Lapsen raju lääkitys!!

Ainakin Deprakine aiheutaa hyponatremiaa. Tuo on todella raju annos noin nuorelle. Olin täysi-ikäinen, kun käytin Deprakinea 500 mg/pv. Tryptomax sopii nukahtamiseen paremmin kuin ketipinor, etenkin nuorille.

Jos psykiatrit itsekään eivät tiedä, mikä/mitkä olisi oikea(t) diagnoosi(t), niin se kuuluu ensin selvittää. Vasta sen jälkeen aloitetaan lääkitys!

Minkälaisia oireita tyttärelläsi sitten on? Onko vaaraksi itselleen tai muille? Entä minkälaisia nämä mainitsemasi pelkotilat on?

Onhan tuossa tietty paljon lääkettä, mutta syystä varmasti lääkäri jokaisen määrännyt ja ilmeisesti on ollut apuakin? Saako tyttäresi muutakin kuin lääketerapiaa?

Vaikea kommentoida enempää kun ei tiedä tarkemmin taustoja.

Ensisijaisesti nuorien masennus/ahdistusta pitäisi hoitaa psykoterapialla.

Kyllä on lääkitys läiskäisty. Saako hän mitään psykoterapiaa?

Pyydä saada potilaskertomukset.

Ettei tyttärelläsi vain olisi kaksisuuntainen mielialahäiriö? Itse syön samoja lääkkeitä ja lisäksi Lamictalia masennukseen. Ketipinor unettomuuteen ja mieltä tasaamaan. Deprakine on yleensä epilepsian hoitoon tai kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä manian tai hypomanian hoitoon. Kyllä tuon ikäisiä diagnosoidaan, kun kaksisuuntaista voi olla pienestä lapsesta lähtien.

Mahdollisesti ADHD?

Olin itse 15 vuotiaana tosi levoton nuori, jouduin aggressiivisen käytöksen takia nuorisosuljetulle. Siellä sain vaikka mitä lääkkeitä "masennukseen" silloin ei edes tunnettu koko ADHD-sanaakaan. Lääkkeet vain pahensi asioita ja vasta aikuis-iällä sain diagnoosin ja asiaan kuuluvan lääkityksen ja elämä kohdallaan.

Cipralex voi tuhota seksuaalisuuden pysyvästi: http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
Ketipinor voi aiheuttaa pysyväksi jäävän liikehäiriön: http://www.antipsychiatry.org/jenelle.htm

Psyykelääkkeiden aloittaminen on vaarallista. Niiden lopettaminen liian nopeasti voi olla myös vaarallista. Jos lääkettä on käyttänyt pitkään, niin se pitää lopettaa hitaasti annostusta vähentäen.

Elämän ongelmat eivät korjaudu myrkyllisillä kemikaaleilla.

Deprakinen ja Ketipinorin annokset ovat kyllä aivan liian korkealla ja Ketipinorin annostus ei ole edes perusteltu unettomuuteen, koska parhain vaste unettomuuden hoidossa sillä saavutetaan mahdollisimman pienellä annoksella. Ahdistuskohtauksiin siitä ei ole muuta hyötyä kuin väsymys ja nukahtelu, kuten varmasti olette jo huomanneet. Tuo ahdistukseen määrätty annos olisi siis aivan riittävä unettomuuteen.

Mikäli Deprakine taas vaatii noin korkean annoksen toimiakseen, on lääkevaihto toiseen tasaavaan perusteltu. Vaihtoehtoina Lamictal tai Zyprexa, joista Lamictal on vanhempi, eli siitä enemmän tutkimustietoa.

Cipralexin annos ei ole suuri, mutta itse lääke on suht uusi, eikä siitä ole tarpeeksi tutkimustietoa nuorilla. Pyydä vaihto Sepramiin, jossa on aivan sama vaikuttava aine. Cipralex on Sepramin "paranneltu" versio, jossa apuaineita vähemmän ja näin lääkeaine saatu tiivistettyä pienempiin annoksiin. Vastaava annos Sepramilla olisi n. 40 mg. Sepram on vanhempi lääke, josta kattava tutkimustieto ja hyväksytty myös raskauden ja imetyksen aikana käytettäväksi, eli huomattavasti turvallisempi kun tutkitumpi on.

Ahdistuskohtauksiin Oxamin olisi parempi, mutta kolmiolääkkeenä siinä on riskinsä riippuvuuden kannalta, jota taas Ketipinorilla ei ole. Ahdistuskohtaukset kuitenkin tulevat vähenemään huomattavasti, kunhan lääkitys saadaan kohdilleen ja tällöin tyttö pystyy keskittymään myös psykoterapiaan, joka luultavasti näin akuuttivaiheessa (lääkkeiden määrästä päätellen) on mahdotonta. Lääkärillä siis luultavasti tarkoituksena juurikin saada rajulla vedolla tila nopeasti paremmaksi, jotta ongelmaa päästään hoitamaan.

Diagnoosilla ei ole merkitystä, vain paremmalla ololla ja toimivalla avulla. Kyllä se sieltä sitten selkiytyy kun alun pahin vaihe saadaan ylitetyksi. Lääkityksen puolesta tuo kaksisuuntainen mielialahäiriö yhdistettynä vakavaan ahdistuneisuuteen vaikuttaisi tosiaan aika osuvalta diagnoosilta, mutta varsinkin nuorten tapauksissa saatetaan seurailla ennen tuon diagnoosin antoa muutama vuosikin, koska kyseessä parantumaton, joskin lääkityksellä ja hoidolla useimmiten kurissapidettävä sairaus.

Pyydä tosiaan lääkkeidenvaihtoa vanhempiin ja tutkitumpiin lääkkeisiin ja toisen lääkärin mielipidettä vahvuuksista. Määrään kun voi vaikuttaa myös tytön koko ja kokonaiskehitys; 15-vuotias voi kehitykseltään olla 18-vuotiaan valmiudessa hoidolle.