Käsittämätöntä todella käsittämätöntä!

jatko...

Kokemukset suomalaisten kielivalinnoista kertovat, että laajamittaisesta valistuksesta, kuten kouluissa järjestetyistä kielivalintatilaisuuksista huolimatta, valtaosa koululaisten perheistä pitää äidinkielen ohella kahta vierasta kieltä (joka ruotsikin pedagogisesti on) sopivana määränä lapselleen. Tämä on myös EU:n ja 26.9. vuosittain vietettävän Euroopan kielipäivän suositusten mukainen määrä. On selvää, että kielten laajempikin opiskelu on toivottavaa, mutta tällaiset suositukset laaditaankin keskiverto-opiskelijan resurssit huomioiden.

Opetusministeri toivoo kirjeessään Vuoksenniskan koulun vanhemmilta kieltenopetuksen ammattilaishankkeita tehokkaampaa tulosta kielten monipuolisen opiskelun lisäämiseksi? Kiitämme näin valtaisasta luottamuksesta, mutta toteamme, että hanke on nykyoloissa varmasti mahdoton myös meille. Monipuoliseen kieltenoppimiseen tulee aina kannustaa, mutta olosuhteet on kuitenkin tehtävä sellaisiksi, että ne antavat mahdollisuuden laajentaa kansallista kielipalettiamme kaikille - ei vain sille pienelle osalle jolla on useiden kielten opiskeluun vaadittava aika, taipumukset ja motivaatio. Ruotsin asettaminen samalle viivalle muiden kielten kanssa tuo eri kielten opiskeluun tasa-arvoa ja yksilöllisten motivaatioiden toteuttamisen kautta parempia oppimistuloksia. Emmehän tarvitse ensi sijassa kielten opiskelijoita, vaan osaajia?

Kielivalinnoissa on kyse myös demokraattisista oikeuksista. Useiden tutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin valinnaiseksi. Perheillä ja heidän lapsillaan on oikeus henkilökohtaisiin mieltymyksiin eri kieliä ja kulttuureja kohtaan. Ruotsi ei kuulu oletusarvoisesti suomalaiseen identiteettiin. Identiteettinsä määrittää myös jokainen ihminen itse. Oikeus omaan identiteettiin on turvattu lainsäädännössä jopa uskonnollisen ja sukupuoli-identiteetin kohdalla, vaikka mainitut osa-alueet kuuluvat koko länsimaisen yhteiskunnan perusteisiin. Meillä tulee olla oikeus myös kielelliseen identiteettiin, henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja niiden mukaisiin valintoihin kieliopinnoissa. Nämä valinnat perheet osaavat, ja heillä on oikeus, tehdä omista lähtökohdistaan, voiden hyödyntäen myös sitä tietomäärää, joka eri kielten tarpeesta työelämässä on jo olemassa. Tätä tietoa tulee tarjota koululaisten perheille kattavassa ja puolueettomassa muodossa.

Suomen poliittinen kulttuuri on murrosvaiheessa, minkä opetusministerikin on varmasti pannut merkille. Muutos koskee kasvavassa määrin myös kielipolitiikkaa, ja sen keskeisin muutosajuri on uusien kansalaisverkostojen syntyminen internetin myötä. Lienee perusteltua odottaa, että nykyinen kielilainsäädäntö ja sen soveltamistavat tulevat saamaan osakseen yhä enemmän ansaittua kritiikkiä, jatkossa myös järjestäytyneeltä taholta.

Kielikysymykseen liittyvät jännitteet ovat perua ruotsinkielen suhteettomasta ja enemmistön yli kävelevästä asemasta maassamme, eivät tänä päivänä enää niinkään historiasta. On valitettavaa, jos vastakkainasettelua edelleen kirvoittava ruotsin asema maamme ainoana kaikkia opetusasteita koskevana aineena pysyy suljettuna ja suurelta yleisöltä kiellettynä aiheena, tabuna. Tällainen tilanne ei lupaa kovin hyvää sen paremmin kieliryhmien väliselle suhteelle kuin ruotsille ja sen oppimistuloksille.

On korkea aika avata ruotsinkieltä koskeva keskustelu.

Maahamme on kuluvana vuonna 2007 syntynyt ruotsin valinnaisuutta kaikille oppiasteille ajava Vapaa Kielivalinta ry, jota myös Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan jäsenet olivat perustamassa. Nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.vapaakielivalinta.fi/.

Ystävällisin terveisin
Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan puolesta

Hannu Koho
varapuheenjohtaja

Kohta tähän perään tulee kirosanoja ja sukupuolielimiä täynnä oleva kommentti, ja sitten taas on kaikki niinkuin pakkoruotsista ei olisi koskaan edes puhuttu.

...tyhmä nöyrä suomalainen..... HERÄÄ JO!

"Emme emme me svekot sellaisia harrasta"

Ette ette te nettifennot osaa edes ilmaista itseänne suomen kielellä.

"Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä."

Kyllä kansa tietää !

"Kyllä kansa tietää !"

Paitsi että nettifennoille on todellinen elämä tuntematon.

"Ministeri katsoo vastauskirjeessään nykyisen pakollisen ruotsinopetuksen tarjoavan hyvät valmiudet nuorten ja myöhemmin aikuisten väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Osoittavatko mielestänne hyviä ruotsivalmiuksia ne tosiseikat, että ruotsin osaaminen on yliopistollisen tutkimuksen (KIEPO) valossa heikkoa, ja että kieltä ei olla taipuvaisia käyttämään? Ne suomenkielisen enemmistön edustajat jotka päätyvät työssään pohjoismaisiin kontakteihin, käyttävät pääsääntöisesti englantia, joka on myös useimpien pohjoismaisten yritysten työkieli. Tähän vaikuttaa osaltaan jopa skandinaavikieliä äidinkielenään puhuvien keskinäiset ymmärtämisvaikeudet (esim. tanskan kohdalla), sekä pohjoismaisten yritysten kansainvälistyminen ja riippuvaisuus pohjoismaiden ulkopuolisista toimijoista."

Tässä kaadettiin Norden-kortti jo viisi vuotta sitten hyvin perustellen.

Hyvää argumentointia - mutta ohitetaan, koska varsinainen pakko on poliitikkojen pakko olla olevinaan pakkoruotsin puolella. Heitä tulee tämän vuoksi sääliä siinä missä koululaisia ja opiskelijoitakin.

Millään argumentoilla ei ole merkitystä, koska pakkoruotsi on kuin neuvostoliittolainen näytösoikeudenkäynti: Syyllisyys on määrätty jo ennen oikeuskäsittelyn alkua. Pakkoruotsin tapauksessa lopputulos on määrätty etukäteen, minkä jälkeen on alettu keksiä "perusteluja"..
Mitään muuta todellista perustetta ei ole kuin ruotsin kielen privilegio, jota tästä maasta ei onnistuttu edes Lönnrotin avulla poistamaan.
Pekka Haavisto puhuu potaskaa tässä päläjäyksessään, pari ekaa minuuttia.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on toki se, että Lönnrot oli suomenkielinen-
svekomaanit Hetemajta myöten ovat olleet uskossa, että L oli "ruotsinkielinen suurmies"..Onko pakkoruotsittajilla eri historiankirjoitus ?

http://www.youtube.com/watch?v=kl0bOYOJo28

"Ketkä suomen kielen asemaa ajoivatkaan autonomian aikana? Snellman, Lönnrot, Topelius ja muut mittavaa tunnustusta saaneet Suomen historian suurmiehet. He olivat kaikki kokonaan ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen sivistyneistö sytytti Suomi-buumin. "
Ja ruotsinkielinen virkamieskunta ja muu eliitti teki kaikkensa estääkseen suomen kielen nousun. (toim. huom.)

http://www.hetemaj.fi/fi/blogi/pakkoruotsin-suomi

Asia ja järkeily ei tehoa svekkuliin.
He reagoivat tunteisiin. Ovat oppineet ruotsalaisilta tömön: "Miltä sinusta nyt oikein tuntuu?"

Niinpä toistaiseksi en ole huomannut että yksikään järkeen vetoava argumentti olis mennyt "perille", mutta jo pieni mielenosoitus sai vastavoimasvekkulit liikkeelle.

Niinpä oletan, että yksi pakkoruotsin murtamiskeinoista olisi jatkuvat, aina lukumääräisesti kasvavat mielenosoitukset.

"Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä."

Ehkä tiedän kannatta hiukan reivta käsityksiänne siitä mikä on asiallista teidän pienen iirin ulkopuolella.

Kun jo ensimmäisissä lauseissa puhutaan tulkkauksesta, niin lukija huomaa heti millä rakentavuuden tasolla todella pitkä kommenttikirje on.

Yleensäkään ei pidä olettaa että viranomaiset vastaavat vastustensa vastakommentteihin. Viranomaisethan noudattavat lakeij, eivät säädä niitä. Eikä meidän virastoissa ole valtava määrä ylimääräistä työvoimaa jaarittelemaan pitkään yksityishenkilöiden kanssa.

Viranomaisteksti on tyypillisesti kuivaa, neutraalia, ja toteavaa. Pohdintaan viranomainen yleensä ei ryhdy, saatikka "chattailuun".