"Viime aikojen röyhkein päätös tapahtui Astrid Thorsin ollessa ministerinä, kun vähemmistövaltuutetuksi nimitetylle hankittiin koulutuksen puuttumisen vuoksi erivapauspäätös, vaikka virkaa haki peräti 28 koulutukseltaan ja useita työkokemukseltaan pätevää henkilöä."
Poliittisella virkanimityksellä tarkoitetaan päätöstä, jolla henkilö valitaan virkaan puoluepoliittisilla perusteilla siten, että syrjäytetään perustuslaissa säädettyjen nimitysperusteiden mukaan ansioitunein ja pätevin henkilö Poliittiset ja sukulaisuutta suosivat virkanimitykset ovat monien epädemokraattisten yhteiskuntien leimaa-antava piirre.
Urho Kekkosen ajoista lähtien jokainen presidentti ja maan hallitus ovat järjestelmällisesti toimineet nimityspäätöksissään vastoin perustuslakia. SDP onnistui neljän vuosikymmenen aikana miehittämään yli puolet tärkeimmistä viroista. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana Keskustapuolue ja SDP saivat kumpikin noin 10 korkeaa virkaa. Myös Kokoomus ja hallitusten pienet puolueet ovat vuorollaan saaneet oman osansa. Viime aikojen röyhkein päätös tapahtui Astrid Thorsin ollessa ministerinä, kun vähemmistövaltuutetuksi nimitetylle hankittiin koulutuksen puuttumisen vuoksi erivapauspäätös, vaikka virkaa haki peräti 28 koulutukseltaan ja useita työkokemukseltaan pätevää henkilöä.
Nykyinenkin hallitus on jatkanut virkanimityksissään samaa pätevyyttä syrjivää politiikkaa. Presidenttiehdokkaista ainakin Lipponen, Väyrynen, Niinistö ja Biaudet ovat ministereinä puuhastelleet laittomia nimityksiä. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleeksi, että ”maan tavan mukaiset” poliittiset virkanimitykset täyttävät ainakin kahdeksan Euroopan unionin antamista järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkeistä. Lainsäädännön puutteina ovat valvonnan ja rangaistussäännösten puuttuminen.
Poliittiset virkanimitykset ovat yhteiskunnan syöpä, joka ulottaa lonkeronsa syvälle virkakoneistoon. Hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalainen oli kysynyt erään ministeriön johtavalta virkamieheltä, kuinka paljon ministeriön virkamiehistä on sellaisia, joilla ei ole poliittista taustaa. Tovin mietittyään hän ei osannut nimetä ainuttakaan. Suomella on siis hyvin korruptoituneet ministeristöt.
Puolueiden jäseninä on selvästi alle 8 prosenttia väestöstä, joten suurin osa korkeasti koulutetun väestön asiantuntemuksesta jää valtiolla hyödyntämättä. Poliittisin perustein valitun virkamiehen toimintaa sävyttää aina hänen taustansa ja kiitollisuuden velkansa puolueelleen, jolloin ei ole mahdollista täysipainoisesti toimia yhteiseksi hyväksi. Iltalehden tekemän mielipidetiedustelun mukaan 93 % vastaajista oli sitä mieltä, että virkanimitykset pitäisi erottaa politiikasta.
Toistaiseksi vain Timo Soini, joka ei voi sietää epäoikeudenmukaisuutta, on tv-tentissä selvästi ilmoittanut, että presidenttinä hän nimittäisi aina ainoastaan pätevimmän hakijan. Äänestäjien olisi välttämätöntä saada selkeä vastaus, ketkä ehdokkaista tulisivat presidenttinä jatkamaan kansan enemmistön ja perustuslain vastaista nimityspolitiikkaa. Äänestäjille on nyt tarjolla todellinen vaikutusmahdollisuus.
Vesa Vuorinen
http://www.oululehti.fi/mielipiteet/vastine_pertsan_41_risuihin_5632312.html
Poliittisella virkanimityksellä tarkoitetaan päätöstä, jolla henkilö valitaan virkaan puoluepoliittisilla perusteilla siten, että syrjäytetään perustuslaissa säädettyjen nimitysperusteiden mukaan ansioitunein ja pätevin henkilö Poliittiset ja sukulaisuutta suosivat virkanimitykset ovat monien epädemokraattisten yhteiskuntien leimaa-antava piirre.
Urho Kekkosen ajoista lähtien jokainen presidentti ja maan hallitus ovat järjestelmällisesti toimineet nimityspäätöksissään vastoin perustuslakia. SDP onnistui neljän vuosikymmenen aikana miehittämään yli puolet tärkeimmistä viroista. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana Keskustapuolue ja SDP saivat kumpikin noin 10 korkeaa virkaa. Myös Kokoomus ja hallitusten pienet puolueet ovat vuorollaan saaneet oman osansa. Viime aikojen röyhkein päätös tapahtui Astrid Thorsin ollessa ministerinä, kun vähemmistövaltuutetuksi nimitetylle hankittiin koulutuksen puuttumisen vuoksi erivapauspäätös, vaikka virkaa haki peräti 28 koulutukseltaan ja useita työkokemukseltaan pätevää henkilöä.
Nykyinenkin hallitus on jatkanut virkanimityksissään samaa pätevyyttä syrjivää politiikkaa. Presidenttiehdokkaista ainakin Lipponen, Väyrynen, Niinistö ja Biaudet ovat ministereinä puuhastelleet laittomia nimityksiä. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleeksi, että ”maan tavan mukaiset” poliittiset virkanimitykset täyttävät ainakin kahdeksan Euroopan unionin antamista järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkeistä. Lainsäädännön puutteina ovat valvonnan ja rangaistussäännösten puuttuminen.
Poliittiset virkanimitykset ovat yhteiskunnan syöpä, joka ulottaa lonkeronsa syvälle virkakoneistoon. Hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalainen oli kysynyt erään ministeriön johtavalta virkamieheltä, kuinka paljon ministeriön virkamiehistä on sellaisia, joilla ei ole poliittista taustaa. Tovin mietittyään hän ei osannut nimetä ainuttakaan. Suomella on siis hyvin korruptoituneet ministeristöt.
Puolueiden jäseninä on selvästi alle 8 prosenttia väestöstä, joten suurin osa korkeasti koulutetun väestön asiantuntemuksesta jää valtiolla hyödyntämättä. Poliittisin perustein valitun virkamiehen toimintaa sävyttää aina hänen taustansa ja kiitollisuuden velkansa puolueelleen, jolloin ei ole mahdollista täysipainoisesti toimia yhteiseksi hyväksi. Iltalehden tekemän mielipidetiedustelun mukaan 93 % vastaajista oli sitä mieltä, että virkanimitykset pitäisi erottaa politiikasta.
Toistaiseksi vain Timo Soini, joka ei voi sietää epäoikeudenmukaisuutta, on tv-tentissä selvästi ilmoittanut, että presidenttinä hän nimittäisi aina ainoastaan pätevimmän hakijan. Äänestäjien olisi välttämätöntä saada selkeä vastaus, ketkä ehdokkaista tulisivat presidenttinä jatkamaan kansan enemmistön ja perustuslain vastaista nimityspolitiikkaa. Äänestäjille on nyt tarjolla todellinen vaikutusmahdollisuus.
Vesa Vuorinen
http://www.oululehti.fi/mielipiteet/vastine_pertsan_41_risuihin_5632312.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
RKP on istunut yli 30 vuotta putkeen hallituksessa ja siellähän ne nimitykset hoidetaan. Pitkän ajan kuluessa etupuolue on saanut solutettua koko virkajärjestelmämme bulvaaneillaan.
Entäs suuret suomalaiset puolueet ja niiden virkanimitykset? Tottakai niitä on paljon, MUTTA sitten tulee se suuri ero. Suomenkieliset virkamiehet ei ole valittu ajamaan suomen kielen asemaa, kuten RKP:n nimittämät.
Tilanne on jopa päinvastoin! Monet suomalaisvirkamiehet huolehtivat myös lähinnä surujen kielioikeuksista ja muistakin eduista.