Erittäin asiallinen on myös tämä kirje opetusministerille. Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä.
Arvoisa opetusministeri,
haluamme kiittää ystävällisestä vastauksestanne liittyen 1.6. luovuttamaamme Kielivalinta-adressiin. Koska koimme kuitenkin vastauksen menevän osin ohi itse asiasta, haluamme kiinnittää vielä huomiota joihinkin kohtiin vastauksessanne:
Lainsäädäntöön liittyvät peruslähtökohdat ovat jo pitkään olleet allekirjoittaneen vanhempaintoimikunnan tiedossa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tälläkään hetkellä määrittele yksityiskohtaisesti sitä millä menetelmillä ruotsinkieliset palvelut tarjotaan. Lain puitteissa on mahdollista käyttää ensi sijassa vaikkapa tulkkipalveluita tai viranomaisilla voi olla ruotsinkieleen erikoistuneet asiakaspalvelijat. Yleisistä, kaikkia virkamiehiä ja julkista sektoria tai sen palveluntuottajatahoja koskevista ruotsintaitovaatimuksista huolimatta henkilökunnalla ei todellisuudessa ole läheskään aina hyvän palvelun edellyttämää ruotsintaitoa, sillä toimiva kielitaito ei synny muodollisin toimenpitein aikaansaadulla pakolla. Ruotsinkielisiä palveluja onkin jo käytännön tasolla alettu eriyttää eri henkilöille tai toimipisteisiin (vrt. tietyt Helsingin alueen terveysasemat), ja toimia tavalla joka sopisi tilanteeseen, jossa ruotsin yleistä opiskelupakkoa ei ole.
Myös ruotsinkielisen koulutuksen paikkajakoa on syytä tasapainottaa siten, että ruotsinkieliselle vähemmistölle löytyisi omakielisiä asiakaspalvelijoita ja muuta ammattikuntaa, joka työkseen kohtaa ihmisiä, esim. ruotsia äidinkielenään puhuvia sairaan- ja vanhustenhoitajia. Nykyisellään ruotsinkielisen koulutuksen opiskelijakiintiöt kuitenkin vinouttavat tilannetta; ruotsinkielisiä ohjataan kiintiöiden kautta etupäässä akateemisille, erityisesti kauppatieteellisille (korkeapalkkaisemmille) aloille, kun samaan aikaan on tapana valittaa suomenkielisten kohdalla liian kovasta paineesta päästä korkeakouluopetukseen.
Vaikka kielilaki ei edellytä ruotsinopiskelun yleistä pakollisuutta, se on toki omiaan luomaan julkiselle sektorille ylimitoitettuja vaatimuksia ja ylimääräisiä kustannuksia. Silloin kun lait ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa tai niiden soveltaminen tuottaa suoranaisia ongelmia, lakeja on pyrittävä muuttamaan toimivammiksi. Toimimaton laki johtaa pitkällä tähtäimellä lain yli kävelemiseen (jota kielilain kohdalla on jo tapahtunut) sekä lain ja sen säätäjän kunnioituksen alenemiseen. Lakien ja niiden muutosten valmisteluun osallistuminen on osa ministerinkin työtä.
Ministeri katsoo vastauskirjeessään nykyisen pakollisen ruotsinopetuksen tarjoavan hyvät valmiudet nuorten ja myöhemmin aikuisten väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Osoittavatko mielestänne hyviä ruotsivalmiuksia ne tosiseikat, että ruotsin osaaminen on yliopistollisen tutkimuksen (KIEPO) valossa heikkoa, ja että kieltä ei olla taipuvaisia käyttämään? Ne suomenkielisen enemmistön edustajat jotka päätyvät työssään pohjoismaisiin kontakteihin, käyttävät pääsääntöisesti englantia, joka on myös useimpien pohjoismaisten yritysten työkieli. Tähän vaikuttaa osaltaan jopa skandinaavikieliä äidinkielenään puhuvien keskinäiset ymmärtämisvaikeudet (esim. tanskan kohdalla), sekä pohjoismaisten yritysten kansainvälistyminen ja riippuvaisuus pohjoismaiden ulkopuolisista toimijoista.
jatkuu...
Käsittämätöntä todella käsittämätöntä!
13
84
Vastaukset
- pablo5
jatko...
Kokemukset suomalaisten kielivalinnoista kertovat, että laajamittaisesta valistuksesta, kuten kouluissa järjestetyistä kielivalintatilaisuuksista huolimatta, valtaosa koululaisten perheistä pitää äidinkielen ohella kahta vierasta kieltä (joka ruotsikin pedagogisesti on) sopivana määränä lapselleen. Tämä on myös EU:n ja 26.9. vuosittain vietettävän Euroopan kielipäivän suositusten mukainen määrä. On selvää, että kielten laajempikin opiskelu on toivottavaa, mutta tällaiset suositukset laaditaankin keskiverto-opiskelijan resurssit huomioiden.
Opetusministeri toivoo kirjeessään Vuoksenniskan koulun vanhemmilta kieltenopetuksen ammattilaishankkeita tehokkaampaa tulosta kielten monipuolisen opiskelun lisäämiseksi? Kiitämme näin valtaisasta luottamuksesta, mutta toteamme, että hanke on nykyoloissa varmasti mahdoton myös meille. Monipuoliseen kieltenoppimiseen tulee aina kannustaa, mutta olosuhteet on kuitenkin tehtävä sellaisiksi, että ne antavat mahdollisuuden laajentaa kansallista kielipalettiamme kaikille - ei vain sille pienelle osalle jolla on useiden kielten opiskeluun vaadittava aika, taipumukset ja motivaatio. Ruotsin asettaminen samalle viivalle muiden kielten kanssa tuo eri kielten opiskeluun tasa-arvoa ja yksilöllisten motivaatioiden toteuttamisen kautta parempia oppimistuloksia. Emmehän tarvitse ensi sijassa kielten opiskelijoita, vaan osaajia?
Kielivalinnoissa on kyse myös demokraattisista oikeuksista. Useiden tutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin valinnaiseksi. Perheillä ja heidän lapsillaan on oikeus henkilökohtaisiin mieltymyksiin eri kieliä ja kulttuureja kohtaan. Ruotsi ei kuulu oletusarvoisesti suomalaiseen identiteettiin. Identiteettinsä määrittää myös jokainen ihminen itse. Oikeus omaan identiteettiin on turvattu lainsäädännössä jopa uskonnollisen ja sukupuoli-identiteetin kohdalla, vaikka mainitut osa-alueet kuuluvat koko länsimaisen yhteiskunnan perusteisiin. Meillä tulee olla oikeus myös kielelliseen identiteettiin, henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja niiden mukaisiin valintoihin kieliopinnoissa. Nämä valinnat perheet osaavat, ja heillä on oikeus, tehdä omista lähtökohdistaan, voiden hyödyntäen myös sitä tietomäärää, joka eri kielten tarpeesta työelämässä on jo olemassa. Tätä tietoa tulee tarjota koululaisten perheille kattavassa ja puolueettomassa muodossa.
Suomen poliittinen kulttuuri on murrosvaiheessa, minkä opetusministerikin on varmasti pannut merkille. Muutos koskee kasvavassa määrin myös kielipolitiikkaa, ja sen keskeisin muutosajuri on uusien kansalaisverkostojen syntyminen internetin myötä. Lienee perusteltua odottaa, että nykyinen kielilainsäädäntö ja sen soveltamistavat tulevat saamaan osakseen yhä enemmän ansaittua kritiikkiä, jatkossa myös järjestäytyneeltä taholta.
Kielikysymykseen liittyvät jännitteet ovat perua ruotsinkielen suhteettomasta ja enemmistön yli kävelevästä asemasta maassamme, eivät tänä päivänä enää niinkään historiasta. On valitettavaa, jos vastakkainasettelua edelleen kirvoittava ruotsin asema maamme ainoana kaikkia opetusasteita koskevana aineena pysyy suljettuna ja suurelta yleisöltä kiellettynä aiheena, tabuna. Tällainen tilanne ei lupaa kovin hyvää sen paremmin kieliryhmien väliselle suhteelle kuin ruotsille ja sen oppimistuloksille.
On korkea aika avata ruotsinkieltä koskeva keskustelu.
Maahamme on kuluvana vuonna 2007 syntynyt ruotsin valinnaisuutta kaikille oppiasteille ajava Vapaa Kielivalinta ry, jota myös Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan jäsenet olivat perustamassa. Nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.vapaakielivalinta.fi/.
Ystävällisin terveisin
Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan puolesta
Hannu Koho
varapuheenjohtaja- pelolla hallitaan
"--- keskeisin muutosajuri on uusien kansalaisverkostojen syntyminen internetin myötä."
"Kielikysymykseen liittyvät jännitteet ovat perua ruotsinkielen suhteettomasta ja enemmistön yli kävelevästä asemasta maassamme, eivät tänä päivänä enää niinkään historiasta."
"On valitettavaa, jos vastakkainasettelua edelleen kirvoittava ruotsin asema maamme ainoana kaikkia opetusasteita koskevana aineena pysyy suljettuna ja suurelta yleisöltä kiellettynä aiheena, tabuna."
"On korkea aika avata ruotsinkieltä koskeva keskustelu."
Viidessä vuodessa on tehty paljon työtä, mutta tabuna aihe on pysynyt. Työnantajastaan riippuvaiset toimittajat eivät ole voineet avata julkista keskustelua. Pienikin viite pakolliseen ruotsiin on täyttänyt keskustelupalstat. Virkamiehet toistelevat sloganeita. Pelkäävät, että menettävät työnsä, asemansa. Pelko on myös vanhemmilla, jotka haluaisivat vaikka omin varoin tarjota lapselleen ruotsin sijasta jotain muuta. - ÄLÄ SURE !
"Maahamme on kuluvana vuonna 2007 syntynyt....."
Odota vielä pari vuosisataa, niin kyllä se siitä !
- aggeö
Kohta tähän perään tulee kirosanoja ja sukupuolielimiä täynnä oleva kommentti, ja sitten taas on kaikki niinkuin pakkoruotsista ei olisi koskaan edes puhuttu.
...tyhmä nöyrä suomalainen..... HERÄÄ JO!"Kohta tähän perään tulee kirosanoja ja sukupuolielimiä täynnä oleva kommentti, ja sitten taas on kaikki niinkuin pakkoruotsista ei olisi koskaan edes puhuttu."
Mistäs niitä sellaisia ilmestyisi? Emme emme me svekot sellaisia harrasta ja eikös tuo ole ihan asiallinen kirjoitus teikäläisiltä. Siitä vain asiallisin keinoin tsemppaamaan sitä pakkoruotsianne pois ilman mitään ihrailua.
- taas se nähtiin
"Emme emme me svekot sellaisia harrasta"
Ette ette te nettifennot osaa edes ilmaista itseänne suomen kielellä. - Älä sure !
"Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä."
Kyllä kansa tietää ! - sääliksi käy
"Kyllä kansa tietää !"
Paitsi että nettifennoille on todellinen elämä tuntematon. - 13
"Ministeri katsoo vastauskirjeessään nykyisen pakollisen ruotsinopetuksen tarjoavan hyvät valmiudet nuorten ja myöhemmin aikuisten väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Osoittavatko mielestänne hyviä ruotsivalmiuksia ne tosiseikat, että ruotsin osaaminen on yliopistollisen tutkimuksen (KIEPO) valossa heikkoa, ja että kieltä ei olla taipuvaisia käyttämään? Ne suomenkielisen enemmistön edustajat jotka päätyvät työssään pohjoismaisiin kontakteihin, käyttävät pääsääntöisesti englantia, joka on myös useimpien pohjoismaisten yritysten työkieli. Tähän vaikuttaa osaltaan jopa skandinaavikieliä äidinkielenään puhuvien keskinäiset ymmärtämisvaikeudet (esim. tanskan kohdalla), sekä pohjoismaisten yritysten kansainvälistyminen ja riippuvaisuus pohjoismaiden ulkopuolisista toimijoista."
Tässä kaadettiin Norden-kortti jo viisi vuotta sitten hyvin perustellen.
Hyvää argumentointia - mutta ohitetaan, koska varsinainen pakko on poliitikkojen pakko olla olevinaan pakkoruotsin puolella. Heitä tulee tämän vuoksi sääliä siinä missä koululaisia ja opiskelijoitakin. - Hedemaja Emi
Millään argumentoilla ei ole merkitystä, koska pakkoruotsi on kuin neuvostoliittolainen näytösoikeudenkäynti: Syyllisyys on määrätty jo ennen oikeuskäsittelyn alkua. Pakkoruotsin tapauksessa lopputulos on määrätty etukäteen, minkä jälkeen on alettu keksiä "perusteluja"..
Mitään muuta todellista perustetta ei ole kuin ruotsin kielen privilegio, jota tästä maasta ei onnistuttu edes Lönnrotin avulla poistamaan.
Pekka Haavisto puhuu potaskaa tässä päläjäyksessään, pari ekaa minuuttia.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on toki se, että Lönnrot oli suomenkielinen-
svekomaanit Hetemajta myöten ovat olleet uskossa, että L oli "ruotsinkielinen suurmies"..Onko pakkoruotsittajilla eri historiankirjoitus ?
http://www.youtube.com/watch?v=kl0bOYOJo28
"Ketkä suomen kielen asemaa ajoivatkaan autonomian aikana? Snellman, Lönnrot, Topelius ja muut mittavaa tunnustusta saaneet Suomen historian suurmiehet. He olivat kaikki kokonaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen sivistyneistö sytytti Suomi-buumin. "
Ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja muu eliitti teki kaikkensa estääkseen suomen kielen nousun. (toim. huom.)
http://www.hetemaj.fi/fi/blogi/pakkoruotsin-suomi - SUOMEKSI KIITOS
Asia ja järkeily ei tehoa svekkuliin.
He reagoivat tunteisiin. Ovat oppineet ruotsalaisilta tömön: "Miltä sinusta nyt oikein tuntuu?"
Niinpä toistaiseksi en ole huomannut että yksikään järkeen vetoava argumentti olis mennyt "perille", mutta jo pieni mielenosoitus sai vastavoimasvekkulit liikkeelle.
Niinpä oletan, että yksi pakkoruotsin murtamiskeinoista olisi jatkuvat, aina lukumääräisesti kasvavat mielenosoitukset. - rautaako?
"Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä."
Ehkä tiedän kannatta hiukan reivta käsityksiänne siitä mikä on asiallista teidän pienen iirin ulkopuolella.
Kun jo ensimmäisissä lauseissa puhutaan tulkkauksesta, niin lukija huomaa heti millä rakentavuuden tasolla todella pitkä kommenttikirje on.
Yleensäkään ei pidä olettaa että viranomaiset vastaavat vastustensa vastakommentteihin. Viranomaisethan noudattavat lakeij, eivät säädä niitä. Eikä meidän virastoissa ole valtava määrä ylimääräistä työvoimaa jaarittelemaan pitkään yksityishenkilöiden kanssa.
Viranomaisteksti on tyypillisesti kuivaa, neutraalia, ja toteavaa. Pohdintaan viranomainen yleensä ei ryhdy, saatikka "chattailuun".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2725380- 704886
Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1234365Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest484006- 513800
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363697- 413378
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo853078Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv652938Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu222666