet on puhtaat. Tämä on nyt kaikkein raskainta aikaa.Voimia nyt todella tarvitset. Minäkin olen selvinnyt kolmesta syövästä.
- teresa
Rinnaton kirjoitti:
Kyllä sinä selviät tästäkin .Kunhan tämä alkujärkytys hiukan helpottaa. Leikkauksen jälkeen vasta tiedetään levinneisyys, toivottavasti imusolmukkeet on puhtaat. Tämä on nyt kaikkein raskainta aikaa.Voimia nyt todella tarvitset. Minäkin olen selvinnyt kolmesta syövästä.
Kiitos vastauksesta,
jos kolmesta on selvinnyt, se antaa vähän jo toivoa.
Haluaisin kyllä ennen leikkausta tietää onko levinnyt,
mutta se lienee mahdotonta.
Ihmettelen, eikö se jo nykytekniikalla nähtäisi.
Magneettikuvaus??
Sehän on hyvin tarkka.
Vaan kallis taitaapi olla. - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Kiitos vastauksesta,
jos kolmesta on selvinnyt, se antaa vähän jo toivoa.
Haluaisin kyllä ennen leikkausta tietää onko levinnyt,
mutta se lienee mahdotonta.
Ihmettelen, eikö se jo nykytekniikalla nähtäisi.
Magneettikuvaus??
Sehän on hyvin tarkka.
Vaan kallis taitaapi olla.Eivät taida tehdä magneettikuvausta, vaikka voihan sitä kysyä. Oletko käynyt www.cancer.fi sivuilla? Siellä voi olla samassa tilanteessa olevia.
- teresa
Rinnaton kirjoitti:
Eivät taida tehdä magneettikuvausta, vaikka voihan sitä kysyä. Oletko käynyt www.cancer.fi sivuilla? Siellä voi olla samassa tilanteessa olevia.
Käyn siellä sivustolla katsomassa.
En anna leikellä itseäni, jos patologin tuloksista
käy ilmi, että syöpä on agressiivinen,
onhan se ilmestynyt selvästi näkyväksi 2:ssa vuodessa...
Kuvausta voin pyytää, ennen leikkausta.
Jos sanotaan, että hyvin tod näköisesti on levinnyt,
niin silloin kieltäydyn jopa leikkauksesta,
ja sytostaattihoidosta.
Jokaisella on oikeus määrätä, mitä hänen kehollaan tehdään.
Teen ainakin paperin, että kehoani saa käyttää kuoltuani
lääketieteelliseen tutkimustyöhön.
Torstaina kuulen koepalaotosten tulokset.
Vitsit on nyt vähissä... =/ - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Käyn siellä sivustolla katsomassa.
En anna leikellä itseäni, jos patologin tuloksista
käy ilmi, että syöpä on agressiivinen,
onhan se ilmestynyt selvästi näkyväksi 2:ssa vuodessa...
Kuvausta voin pyytää, ennen leikkausta.
Jos sanotaan, että hyvin tod näköisesti on levinnyt,
niin silloin kieltäydyn jopa leikkauksesta,
ja sytostaattihoidosta.
Jokaisella on oikeus määrätä, mitä hänen kehollaan tehdään.
Teen ainakin paperin, että kehoani saa käyttää kuoltuani
lääketieteelliseen tutkimustyöhön.
Torstaina kuulen koepalaotosten tulokset.
Vitsit on nyt vähissä... =/Älä anna periksi. Suurin osa kuitenkin nykyhoidoilla paranee.
- Vain oikea rinta
teresa kirjoitti:
Käyn siellä sivustolla katsomassa.
En anna leikellä itseäni, jos patologin tuloksista
käy ilmi, että syöpä on agressiivinen,
onhan se ilmestynyt selvästi näkyväksi 2:ssa vuodessa...
Kuvausta voin pyytää, ennen leikkausta.
Jos sanotaan, että hyvin tod näköisesti on levinnyt,
niin silloin kieltäydyn jopa leikkauksesta,
ja sytostaattihoidosta.
Jokaisella on oikeus määrätä, mitä hänen kehollaan tehdään.
Teen ainakin paperin, että kehoani saa käyttää kuoltuani
lääketieteelliseen tutkimustyöhön.
Torstaina kuulen koepalaotosten tulokset.
Vitsit on nyt vähissä... =/Selviät varmasti toisestakin leikkauksesta. Sinullahan on jo kokemusta, kuinka hyvin leikkauksesta toipuu.
Minulle tehtiin vuosi sitten ensin osapoisto, mutta kasvaimia olikin kaksi ja sitten poistettiin rinta kokonaan. Imusolmukkeet olivat puhtaat enkä saanut sytostaatteja enkä sädehoitoa ollenkaan. Vartijaimusolmukkeissa oli alle millin kokoinen mikrometastaasi ja sitä ei näkynyt kuvauksissa. Anna vain leikata rinta pois.
Katso www.rintasyopayhdistys.fi keskusteluista kokemuksia tai kysele itse. SIeltä saat huippuhienoa vertaistukea sekä paljon hyviä neuvoja pulmiisi. - teresa
Vain oikea rinta kirjoitti:
Selviät varmasti toisestakin leikkauksesta. Sinullahan on jo kokemusta, kuinka hyvin leikkauksesta toipuu.
Minulle tehtiin vuosi sitten ensin osapoisto, mutta kasvaimia olikin kaksi ja sitten poistettiin rinta kokonaan. Imusolmukkeet olivat puhtaat enkä saanut sytostaatteja enkä sädehoitoa ollenkaan. Vartijaimusolmukkeissa oli alle millin kokoinen mikrometastaasi ja sitä ei näkynyt kuvauksissa. Anna vain leikata rinta pois.
Katso www.rintasyopayhdistys.fi keskusteluista kokemuksia tai kysele itse. SIeltä saat huippuhienoa vertaistukea sekä paljon hyviä neuvoja pulmiisi.Hei!
Ensin, kun tiedon kuulin, tuntui että "tämä oli sitten tässä".
Nyt alan varovasti kerätä voimia vastaiskuun.
Saan ajan kirurgille, ja kuulemma tod näköisesti
tarvitaan magneettikuvaus.
Ja syöpäkasvain poistetaan,
johon totesin, että ei pelkästään sitä, siihen en suostu.
Itse vaadin koko rinnan poiston.
Ihan ehdottomasti.
Maailmani ei siihen toki kaatuisi.
Kiitokset linkistä! Kävin jo siellä kurkkaamassa.
Vertaistuki on arvokasta aina.
Menen tässä eteenpäin, päivä kerrallaan,
ja vihdoin asetin itseni elämäni ykkösihmiseksi,
sekin piti näköjään opetella :) - syöpä 2010
teresa kirjoitti:
Hei
Kiitos kommentistasi.
Ei ollut väärä hälytys.
Nyt todettiin kahden vuoden tutkimusvälin jälkeen,
selkeä syöpäkasvain syvällä oikeassa rinnassa.
Olen vielä shokissa.
Ei tämä diaknoosi vaan tahdo "mennä jakeluun"
Ensimmäinen ajatus oli : "EI TAAS!"
Tutkimuksia tulossa.
Leikkaus pakollinen.
Neulanäytteiden tulokset viikon päästä patologilta.
Mietin vaan, kokoajan,
voisiko tästä vielä selvitä toisenkin kerran.
Jos se on levinnyt,
en jaksa uskoa että selviän.... ainakaan nyt en jaksa.
Voimia kaikille pelon kanssa eläville!
Tämä odottaminen on pahinta.kyllä sä jaksat.ajattele vaan positiivisesti ja hirtehisellä huumorilla. Minulla itsellä huhtikuussa meno taas "syyniin" mut aattelen positiivisesti.JOS ON LEVINNY,NI EN VOI MITÄÄN.mut aikani oon jo elänyt,jos nyt on vuoro mun lähteä ni ooooooooooooooolllllllllllllraaaaaaaaaaaaaaaiiiiiiiiiit.
- syöpä 2010
teresa kirjoitti:
Hei!
Ensin, kun tiedon kuulin, tuntui että "tämä oli sitten tässä".
Nyt alan varovasti kerätä voimia vastaiskuun.
Saan ajan kirurgille, ja kuulemma tod näköisesti
tarvitaan magneettikuvaus.
Ja syöpäkasvain poistetaan,
johon totesin, että ei pelkästään sitä, siihen en suostu.
Itse vaadin koko rinnan poiston.
Ihan ehdottomasti.
Maailmani ei siihen toki kaatuisi.
Kiitokset linkistä! Kävin jo siellä kurkkaamassa.
Vertaistuki on arvokasta aina.
Menen tässä eteenpäin, päivä kerrallaan,
ja vihdoin asetin itseni elämäni ykkösihmiseksi,
sekin piti näköjään opetella :)missäpäin sä saat hoitoa/leikkauksen?TERESA.
- syöpä 2010
Rinnaton kirjoitti:
Kyllä sinä selviät tästäkin .Kunhan tämä alkujärkytys hiukan helpottaa. Leikkauksen jälkeen vasta tiedetään levinneisyys, toivottavasti imusolmukkeet on puhtaat. Tämä on nyt kaikkein raskainta aikaa.Voimia nyt todella tarvitset. Minäkin olen selvinnyt kolmesta syövästä.
RINNATON.minulta poistettiin vasemmasta kainalosta kaikki .tietty myös vasen rinta.oon nyt "n.s.raajarikko" mut oon taas palannut työelämään ja huhtikuussa jos LUOJA suo kontrolli.katotaan mitä lekurit sanoo.
- teresa
syöpä 2010 kirjoitti:
missäpäin sä saat hoitoa/leikkauksen?TERESA.
Hei!
Tyksissä aika 2.2.
Rintasyöpähoitaja selosti tapahtumien kulkua,
uusia näytepaloja, magneettikuvaus tod näköinen,
ennenkuin leikkaukseen "pääsen" voi kulua toista kuukautta...
Toisen rinnan menetystä en enää jaksa surra,
päällimmäisenä huoli vain siitä ONKO levinnyt...
Leikkaus kyllä pelottaa, vaikka kokemusta niistä.
Kumpa selviäisi ilman sytostaatteja!
Ei nämä helppoja ole!
Joku tukiryhmä saattaa nyt tulla ajankohtaiseksi.
Sairaslomalla tällähetkellä. - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Hei!
Tyksissä aika 2.2.
Rintasyöpähoitaja selosti tapahtumien kulkua,
uusia näytepaloja, magneettikuvaus tod näköinen,
ennenkuin leikkaukseen "pääsen" voi kulua toista kuukautta...
Toisen rinnan menetystä en enää jaksa surra,
päällimmäisenä huoli vain siitä ONKO levinnyt...
Leikkaus kyllä pelottaa, vaikka kokemusta niistä.
Kumpa selviäisi ilman sytostaatteja!
Ei nämä helppoja ole!
Joku tukiryhmä saattaa nyt tulla ajankohtaiseksi.
Sairaslomalla tällähetkellä.Mitä nyt kuuluu? Toivottavasti kaikki on hyvin.
- teresa
Rinnaton kirjoitti:
Mitä nyt kuuluu? Toivottavasti kaikki on hyvin.
Hei!
Syövän tyypistä saan tod näk tietoja huomenna,
kun toisten koepalojen analyysi selvä.
Myös tietoa jatkosuunnitelmista.
Tämä odotus on kuluttavaa!
Mielessä pyörivät kauhukuvat,
ja toisaalta elättelen pientä toivonkipinää...
Nyt kuulin, että minulle on ensimmäinen lapsenlapsi tulossa
loppukesällä.
Mietin, ehdinkö nähdä tätä pientä ihmistä...
En usko pelkkään "hyvään tuuriin"
vaan myös kohtaloon.
Katsotaan, ja synkistelystäni huolimatta, toivon hyvää vointia kaikille! - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Hei!
Syövän tyypistä saan tod näk tietoja huomenna,
kun toisten koepalojen analyysi selvä.
Myös tietoa jatkosuunnitelmista.
Tämä odotus on kuluttavaa!
Mielessä pyörivät kauhukuvat,
ja toisaalta elättelen pientä toivonkipinää...
Nyt kuulin, että minulle on ensimmäinen lapsenlapsi tulossa
loppukesällä.
Mietin, ehdinkö nähdä tätä pientä ihmistä...
En usko pelkkään "hyvään tuuriin"
vaan myös kohtaloon.
Katsotaan, ja synkistelystäni huolimatta, toivon hyvää vointia kaikille!Hyvä että elämässäsi tapahtuu myös iloisia asioita. Niistä saat toivottavasti voimia.
- teresa
Rinnaton kirjoitti:
Hyvä että elämässäsi tapahtuu myös iloisia asioita. Niistä saat toivottavasti voimia.
Hei!
Keskiviikkona magneettikuvaus,
siinä pitäisi näkyä sitten ihan kaikki,
kuulemma ihan "liikaakin"
Muutenkin loppuviikolla selviää myös hoitosuunnitelma,
siis aika annettiin kirurgille.
Toista kuukautta jatkunut epävarmuus ja odottelu on ohi.
Seuraavana leikkaus.
Kauhistuttaa, kieltämättä,
mutta päivä kerrallaan koetan tsempata itseäni.
Ja välillä keskittyä ihan arkisiin asioihin,
ettei "romahda" kokonaan.....
Sekin on luvallista, ja täysin inhimillistä :)
Mustaa huumoria sekaan, sitäkin tarvitaan!
Jaksamista kaikille! - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Hei!
Keskiviikkona magneettikuvaus,
siinä pitäisi näkyä sitten ihan kaikki,
kuulemma ihan "liikaakin"
Muutenkin loppuviikolla selviää myös hoitosuunnitelma,
siis aika annettiin kirurgille.
Toista kuukautta jatkunut epävarmuus ja odottelu on ohi.
Seuraavana leikkaus.
Kauhistuttaa, kieltämättä,
mutta päivä kerrallaan koetan tsempata itseäni.
Ja välillä keskittyä ihan arkisiin asioihin,
ettei "romahda" kokonaan.....
Sekin on luvallista, ja täysin inhimillistä :)
Mustaa huumoria sekaan, sitäkin tarvitaan!
Jaksamista kaikille!Mitä nyt kuuluu? Joko leikkauspäivä on tiedossa? Voimia Sinulle.
- teresa
Rinnaton kirjoitti:
Mitä nyt kuuluu? Joko leikkauspäivä on tiedossa? Voimia Sinulle.
Juu, leikkaus tässä tulossa parin viikon sisällä.
Kaikki heidän koepalaotoksensa epäonnistuivat,
kolmannet jo peruutin, koska "kokopoisto" kuitenkin tulee.
Ei siis saatu varmuutta solutyypistä,
ja se ahdistaa niin että kohta hypin tasan seinille! =(
Vasta kun herään leikkauksen jälkeen, voin todeta
onko imusolmukkeetkin poistettu, vai ei....
On raskasta aikaa, koettaa keskittyä arkipäivän asioihin,
mutta alitajunnassa "tietää" koko ajan,
että elämä on nyt muuttunut toisenlaiseksi, taas kerran,
vaikka sen perusolemuskin on epävarma,
niin on kai kuvitellut mielessään, että suurimmat karikot
olisi jo olleet ohi.
Ehkä vasta leikkauksen jälkeen pystyn kokoamaan voimani.
Näen nyt, miten vuosikausien pitkittynyt stressi on kuluttanut,
jopa siinämäärin, että koen sen olleen osasyynä sairauteeni.
Luovuttamaan en vielä lähde,
sittenkään! :) - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Juu, leikkaus tässä tulossa parin viikon sisällä.
Kaikki heidän koepalaotoksensa epäonnistuivat,
kolmannet jo peruutin, koska "kokopoisto" kuitenkin tulee.
Ei siis saatu varmuutta solutyypistä,
ja se ahdistaa niin että kohta hypin tasan seinille! =(
Vasta kun herään leikkauksen jälkeen, voin todeta
onko imusolmukkeetkin poistettu, vai ei....
On raskasta aikaa, koettaa keskittyä arkipäivän asioihin,
mutta alitajunnassa "tietää" koko ajan,
että elämä on nyt muuttunut toisenlaiseksi, taas kerran,
vaikka sen perusolemuskin on epävarma,
niin on kai kuvitellut mielessään, että suurimmat karikot
olisi jo olleet ohi.
Ehkä vasta leikkauksen jälkeen pystyn kokoamaan voimani.
Näen nyt, miten vuosikausien pitkittynyt stressi on kuluttanut,
jopa siinämäärin, että koen sen olleen osasyynä sairauteeni.
Luovuttamaan en vielä lähde,
sittenkään! :)Sinulla on nyt tosi rankka odotusaika edessä. Mutta älä tosiaankaan luovuta. Kyllä ne arkiset aherrukset auttavat ainakin välillä siirtämään ajatukset muualle. Ei se pelko ole minulla ainakaan hävinnyt. Koko ajan vaan tuntuu että se syöpä putkahtaa taas jossainpäin kehoa. Jaksamisia Sinulle.
- diagnoosi-12
teresa kirjoitti:
Juu, leikkaus tässä tulossa parin viikon sisällä.
Kaikki heidän koepalaotoksensa epäonnistuivat,
kolmannet jo peruutin, koska "kokopoisto" kuitenkin tulee.
Ei siis saatu varmuutta solutyypistä,
ja se ahdistaa niin että kohta hypin tasan seinille! =(
Vasta kun herään leikkauksen jälkeen, voin todeta
onko imusolmukkeetkin poistettu, vai ei....
On raskasta aikaa, koettaa keskittyä arkipäivän asioihin,
mutta alitajunnassa "tietää" koko ajan,
että elämä on nyt muuttunut toisenlaiseksi, taas kerran,
vaikka sen perusolemuskin on epävarma,
niin on kai kuvitellut mielessään, että suurimmat karikot
olisi jo olleet ohi.
Ehkä vasta leikkauksen jälkeen pystyn kokoamaan voimani.
Näen nyt, miten vuosikausien pitkittynyt stressi on kuluttanut,
jopa siinämäärin, että koen sen olleen osasyynä sairauteeni.
Luovuttamaan en vielä lähde,
sittenkään! :)TSEMPPIÄ SINULLE,RAKAS KOHTALOTOVERI.
- TERESA FANI
teresa kirjoitti:
Juu, leikkaus tässä tulossa parin viikon sisällä.
Kaikki heidän koepalaotoksensa epäonnistuivat,
kolmannet jo peruutin, koska "kokopoisto" kuitenkin tulee.
Ei siis saatu varmuutta solutyypistä,
ja se ahdistaa niin että kohta hypin tasan seinille! =(
Vasta kun herään leikkauksen jälkeen, voin todeta
onko imusolmukkeetkin poistettu, vai ei....
On raskasta aikaa, koettaa keskittyä arkipäivän asioihin,
mutta alitajunnassa "tietää" koko ajan,
että elämä on nyt muuttunut toisenlaiseksi, taas kerran,
vaikka sen perusolemuskin on epävarma,
niin on kai kuvitellut mielessään, että suurimmat karikot
olisi jo olleet ohi.
Ehkä vasta leikkauksen jälkeen pystyn kokoamaan voimani.
Näen nyt, miten vuosikausien pitkittynyt stressi on kuluttanut,
jopa siinämäärin, että koen sen olleen osasyynä sairauteeni.
Luovuttamaan en vielä lähde,
sittenkään! :)HYVÄ TERESA. ÄLÄ LUOVUTA.KAIKKEA HYVÄÄ SINULLE JATKOSSA. TSEMPPIÄ,RAKASKANSSASISARENI.
- SYÖPÄLÄINEN -10
teresa kirjoitti:
Hei!
Tyksissä aika 2.2.
Rintasyöpähoitaja selosti tapahtumien kulkua,
uusia näytepaloja, magneettikuvaus tod näköinen,
ennenkuin leikkaukseen "pääsen" voi kulua toista kuukautta...
Toisen rinnan menetystä en enää jaksa surra,
päällimmäisenä huoli vain siitä ONKO levinnyt...
Leikkaus kyllä pelottaa, vaikka kokemusta niistä.
Kumpa selviäisi ilman sytostaatteja!
Ei nämä helppoja ole!
Joku tukiryhmä saattaa nyt tulla ajankohtaiseksi.
Sairaslomalla tällähetkellä.TERESA.MÄ OON KÄYNYT SYTOT/SÄDETYKSET LÄPI. EI HUUOLTA,EI MITÄÄN ISOJA ONGELMIA.SYTOHOIDON JÄLKEEN SIIS SAMANA PV.NÄ GRILLASIN KOKOLIHAPIHVIÄ JA SÖIN.EI MITÄÄN ONGELMAA,PIKKUSEN SAHANPURUIILTA MAISTUI MUT TÄRKEINTÄ;OLEN VIELÄ HENGISSÄ.
- Rinnaton
teresa kirjoitti:
Juu, leikkaus tässä tulossa parin viikon sisällä.
Kaikki heidän koepalaotoksensa epäonnistuivat,
kolmannet jo peruutin, koska "kokopoisto" kuitenkin tulee.
Ei siis saatu varmuutta solutyypistä,
ja se ahdistaa niin että kohta hypin tasan seinille! =(
Vasta kun herään leikkauksen jälkeen, voin todeta
onko imusolmukkeetkin poistettu, vai ei....
On raskasta aikaa, koettaa keskittyä arkipäivän asioihin,
mutta alitajunnassa "tietää" koko ajan,
että elämä on nyt muuttunut toisenlaiseksi, taas kerran,
vaikka sen perusolemuskin on epävarma,
niin on kai kuvitellut mielessään, että suurimmat karikot
olisi jo olleet ohi.
Ehkä vasta leikkauksen jälkeen pystyn kokoamaan voimani.
Näen nyt, miten vuosikausien pitkittynyt stressi on kuluttanut,
jopa siinämäärin, että koen sen olleen osasyynä sairauteeni.
Luovuttamaan en vielä lähde,
sittenkään! :)Joko leikkaus on tehty ? Mitä nyt kuuluu?
- Irmeli
teresa kirjoitti:
Hei!
Tyksissä aika 2.2.
Rintasyöpähoitaja selosti tapahtumien kulkua,
uusia näytepaloja, magneettikuvaus tod näköinen,
ennenkuin leikkaukseen "pääsen" voi kulua toista kuukautta...
Toisen rinnan menetystä en enää jaksa surra,
päällimmäisenä huoli vain siitä ONKO levinnyt...
Leikkaus kyllä pelottaa, vaikka kokemusta niistä.
Kumpa selviäisi ilman sytostaatteja!
Ei nämä helppoja ole!
Joku tukiryhmä saattaa nyt tulla ajankohtaiseksi.
Sairaslomalla tällähetkellä.Hei, Tyksissä minultakin leikattiin oikea rinta marraskuussa 2011. Myös kainalon imusolmukkeet 21 kpl, vaikka niissä ei ollut mitään levinneisyyttä. Sain seroman, verenvuotoa sisäisesti, haava vuoti jatkuvasti, jouduttiin punktioimaan pari kertaa viikossa. Kurja tilanne.
Sitten kirurgini määräsi uusintaleikkaukseen, jossa haava aukaistiin uudelleen. Ei nytkään parantunut, vuotoa jatkuvasti, sisäisiä onkaloita lähtee haavasta useita, pisin 8 cm! Joudun käymään haavahoidossa joka päivä, puhdistusta ja Sorbacia, - yiedä kuinka kauan,,,,,,, ja joudunko vielä kolmanteen leikkaukseen, --- tuntuu kamalalta!
Huomenna menen rintasyöpätukiryhmään Ruusukortteliin, saisimpa tukea sieltä.
Onko kellään ollut onkaloita ja seromaa rinnanpoiston jälkeen? - YKSKAX
Irmeli kirjoitti:
Hei, Tyksissä minultakin leikattiin oikea rinta marraskuussa 2011. Myös kainalon imusolmukkeet 21 kpl, vaikka niissä ei ollut mitään levinneisyyttä. Sain seroman, verenvuotoa sisäisesti, haava vuoti jatkuvasti, jouduttiin punktioimaan pari kertaa viikossa. Kurja tilanne.
Sitten kirurgini määräsi uusintaleikkaukseen, jossa haava aukaistiin uudelleen. Ei nytkään parantunut, vuotoa jatkuvasti, sisäisiä onkaloita lähtee haavasta useita, pisin 8 cm! Joudun käymään haavahoidossa joka päivä, puhdistusta ja Sorbacia, - yiedä kuinka kauan,,,,,,, ja joudunko vielä kolmanteen leikkaukseen, --- tuntuu kamalalta!
Huomenna menen rintasyöpätukiryhmään Ruusukortteliin, saisimpa tukea sieltä.
Onko kellään ollut onkaloita ja seromaa rinnanpoiston jälkeen?MULLE KÄVI JUST NOIN,LEKURIN VIRHE.10H ENSIM.LEIKKAUKSESTA MUT JOUDUTTIN VIEMÄÄN UUDESTAAN LEIKKURIIN.MINULLA ENSKUUSSA 2V.KONTROLLI,JOS TÄÄ SAMA JEPPE SIELLÄ ON,NI SAA KUULLA KUNNIANSA.MAHDOLLISESTI VEDÄN KÄRÄJIIN KOKO LEIKKAUSOPERAATION.ETTÄ NÄIN KAKSILLA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
- MAURIN POTILAS
Irmeli kirjoitti:
Hei, Tyksissä minultakin leikattiin oikea rinta marraskuussa 2011. Myös kainalon imusolmukkeet 21 kpl, vaikka niissä ei ollut mitään levinneisyyttä. Sain seroman, verenvuotoa sisäisesti, haava vuoti jatkuvasti, jouduttiin punktioimaan pari kertaa viikossa. Kurja tilanne.
Sitten kirurgini määräsi uusintaleikkaukseen, jossa haava aukaistiin uudelleen. Ei nytkään parantunut, vuotoa jatkuvasti, sisäisiä onkaloita lähtee haavasta useita, pisin 8 cm! Joudun käymään haavahoidossa joka päivä, puhdistusta ja Sorbacia, - yiedä kuinka kauan,,,,,,, ja joudunko vielä kolmanteen leikkaukseen, --- tuntuu kamalalta!
Huomenna menen rintasyöpätukiryhmään Ruusukortteliin, saisimpa tukea sieltä.
Onko kellään ollut onkaloita ja seromaa rinnanpoiston jälkeen?TSEMPPIÄ SINULLE KOHTALOTOVERI. EMME VIELÄ OLE PELIÄ MENETTÄNEET,MUT JTK.N "VALELÄÄKÄRIT" ON.n.s.PUOSKARITTTTTTTTTTTT.ESIM.KAKSILLA .VOI VITTU TÄTÄ HUMAUSTA,EI OSANNU TEHÄ MITÄÄN OIKEIN...............HUMA!!!!!!!!!!!!!!!!!!OSASTO4
- syöpä 2010
mä sain 2010 diagnoosin rintasyövästä.ole rakas ystävä huoletonna,koska näin varmistetaan, ettei mitään jäisi diagnosoimatta.TÄLLÄ VAAN KARTOITETAAN KAIKKI MAHD.ETTÄ MITÄÄN SYÖPÄÄ EI ENÄÄ OLE.ole vain rauhallinen,koska kaikki varmaan menee hyvin.toisekseen,miks pelkäät toisen rinnan menetystä? minäkin menetin vas.rinnan. en toisen rinnan takia olisikaan niin huolissani,kuin sen että ONKO MUUALLE ELIMISTÖÖN LEVINNYT?
- Saraste
http://www.youtube.com/watch?v=pqEJA3YAtHY
Katsokaa rintasyövästä selviytyneen tarina! Voimia tosi paljon!
Kyllä sä selviät tästäkin syövästä, aivan varmasti. Yritä pitää mielesi positiivisena ja ajattele, ettei elämäsi pääty minkään sairauden takia. Voitat sen.- teresa
Se on perjantaina!!
Loputtomalta tuntunut koepalakavalkaadi on ohi,
huomenna vielä varjoainekuvaus ja konsultaatio
leikkaavan lääkärin kanssa.
Tämä on venynyt, kunnei mitkään koepalojen tulokset
olleet tuoneet selkeää tulosta, ja viikko viikon perään odotin.
Jopa sanoi eräs lääkäri että heti (2 vk sitten) pitää leikata,
koska olen "vetkutellut" näin kauan!!
Siis minä,
vaikka heidän kokeensa menivät pieleen kokoajan.
Iski hirveä paniikki, ei saanut syötyä, ei nukuttua,
syöpädiaknoosi viimein tuli,
seuraavana päivänä määrättiin leikkaus.
En pystynyt menemään, peruin sen,
lääkärin kommentti:" No, eihän me väkisin ketään leikata!"
8 viikon odotus ja hermopaine kai lamautti minut.
Empä tunne itseäni kovinkaan sankarilliseksi!
Itse kun aina koettanut tsempata muita,
ja nyt on pakko myöntää,
että pelkään kuollakseni!
Onhan ne isoja asioita,
muistan kun 10v sitten menin kiltisti kuukauden aikana
2 : teen leikkaukseen, mutta nyt, tulee kokoajan mieleen ajatus:
Mitä jos en mene?
Onko se vain pelkoa ja kauhua, vaiko kapinaa siitä,
että jotkut tahot leikkelevät minut, pala palalta...
Miksei saa jo olla rauhassa, elää elämäänsä.
Älkää pelästykö näitä synkistelyjä!
Koetan tosissani tsempata itseni perjantaiksi! Katsotaan kuinka käy!
Tuli mieleen että jos en kuolekaan syöpään,
niin kuolenko tähän pelkoon.
Tiedän, etten ajattele nyt järjellä,
vaan tunteella.
Kiitos teille, että vielä muistitte minutkin.:) - Rinnaton
teresa kirjoitti:
Se on perjantaina!!
Loputtomalta tuntunut koepalakavalkaadi on ohi,
huomenna vielä varjoainekuvaus ja konsultaatio
leikkaavan lääkärin kanssa.
Tämä on venynyt, kunnei mitkään koepalojen tulokset
olleet tuoneet selkeää tulosta, ja viikko viikon perään odotin.
Jopa sanoi eräs lääkäri että heti (2 vk sitten) pitää leikata,
koska olen "vetkutellut" näin kauan!!
Siis minä,
vaikka heidän kokeensa menivät pieleen kokoajan.
Iski hirveä paniikki, ei saanut syötyä, ei nukuttua,
syöpädiaknoosi viimein tuli,
seuraavana päivänä määrättiin leikkaus.
En pystynyt menemään, peruin sen,
lääkärin kommentti:" No, eihän me väkisin ketään leikata!"
8 viikon odotus ja hermopaine kai lamautti minut.
Empä tunne itseäni kovinkaan sankarilliseksi!
Itse kun aina koettanut tsempata muita,
ja nyt on pakko myöntää,
että pelkään kuollakseni!
Onhan ne isoja asioita,
muistan kun 10v sitten menin kiltisti kuukauden aikana
2 : teen leikkaukseen, mutta nyt, tulee kokoajan mieleen ajatus:
Mitä jos en mene?
Onko se vain pelkoa ja kauhua, vaiko kapinaa siitä,
että jotkut tahot leikkelevät minut, pala palalta...
Miksei saa jo olla rauhassa, elää elämäänsä.
Älkää pelästykö näitä synkistelyjä!
Koetan tosissani tsempata itseni perjantaiksi! Katsotaan kuinka käy!
Tuli mieleen että jos en kuolekaan syöpään,
niin kuolenko tähän pelkoon.
Tiedän, etten ajattele nyt järjellä,
vaan tunteella.
Kiitos teille, että vielä muistitte minutkin.:)On Sinulla ollut raskasta aikaa.Muistan vielä oman odotteluaikani vaikka se ei nyt ollut ollenkaan noin pitkä ja rankka. Kyllä se on henkisesti raskasta aikaa.Mutta nyt on odottelu jo melkein ohi. Onnea leikkaukseen.
- teresa fani
teresa kirjoitti:
Se on perjantaina!!
Loputtomalta tuntunut koepalakavalkaadi on ohi,
huomenna vielä varjoainekuvaus ja konsultaatio
leikkaavan lääkärin kanssa.
Tämä on venynyt, kunnei mitkään koepalojen tulokset
olleet tuoneet selkeää tulosta, ja viikko viikon perään odotin.
Jopa sanoi eräs lääkäri että heti (2 vk sitten) pitää leikata,
koska olen "vetkutellut" näin kauan!!
Siis minä,
vaikka heidän kokeensa menivät pieleen kokoajan.
Iski hirveä paniikki, ei saanut syötyä, ei nukuttua,
syöpädiaknoosi viimein tuli,
seuraavana päivänä määrättiin leikkaus.
En pystynyt menemään, peruin sen,
lääkärin kommentti:" No, eihän me väkisin ketään leikata!"
8 viikon odotus ja hermopaine kai lamautti minut.
Empä tunne itseäni kovinkaan sankarilliseksi!
Itse kun aina koettanut tsempata muita,
ja nyt on pakko myöntää,
että pelkään kuollakseni!
Onhan ne isoja asioita,
muistan kun 10v sitten menin kiltisti kuukauden aikana
2 : teen leikkaukseen, mutta nyt, tulee kokoajan mieleen ajatus:
Mitä jos en mene?
Onko se vain pelkoa ja kauhua, vaiko kapinaa siitä,
että jotkut tahot leikkelevät minut, pala palalta...
Miksei saa jo olla rauhassa, elää elämäänsä.
Älkää pelästykö näitä synkistelyjä!
Koetan tosissani tsempata itseni perjantaiksi! Katsotaan kuinka käy!
Tuli mieleen että jos en kuolekaan syöpään,
niin kuolenko tähän pelkoon.
Tiedän, etten ajattele nyt järjellä,
vaan tunteella.
Kiitos teille, että vielä muistitte minutkin.:)tsemppiä teresa.kyllä sä kestät kaiken tään.leikkauksen jälkeen sä naurat,olenpahan ainakin leikkauksesta selvinnyt:
- teresa
teresa fani kirjoitti:
tsemppiä teresa.kyllä sä kestät kaiken tään.leikkauksen jälkeen sä naurat,olenpahan ainakin leikkauksesta selvinnyt:
Voi teitä sentään, jotka olette joutuneet moiseen kidutukseen
leikkauksen jälkeen!!
Ihan kauhulla olen lukenut, ja ihmettelen jo että millaisia lääkäreitä....
Itsellänikin kohta 2vk leikkauksesta, muttei haavasärky vielä laantunut.
Sain tuttavalta Panacod poretabletteja, joita hän oli saanut
leikkauksen jälkeen.(eri syystä leikattu)
Ihmettelinkin kun sairaalasta annettiin vain Panadol resepti.
Jouduin ottamaan Ibumaxia lisänä.
No ei ihan naurata :)
Mutta,
Still Standing!
Voimia, jaksamista, pitäkää puolenne,
Olen ainakin hengessä mukana.!
- teresa
No niin, vihdoin päästiin leikkaamaan,
ja "poikatytöksi" muutuin.
Elikkä rinnaton siis minäkin.
Nyt ekapäivää kotona kera haavanesteenpoistoletkujen.
Olo on vielä hutera, nukkuminen jäänyt vähiin,
mutta nyt kun päässyt rauhoittumaan kotiin,
on kuin tonni tiiliä olisi hartioilta poissa.
Katselen vaan maisemaa ikkunasta, pilviä, aurinkoa, metsää,
ja tunnen itseni kovin pieneksi, ja runnelluksi,
mutta valtavan kiitolliseksi ja nöyräksi elämän edessä.- Rinnaton
Hyvä että leikkaus on vihdoinkin tehty. Sitten taas olo helpottuu kun pääset eroon siitä letkusta ja tikeistä.Minä ainakin jouduin pari kertaa poistattamaan nestettä,mutta se ei ole kovin hankala homma. Pikaista paranemista.
- PÄIVÄNSÄDE
VOIMIA SINULLE "KANSSASISARENI".
- teresa
Kiitos!
Tuossa hämilläni katselin äsken "uutta rintavarustusta"
sellaiset B- kokoa,( vähän alle) pehmusteet, pitäisi ottaa ensihätään käyttöön.
Nyt toisenkin rinnan mentyä, näkyi paino pudonneen heti 1kg.
Mutta nehän olikin D-kokoa .
Tuntuu kovasti kevyemmältä olo :)
Huhtik alussa lääkärintarkastus, kainaloon ei menty,
ja jos tarjoavat hoidoksi vielä sytostaatteja ym
niin sitten vaan kohteliaasti kieltäydyn.
Leikkausta pidin parhaana, ja välttämättömänä hoitona,
senjälkeen elikkä nyt alan kohottaa tuota omaa immunipuolustuksen tasoa.
Tilasin muuten netistä sitä pakurikääpäjauhettakin.
Lisäksi olen pari viikkoa käyttänyt havupuu-uutejuomaa. Ym. Ym.
Näistä ollaan montaa mieltä, mutta ajattelen vaikka niin,
ettei siinä mitään ainakaan häviä :) ja hyvistä tuloksista olen kuullut.
Kevät tulee, ja luonnon oma apteekki on aina auki.
Ei aikaakaan, niin ilmestyvät hiirenkorvat koivuihin,
ja voikukat tekevät tuloaan.
"Voikukka, karvas, kuin elämä,
tai lääke siihen."
Ja kymmenet muut. Jokaisella tämä on oma valinta.
Minä menen metsään :)- Rinnaton
Eikös se ole hyvä asia ettei kainaloa jouduttu tyhjentämään. Lopulliset tulokset selviää vasta lääkärin vastaanotolla, kunhan patologi tutkii koepalat.Toivottavasti ei tule mitään hoitoja. Ei kai noista havupuu-uutejuomista mitään haittaakaan ole, ei ole kokemusta.
- Sarinpilluonliianmärkä
Huoran perseestä synnyin tänne kärsimään henkisesti. Henkisesti kärsimään synnyin tänne huoran perseestä.
- pirinsalluko
menepä kasvamaan ja miettimään minne tuota skeidaasi kirjoitat.meillä syöpään sairastuneilla on oikeus keskustella vaikka täällä,asiallisesti.toivottavasti et jonakin päivänä kuulu meidän joukkoon,muista sitten tää jonninjoutava kommenttisi:(
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 932474
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012173- 821818
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441611- 781586
- 111555
- 341508
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?541370Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.891319Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411244