rv35+6 ja UUVUKSISSA

TOivottavasti neuvolassakin tietävät uupumisesi ja kivut. Ja toivottavasti edes jotain särkylääkkeitä saisit turvallisesti käyttää kipuihisi.
AIka hyvät mahdollisuudethan on nyt laskettua aikaa aiemmalle syntymiselle kun jo kahdesti on meinannut syntyä. Ja kun viikkoja tulee 36 niin käsitykseni mukaan silloin ei enää pidätellä jos itsestään alkaa syntymään. Toki aina turvallisempi jos vielä lähemmäs laskettua aikaa pääsisit ja jaksaisit.
En tiedä, kuinka usein käynnistystä mietitään kipujen vuoksi. Mutta tärkeää asia on tämä uupuminen neuvolassa ilmaista, koska kun jo pitkän aikaa olet nukkunut huonosti ja mieltäkin meinaa kivut ja väsymys masentaa, niin synnytyksen jälkeen on suurempi riski sitten siihen varsinaiseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen. JA sittenhän vasta jaksaa pitäisi kun on kaksi lasta. Pelotella en halua, mutta varmaan asia on hyäv tiedostaa.
Eihän se suinkaan tyhmää ole pyytää käynnistystä, sehän kuitenkin ilmaisee toivottomuutesi tässä tilanteessa
Jos vain mahdollista niin nyt jo olisi hyvä pyytää apuaesim sukulaisilta lapsen hoitoon ja kotitöihin. Kyllähän se ison massun kanssa ja kivuissa on ikävä olla, ja koittaa kuitenkin päivät jaksaa isomman lapsen kanssa.
Mutta kunhan vauva syntyy ja pääset kivuistasi,niin voihan olla että samalla mieli kohenee ja olet itsekin kuin uudesti syntynyt!

Hei!
Kyllä tietävät neuvolassa, ja muistaa tämä neuvolatäti edellisenkin raskauteni vaivat. Särkylääkkeitä on kokeiltu, jopa vahvoja, pari piikkiä on laitettu pakaraan (valvotusti sairaalassa), mutta kivut vain pysyvät.
Neuolassa on jo sanottu, ihan kuten esikoisen aikana, että voi kyllä suositella synnärille käynnistystä, äidin uupumuksen vuoksi ja sen vuoksi, että tämä voi johtaa synnytyksenjälkeiseen masennukseen, mutta sanoi,että päätöksen tekee kuitenkin lääkäri siellä synnärillä ja kätilöt kuulemma voivat vaikuttaa lääkärin päätökseen aikalailla.

Kyllä ne kivut silloin esikoisenkin syntymän jälkeen lähtivät, mutta olin todella, todella uupunut kauan senkin jälkeen. Ja nyt toinen kerta, jossa olisin vielä uupuneempi =( ...

Tuntuu,että en vain jaksa enää...muuten olen nauttinut raskausajasta, mutta kun nuo kivut tulivat, taas, niin =(( .
Tiedän,että ilman näin kovia kipuja jaksaisin odottaa loppuun asti..mutta...nyt vain tuntuu,että kaikki kaatuu päälle...

Tosi harmillista :( Kovista, pitkään jatkuvista kivuista minä en tiedä mitään, mutta se tunne kun kaikki kaatuu päälle on tuttu.
Mistä sinä tässä tilanteessa voit saada iloa ja valoa? Onko se joku hetki jossain vähiten kivuttomassa asennossa? Kupponen teetä? Lapsen hymy? Soitto ystävälle?
Onko jollekin ilon pilkahdukselle tilaa nyt uupumuksen ja kivun keskellä?
Voihan se tämä palstakin olla voimaannuttava jossain tapauksessa..
Muista keskittyä niihinkin.
Sisua ny loppuraskauteen!

Hei!
Kiitos Sirkku77 kannustuksesta, olen kokeillut ties mitä asenota, rentouttavia kylpyjä (ystävällä kylpyamme, johon voin kuulemma pulahtaa aina, kun ystävä on kotona, eli vaikka joka ilta =) ,eikä asu edes kaukana,ihan naapurissa). Lapsen hymy on kyllä paras lahja maailmassa, mutta se ei auta kipuun ja muutenkaan tähän olotilaan =( ..olisin maailman kivuttomin, jos se auttaisi.

Tänne kirjoittaminen..no joo..eihän sekään kipuihin auta..
Toivon jatkuvasti,että tulisi nyt lähtö sinne synnärille..pakko saada nukkua kunnolla ilman kipuja. Sielä kun saisi nukkua, edes sen yhden yön. Sama esikoisen aikana..sain nukkua yön, kun kätilöt hoitivat lapseni. Ja todella nyt toivoisin edes sen yhden yön.

Minulla oli sama ongelma. Olin todella uupunut kipujen takia.
Synnärille lähdin supistusten ja vatsa vaivojen takia, ja kun se oli jo neljäs kerta, pyysin,että käynnistäisivät. Sanoin,että en ensinnäkään jaksa enää,en henkisesti enkä fyysisesti. Olin aika hyvin viikoilla 36.
Pienen väittelyn ja taistelun jälkeen, suostui antamaan käynnistävää lääkettä.
Eli kyllä on ihan mahdollista.
Lääkäri arvioi jokaisen äidin kuitenkin yksilönä, vaikka kätilöillä olisi minkälainen mielipide tahansa.

Mulle sano lääkäri viime viikolla kun selvis että kohdun kaulaa on jäljellä 1cm ja paikat pehmeät että vauva saa tulla kun viikkoja on 36. Käski pitää viime viikon vielä jalat ristissä. :D Nyt vaan oottelen että pikku herran ymmärtäisi lähteä tulemaan. Vaadin kyllä itsekin käynnistystä jos ei tässä parin viikon päästä ala kuulua. Mulla on kauheat turvotukset ja verenpainekin on kavalasti hiljakseen noussut. Valkuaiset virtsassa onneksi miinusta ja vointi on kohtalainen, mutta tilanne tuskin tästä helpottuu..

Potilaalla on joka tilanteessa oikeus vaatia sitä, mikä hänelle itselleen tuntuu hyvältä. Tottakai lääkäri antaa aina arvionsa, eikä nyt kaikkeen mahdottomuuksiin ryhdy, mutta kun viikkoja on 35-36 (ja siitä eteenpäin) ,niin ei ole enää mitään hätää.
Olen pari kertaa kuullutkin,että on käynnistetty viikkojen 36 tienoilla äidin väsymyksen tai kivun tms. takia.
Joten sinulla on täys oikeus vaatia sitä.

Millä viikoilla vauva on meinannut syntyä, kun on syntymä lääkityksellä estetty? Itselläni nyt rv 35 5 ja vauva meinasi jo rv 35 1 syntyä ja olisi annettu syntyäkin, jos ei supistukset olisi itsekseen lakannut. Kuulemma 34 0 jälkeen ei enää syntymää estellä, jos vauva on tullakseen.

Itselläni myös selkä vaivannut jo pidemmän aikaa, mutta nukkumaan olen onneksi pystynyt ihan hyvin. Kuitenkin nyt odottelen että tulisi 36 viikkoa täyteen niin sitten saisi vauva syntyä, vielä pari päivää koitan ottaa rauhallisesti ja sitten lähteä pitkälle kävelylenkille ym. niin saataisiin vauvaan vauhtia.

minulla kans oli kovia kipuja viikoilta 21 lähtien, mutta ei suotunut lääkäri käynnistämään. usempaan kertaan tuli synnäriltä lähdettyä itkun kanssa pois. synnärille sain vasta jäädä kun raskausmyrkytys todettiin, mutta sillonkaan ei vielä käynnistetty.

ninja1991 : Ikinä EI ikinä käynnistetä viikoilla 21!! ellei jotain ole todella, todella pahoin vialla! Vko.(34) 35lähtien vasta edes harkitaan käynnistystä, mutta silloinkaan sitä ei oikein mielellään tehdä, ellei jotain ole vialla. Ja yleensä viikoista 35 lähtien ei enää estellä, jos lapsi lähtee itsestään syntymään.