"Se, mikä pätee taaperoihin, pätee myös vanhempiin lapsiin ja uusiin kieliin. Viime vuosina useat tutkimukset eri puolilla maailmaa ovat todistaneet, että kaksi kieltä edistää kolmannen oppimista ja kolmen hallinta siivittää neljättä.
– Kielet tukevat toisiaan. Kun on oppinut kahdet säännöt, on helpompi omaksua uusia, tulkitsee Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ja kielikeskuksen johtaja Judith Kroll."
"Krollin mukaan kaksikielisyys ei kehitä vain kielitaitoa vaan kognitiivisia kykyjä kaikkinensa. – Kaksikieliset ovat keskimääräistä valppaampia. He tarkkailevat ympäristöään tehokkaasti ja orientoituvat asioihin nopeasti. He osaavat kohdistaa huomionsa, keskittyä olennaiseen ja karsia joutavan tiedon. He osaavat priorisoida tehtäviään ja asettaa tavoitteet tärkeysjärjestykseen joutuisammin kuin yksikieliset, Kroll luettelee."
Lukekaa ja miettikää tykönänne.
http://www.tiede.fi/artikkeli/1435/kaksi_kielta_trimmaa_aivot
Suomessa on hyvät edellytykset laajempaankin kaksikielisyyteen.
99
229
Vastaukset
- Tärkeä lisäys!
Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?
Minä kannatan myös vaikka kuinka monikielisyyttä, mutta annetaan kansalaisten itse vapaasti ne kielet valita.
Suurten maailmankielten hyvä taitaminen on ihmisten ja koko Suomen etu.
Vai mitä?"Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?"
Miksi sinä sellaista oletat, oletat nimittäin väärin?
Tosin parhaat mahdollisuudethan Suomessa on tulla kaksikieliseksi nimen omaan suomi-ruotsi kieliparilla mutta nuo artikkelin opithan pätevät kaikkeen kaksikielisyyteen ja onhan meillä suuri joukko kaksikieliseksi kasvavia mamu-lapsia joilla tulee olemaan suuri etu kaksikielisyydestään kunhan siitä vain osataan tukea ja pitää siitä kiinni.
Luepas se juttu uudelleen, siinä ei ollut kyse siitä mitä kannattaa lukea ja mitä ei vaan siitä että kielten opiskelu tulee aloittaa varhain, mieluummin jo ihan pienenä ja mitä enemmän kieliä oppii sitä helpommin oppii uusia ja että kaksikielisyys todella tekee ihmisestä muutenkin fiksumman.- Oikein.
Todella hyödyllinen kansalaiselle on suomi-englanti-kaksikielisyys. Sitten tulevat muut maailmankielet.Suomi- ruotsi-kaksikielisyys on suomalaisille turha. Se on vain suruja varten. Muuten menevät maamme kieliresurssit hukkaan.
- Förlåt!
Ankdam kirjoitti:
"Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?"
Miksi sinä sellaista oletat, oletat nimittäin väärin?
Tosin parhaat mahdollisuudethan Suomessa on tulla kaksikieliseksi nimen omaan suomi-ruotsi kieliparilla mutta nuo artikkelin opithan pätevät kaikkeen kaksikielisyyteen ja onhan meillä suuri joukko kaksikieliseksi kasvavia mamu-lapsia joilla tulee olemaan suuri etu kaksikielisyydestään kunhan siitä vain osataan tukea ja pitää siitä kiinni.
Luepas se juttu uudelleen, siinä ei ollut kyse siitä mitä kannattaa lukea ja mitä ei vaan siitä että kielten opiskelu tulee aloittaa varhain, mieluummin jo ihan pienenä ja mitä enemmän kieliä oppii sitä helpommin oppii uusia ja että kaksikielisyys todella tekee ihmisestä muutenkin fiksumman.Voi anteeksi svekoankka! Jotenkin minä jostain syystä sain sellaisen vaikutelman, että ajattelit vain suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä.
Kiitos korjauksesta. ;) - 22
Ankdam kirjoitti:
"Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?"
Miksi sinä sellaista oletat, oletat nimittäin väärin?
Tosin parhaat mahdollisuudethan Suomessa on tulla kaksikieliseksi nimen omaan suomi-ruotsi kieliparilla mutta nuo artikkelin opithan pätevät kaikkeen kaksikielisyyteen ja onhan meillä suuri joukko kaksikieliseksi kasvavia mamu-lapsia joilla tulee olemaan suuri etu kaksikielisyydestään kunhan siitä vain osataan tukea ja pitää siitä kiinni.
Luepas se juttu uudelleen, siinä ei ollut kyse siitä mitä kannattaa lukea ja mitä ei vaan siitä että kielten opiskelu tulee aloittaa varhain, mieluummin jo ihan pienenä ja mitä enemmän kieliä oppii sitä helpommin oppii uusia ja että kaksikielisyys todella tekee ihmisestä muutenkin fiksumman."tosin parhaat mahdollisuudethan Suomessa on tulla kaksikieliseksi nimen omaan suomi-ruotsi kieliparilla"
Tämä on mahdollista vain, jos äidinkieli on ruotsi. Jos äidinkieli on suomi, ei ruotsin oppiminen "kaksikielisen tasolle" ole yksikielisessä perheessä mahdollista, koska tämä maa on käytännössä täysin yksikielinen suomenkielinen Ahvenanmaata ja Närpiötä lukuunottamatta. - huusianna
Ankdam kirjoitti:
"Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?"
Miksi sinä sellaista oletat, oletat nimittäin väärin?
Tosin parhaat mahdollisuudethan Suomessa on tulla kaksikieliseksi nimen omaan suomi-ruotsi kieliparilla mutta nuo artikkelin opithan pätevät kaikkeen kaksikielisyyteen ja onhan meillä suuri joukko kaksikieliseksi kasvavia mamu-lapsia joilla tulee olemaan suuri etu kaksikielisyydestään kunhan siitä vain osataan tukea ja pitää siitä kiinni.
Luepas se juttu uudelleen, siinä ei ollut kyse siitä mitä kannattaa lukea ja mitä ei vaan siitä että kielten opiskelu tulee aloittaa varhain, mieluummin jo ihan pienenä ja mitä enemmän kieliä oppii sitä helpommin oppii uusia ja että kaksikielisyys todella tekee ihmisestä muutenkin fiksumman.Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa. Lakiin on nimittäin syntynyt kehäpäätelmä, eikä kehäpäätelmä toimi lain perusteena.
Lait on laadittu jonkun asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä takia vaan niile pitää olla perustelu. Kaksikielisyyden perustelu vetoamalla perustuslakiin on vastaavanlainen perustelu kuin väite, että "murhaaminen on laissa kielletty, siksi niin ei saa tehdä."
Asia on oikeasti niin että "murhaaminen on väärin, siksi on laki joka kieltää sen".
Väärä looginen todistusketju:
"Laki sanoo että Suomi on kaksikielinen, siksi meillä on pakkoruotsi." - Tähän väärään todistusketjuun perustuu pakkoruotsin perustelut.
Oikea looginen todistusketju:
--- puuttuu...... pakkoruotsittajat keksikää se, älkääkö lässyttäkö muuta! - huusianna
huusianna kirjoitti:
Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa. Lakiin on nimittäin syntynyt kehäpäätelmä, eikä kehäpäätelmä toimi lain perusteena.
Lait on laadittu jonkun asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä takia vaan niile pitää olla perustelu. Kaksikielisyyden perustelu vetoamalla perustuslakiin on vastaavanlainen perustelu kuin väite, että "murhaaminen on laissa kielletty, siksi niin ei saa tehdä."
Asia on oikeasti niin että "murhaaminen on väärin, siksi on laki joka kieltää sen".
Väärä looginen todistusketju:
"Laki sanoo että Suomi on kaksikielinen, siksi meillä on pakkoruotsi." - Tähän väärään todistusketjuun perustuu pakkoruotsin perustelut.
Oikea looginen todistusketju:
--- puuttuu...... pakkoruotsittajat keksikää se, älkääkö lässyttäkö muuta!Kaikille pakkoruotsittajille. Suomalaisillakin on oikeus omaan identiteettiin.
Äläkäkä tyrkyttäkö meille pienen rannikkokaistaleen, pohjanmaan rannikon paikallista ruotsalaista identieettiä meidän kaikkien suomenkielisten riesaksi, meidän puhdasta identiteettiä likaamaan. Itä-rajalta länteen on n.500 km leveällä kaistaleella ainoastaan yksikielisiä kuntia, suomenkielisiä kuntia, joihin ei ruotsalainen identiteetti ei ole ikinä kuulunut.
Kielitaistelija Ida Asplundin mielestä me olemme omineet suomenruotsalaisten kunniakkaan historian ja suomanruotsalaiset kulttuurihenkilöt. Me emme halua sitä, viekää pois kansallisrunoilija Ruuneberi, pakkoruotsi ja kaksikielisyys, Maamme Laulu ym. Viekää myös Suomen valtion määräämä ruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin pakkosyöttö ja ihannointi pois. Viekää se vaikka Ruotsiin.
Me haluamme olla ylpeitä suomalaisesta historiastamme ja juuristamme, emme halua olla identiteetiltämme ruotsalaisten vankeja omassa maassamme.
Me suomenkieliset emme ole kaksikielisiä ja emme halua omia mitään mikä ei meille kuulu. Me luovutamme vapaaehtoisesti ruotsinkielisille kaksikielisen identiteetin ja pakkoruotsin, me emme niitä halua. Vain äidinkielen kuuluisi olla pakollinen kaikille.
Pakkoruotsi on ruotsinkielislle hyvä asia, ei suomenkieliselle.
Te väitätte että suomalainen identiteetti olisi jotenkin vajaa ilman ruotsalaisia vaikutteita. Kuitenkin mielestäni suomalainen identiteetti muuttuu vajaavaiseksi jos siihen lisätään jotain mitä siihen ei kuulu. Ruotsalainen identiteetti ei siihen kuulu. Suomalainen identiteetti tuntuu vajaalta koska te olette lisänneet siihen jotain mitä siihen ei ole aina kuulunut.
Suomalainen identiteetti ei ole mikään ruotsalaisen identiteetin sivuhaara eikä suomalainen identiteetti ole mistään kiitollisuuden velassa entiselle ruotsinkieliselle eliitiille. Siksi suomenkielisen ei kuulu opiskella ruotsia pakolla palvellakseen entisen eliitin jälkeläisiä ruotsiksi, vaikka Presidentti Halonen on Ahvenanmaalla niin sanonut.
Ruotsalainen, germaaninen identiteetti on lähtöisin Saksasta eikä se ole ollut täällä jääkauden lopusta asti. Suomalainen identiteetti, kieli ja kulttuuri on ollut ja soputunut tänne tuhansien vuosien aikana.
Germaanivaikutteet, mm. ruotsinkieli, joka on pohjoisgermaaninen murre, ei ole syntynyt tällä. Se on myös selvä todiste siitä että se on vasta lähihistorian aikana siirtynyt tänne kapealle rannikkokaistaleelle, eikä se ole koskaan kuulunut suomenkielisten identiteettiin.
Äänestäjä!! Sinulla on vastuu minkälaisen identiteetin lapsesi saa. Saako lapsesi suomenkielisen, alistuvan identiteetin joka aina tulee katsomaan vieraita ihmisiä ylös, vai henkisesti vahvan identiteetin joka ei sorru alkoholismiin eikä itsemurhiin kuten suomalainen on aina ennen sortunut.
Varmista ehdokkaasi mielipide ennen kuin äänestät! - rautaako?
"Oletan, että svekoankka puhuu VAIN suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä?"
Oletako todellakin niin? Surullista. Suomeesa juuri tuo kombinaatio on tavallisin, ja koska molemmat kielet ovat kotimaisia niiden oppiminen käytännössä on maassamme eika helppoa. Ja kun ne vielä ovat pakollisia virallisia kieliä niin juuri tuo kombinaatio on erityisen tärkeä meille suomalaisille.
Sitä paisti kie.et ovat hyvin erilaisia joten tutkimuksen osoittamat hyödyt lienevät vielä suuremmat kuin esim. ruotsi - englanti. - rautaako?
Förlåt! kirjoitti:
Voi anteeksi svekoankka! Jotenkin minä jostain syystä sain sellaisen vaikutelman, että ajattelit vain suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä.
Kiitos korjauksesta. ;)"Voi anteeksi svekoankka! Jotenkin minä jostain syystä sain sellaisen vaikutelman"
Sen olet saanut aikoja sitten, ja ihan toislta kuin suomenruotsalaisilta. Hankkiudu siitä eroon. Se on haitaksi sinulle. - rautaako?
huusianna kirjoitti:
Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa. Lakiin on nimittäin syntynyt kehäpäätelmä, eikä kehäpäätelmä toimi lain perusteena.
Lait on laadittu jonkun asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä takia vaan niile pitää olla perustelu. Kaksikielisyyden perustelu vetoamalla perustuslakiin on vastaavanlainen perustelu kuin väite, että "murhaaminen on laissa kielletty, siksi niin ei saa tehdä."
Asia on oikeasti niin että "murhaaminen on väärin, siksi on laki joka kieltää sen".
Väärä looginen todistusketju:
"Laki sanoo että Suomi on kaksikielinen, siksi meillä on pakkoruotsi." - Tähän väärään todistusketjuun perustuu pakkoruotsin perustelut.
Oikea looginen todistusketju:
--- puuttuu...... pakkoruotsittajat keksikää se, älkääkö lässyttäkö muuta!"Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa."
Jos näin olisi niin silloin varmaan lakia tulisi muuttaa ja olisi muutettu jo. Ehkä sitä ei koskaan olisi säädettykään. Siis JOS.
Ja ennen kuin jatkat juttuasi kannattaisi paneutua tuhon JOS. Muuten saattaa olla vaara että juttu on silkkaa puutaheinää - olkiukkoilua eli tässä tilanteessa nuivuutta.
Miksi olkiukkoilu on niin tavanomaista kaikelle nuvuudelle? hallaholaisuus ja talaismi perustuu niin monelle olkiukolle että niitä on vaikea laskea. - C.E.
rautaako? kirjoitti:
"Suomen kaksikielisyydelle ei ole muuta perustelua kuin laki niin silloin pitää lakia muuttaa."
Jos näin olisi niin silloin varmaan lakia tulisi muuttaa ja olisi muutettu jo. Ehkä sitä ei koskaan olisi säädettykään. Siis JOS.
Ja ennen kuin jatkat juttuasi kannattaisi paneutua tuhon JOS. Muuten saattaa olla vaara että juttu on silkkaa puutaheinää - olkiukkoilua eli tässä tilanteessa nuivuutta.
Miksi olkiukkoilu on niin tavanomaista kaikelle nuvuudelle? hallaholaisuus ja talaismi perustuu niin monelle olkiukolle että niitä on vaikea laskea."hallaholaisuus ja talaismi perustuu niin monelle olkiukolle että niitä on vaikea laskea. "
Käyt omalla olkiukko -väitteellä tulkitsemiasi vastapuolen olkiukko -argumentteja vastaan?
- hämeestä 1
Tämä Folktingetin laatima Hyötyrasismin käsikirja on enemmän kuin raakaa rasistista sortoa Suomen alkuperäisväestöjä kohtaan.
Lukekaa ja miettikää tykönänne.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/spraklag.pdfMitä rasistista sortoa maamme kielilaki muka sisältää?
Täsmälleen samat kielelliset oikeudet ne on sinulla kuin minullakin!- realismia kiitos
Ankdam kirjoitti:
Mitä rasistista sortoa maamme kielilaki muka sisältää?
Täsmälleen samat kielelliset oikeudet ne on sinulla kuin minullakin!Se juuri on rasismia. Jos enemmistön ja uusmonikielisten kohdalla on samat vaatimukset kuin yhden vähemmistökielen puhujilla, niin kaikkia muita kohdellaan rasistisesti.
Sinun etusi eivät ole muiden etu. Sinun perheellesi sopiva malli ei ole muille perheille sopiva malli. realismia kiitos kirjoitti:
Se juuri on rasismia. Jos enemmistön ja uusmonikielisten kohdalla on samat vaatimukset kuin yhden vähemmistökielen puhujilla, niin kaikkia muita kohdellaan rasistisesti.
Sinun etusi eivät ole muiden etu. Sinun perheellesi sopiva malli ei ole muille perheille sopiva malli.Minä en ole maahanmuuttaja joten et voi verrata minua muihin kuin itseesi, minun kieleni on samanarvoinen kuin sinun kielesi.
Mistä eduistasi sinä olet valmis luopumaan mamujen hyväksi?- 27
Ankdam kirjoitti:
Minä en ole maahanmuuttaja joten et voi verrata minua muihin kuin itseesi, minun kieleni on samanarvoinen kuin sinun kielesi.
Mistä eduistasi sinä olet valmis luopumaan mamujen hyväksi?Kuulehan, Suomen väestötilanne on sellainen, että jollei jo omat lastenlapseni niin viimeistään lastenlastenlapseni tulevat omaamaan juuria muuallekin maailmaan. Heillä on oikeus rakentaa kulttuuri- ja kieli-identiteettiään omista ainutkertaisista lähtökohdistaan.
Ei ruotsinkielisiltä olla viemässä muuta kuin se, etteivät he enää voi vaatia muunkielisiltä oman kielensä opiskelua eikä virkamiehiltä enää yksilöinä vaadita ruotsintaitoa, sitä tarjotaan viranomaisten taholta muilla, toimivimmalla keinoilla. 27 kirjoitti:
Kuulehan, Suomen väestötilanne on sellainen, että jollei jo omat lastenlapseni niin viimeistään lastenlastenlapseni tulevat omaamaan juuria muuallekin maailmaan. Heillä on oikeus rakentaa kulttuuri- ja kieli-identiteettiään omista ainutkertaisista lähtökohdistaan.
Ei ruotsinkielisiltä olla viemässä muuta kuin se, etteivät he enää voi vaatia muunkielisiltä oman kielensä opiskelua eikä virkamiehiltä enää yksilöinä vaadita ruotsintaitoa, sitä tarjotaan viranomaisten taholta muilla, toimivimmalla keinoilla."Heillä on oikeus rakentaa kulttuuri- ja kieli-identiteettiään omista ainutkertaisista lähtökohdistaan. "
Ei kai kukaan ole sitä estämässäkään? Tuossa aloituksessanihan nimenomaan kannustan kaksikielisyyteen (se ei ole sama kuin kielten opiskelu).
Jos oma jälkikasvusi tulee olemaan monikulttuurista niin toivottavasti lapsesi ja lastenlapsesi todella rakentavat sen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä kahden tai vaikkapa useammankin kulttuurin varaan. Sen rakentamiseen tarvitaan viisaat vanhemmat jotka ymmärtävät sen arvon ja osaavat sen lahjan lapsilleen antaa.
Mitä taas meidän ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin Suomen kansalaisina tulee niin ne ovat täsmälleen samat kuin sinun oikeutesi. Suomi on historian oikusta kaksikielinen maa ja me ruotsinkieliset olemme aivan yhtä suomalaisia kuin sinäkin. Me emme juridisesti ole mikään kielivähemmistö vaan tasa-arvoinen väestönosa. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakielisillä on oma erityinen kielilainsäädäntönsä joka takaa heille heidän tarvitsemansa kielelliset palvelut.
Sinua ja minua sitä vastoin koskee kielellisten oikeuksien suhteen täsmälleen samat lait joten sopii lakata vertaamasta meitä maahanmuuttajiin.
Mikä sinä olet jakamaan oikeutta tyyliin itsellesi 95 ja meille 5 vai miten ajattelit?
Yksilöinä me olemme molemmat oikeutettuja saaman 100% kun on kyse meidän perusoikeuksistamme Suomen kansalaisina.
Miten nämä oikeudet taataan ja käytännössä toteutetaan on vapaasti mietittävissä ja sovellettavissa, vain lopputulos on minun kuten uskoisin myös sinun kannaltasi olennainen.- Nettisuom. (-fenno)
Ankdam kirjoitti:
"Heillä on oikeus rakentaa kulttuuri- ja kieli-identiteettiään omista ainutkertaisista lähtökohdistaan. "
Ei kai kukaan ole sitä estämässäkään? Tuossa aloituksessanihan nimenomaan kannustan kaksikielisyyteen (se ei ole sama kuin kielten opiskelu).
Jos oma jälkikasvusi tulee olemaan monikulttuurista niin toivottavasti lapsesi ja lastenlapsesi todella rakentavat sen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä kahden tai vaikkapa useammankin kulttuurin varaan. Sen rakentamiseen tarvitaan viisaat vanhemmat jotka ymmärtävät sen arvon ja osaavat sen lahjan lapsilleen antaa.
Mitä taas meidän ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin Suomen kansalaisina tulee niin ne ovat täsmälleen samat kuin sinun oikeutesi. Suomi on historian oikusta kaksikielinen maa ja me ruotsinkieliset olemme aivan yhtä suomalaisia kuin sinäkin. Me emme juridisesti ole mikään kielivähemmistö vaan tasa-arvoinen väestönosa. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakielisillä on oma erityinen kielilainsäädäntönsä joka takaa heille heidän tarvitsemansa kielelliset palvelut.
Sinua ja minua sitä vastoin koskee kielellisten oikeuksien suhteen täsmälleen samat lait joten sopii lakata vertaamasta meitä maahanmuuttajiin.
Mikä sinä olet jakamaan oikeutta tyyliin itsellesi 95 ja meille 5 vai miten ajattelit?
Yksilöinä me olemme molemmat oikeutettuja saaman 100% kun on kyse meidän perusoikeuksistamme Suomen kansalaisina.
Miten nämä oikeudet taataan ja käytännössä toteutetaan on vapaasti mietittävissä ja sovellettavissa, vain lopputulos on minun kuten uskoisin myös sinun kannaltasi olennainen.Ankdam: "Miten nämä oikeudet taataan ja käytännössä toteutetaan on vapaasti mietittävissä ja sovellettavissa, vain lopputulos on minun kuten uskoisin myös sinun kannaltasi olennainen."
Pelkästään pohjoismaisen kielisopimuksen perusteella tietyt palvelut on tarjottava kaikkialla Pohjoismaissa asiakkaan omalla kielellä. Tosin sopimus ei ole ainakaan vielä sitova. Kuka tietää, miten palvelut toteutetaan esimerkiksi islanniksi kussakin Pohjoismaassa?
Suomenruotsalaisia on niin vähän, ettei heidän oikeuksiensa takaamiseen ja käytännön toteuttamiseen tarvita 5 miljoonan suomenkielisen pakkoruotsia minkään asteen koulutuksissa eikä viranomaisissa yksittäisiltä virkamiehiltä minkäänlaisissa viroissa. Sen tosiasian, Andam, olet valmis hyväksymään ja siihen mukautumaan evvk-asenteesi muokkaamana.
Palvelujensa tuottamiseen ruotsinkieliset pystyvät parhaiten itse. Siksi ylimitoitetut osuudet esimerkiksi kaupallisen koulutuksen opiskelupaikoista on purettava ja siirrettävä muille ruotsinkielisiä palveluja hyödyttäville aloille. - C.E.
Ankdam kirjoitti:
"Heillä on oikeus rakentaa kulttuuri- ja kieli-identiteettiään omista ainutkertaisista lähtökohdistaan. "
Ei kai kukaan ole sitä estämässäkään? Tuossa aloituksessanihan nimenomaan kannustan kaksikielisyyteen (se ei ole sama kuin kielten opiskelu).
Jos oma jälkikasvusi tulee olemaan monikulttuurista niin toivottavasti lapsesi ja lastenlapsesi todella rakentavat sen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä kahden tai vaikkapa useammankin kulttuurin varaan. Sen rakentamiseen tarvitaan viisaat vanhemmat jotka ymmärtävät sen arvon ja osaavat sen lahjan lapsilleen antaa.
Mitä taas meidän ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin Suomen kansalaisina tulee niin ne ovat täsmälleen samat kuin sinun oikeutesi. Suomi on historian oikusta kaksikielinen maa ja me ruotsinkieliset olemme aivan yhtä suomalaisia kuin sinäkin. Me emme juridisesti ole mikään kielivähemmistö vaan tasa-arvoinen väestönosa. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakielisillä on oma erityinen kielilainsäädäntönsä joka takaa heille heidän tarvitsemansa kielelliset palvelut.
Sinua ja minua sitä vastoin koskee kielellisten oikeuksien suhteen täsmälleen samat lait joten sopii lakata vertaamasta meitä maahanmuuttajiin.
Mikä sinä olet jakamaan oikeutta tyyliin itsellesi 95 ja meille 5 vai miten ajattelit?
Yksilöinä me olemme molemmat oikeutettuja saaman 100% kun on kyse meidän perusoikeuksistamme Suomen kansalaisina.
Miten nämä oikeudet taataan ja käytännössä toteutetaan on vapaasti mietittävissä ja sovellettavissa, vain lopputulos on minun kuten uskoisin myös sinun kannaltasi olennainen."Suomi on historian oikusta kaksikielinen maa ja me ruotsinkieliset olemme aivan yhtä suomalaisia kuin sinäkin. Me emme juridisesti ole mikään kielivähemmistö vaan tasa-arvoinen väestönosa. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakielisillä on oma erityinen kielilainsäädäntönsä joka takaa heille heidän tarvitsemansa kielelliset palvelut. "
Teidän oikea todellisuuteen perustuva viiteryhmänne kyllä olisi tuo kielivähemmistö. Lakia pitäisi muuttaa tältä osin sellaiseksi, jossa Suomi olisi yksikielinen ja teikäläiset olisivat yksi kielivähemmistö omine palveluineen muiden joukossa.
Noita historian oikkuja pitää pystyä korjaamaan. Historia on huono peruste tulevaisuuden ratkaisuille.
- realismia kiitos
Terveiset monikulttuurisen koulun arjesta.
Oppilaat, joille kasautuu ongelmia kotikielessä ja koulukielessä eivät ole kognitiivisesti muita lapsia paremmassa asemassa, päinvastoin.
Tuossa ylempänä tarkoitetussa kaksikielisyydessä on kyse sellaisista perheistä tai alueista, joissa kahden kielen rinnakkainen käyttö on jatkuvaa ja nimenomaan perheen kieliä tuetaan koulun taholta. Sellaisia olivat esimerkiksi vanhat säätyläisperheet, sellaisia voivat olla nykyajan akateemiset usean kulttuurin perheet. Mutta näitä perheitä on vähän.
Tavallinen yksikielinen perhe yksikielisellä alueella tai tavallinen maahanmuuttajaperhe eivät ole näitä huippulahjakkuuksia, joissa kielitaito siivittää kaikkea muuta oppimista. Näissä perheissä kamppaillaan ihan toisen tason kieliongelmien kanssa.
Lisäksi tuo ylläoleva sivuutti kätevästi monet kielellisesti hitaasti kehittyvät. On yleistä, että monikielisessä perheessä yksi lapsista jää jotenkin kielipuoleksi. Noin viidesosa tai neljäsosa ihmisistä omaa sellaisen taitoprofiilin, jossa kielten oppiminen on todella vaikeaa ja jopa äidinkielen omaksuminen on haastavaa.
Käytännön pedagogialla ei ole mitään tekemistä tuollaisten taivaita syleilevien kuvitelmien kanssa, joita aloitusviestin lainaukset esittelevät.
Anteeksi Ankdam, mutta nyt kaipaat realismia."Anteeksi Ankdam, mutta nyt kaipaat realismia. "
Anteeksi nyt mutta puhun kaksikielisyydestä enkä mistään maahanmuuttajalasten kouluongelmista. Artikkeli oli minusta mielenkiintoinen ja uskon että aidosti kaksikielisiä lapsia syntyy mutta ei täysin ilman vaivannäköä.
Toki hieman elitististä mutta todellisuudessa se ei välttämättä maksa mitään jos ymmärtää mitä on kyse. Minusta on surullista kuulla kun mamu-äidit puhuvat lapsilleen huonoa suomea sen sijaan että puhuisivat lapsilleen omaa kieltään, se on aidosti traagista.- 12
Ankdam kirjoitti:
"Anteeksi Ankdam, mutta nyt kaipaat realismia. "
Anteeksi nyt mutta puhun kaksikielisyydestä enkä mistään maahanmuuttajalasten kouluongelmista. Artikkeli oli minusta mielenkiintoinen ja uskon että aidosti kaksikielisiä lapsia syntyy mutta ei täysin ilman vaivannäköä.
Toki hieman elitististä mutta todellisuudessa se ei välttämättä maksa mitään jos ymmärtää mitä on kyse. Minusta on surullista kuulla kun mamu-äidit puhuvat lapsilleen huonoa suomea sen sijaan että puhuisivat lapsilleen omaa kieltään, se on aidosti traagista."Toki hieman elitististä" - sitä nimenomaan.
Nähdäkseni ainoastaan sellaiset ulkomaalaistaustaiset äidit puhuvat lapsilleen suomea, joiden perheessä isä on suomenkielinen ja tällä tavoin perheen kotikieleksi on muodostunut suomi.
Muissa perheissä ongelmana on yleensä se, että vanhemmat puhuvat vain omaa kieltään ja seurustelevat vain omankielisten kanssa, jolloin heidän kielitaitonsa jää heikoksi ja samalla lasten mahdollisuus saada vahva suomi suomalaisystävien kautta heikkenee. Koko perheen kotoutuminen jää hiukan huteraksi.
Missään nimessä nämä perheet eivät ole akateemisten taitojen suhteen ylivertaisia.
- realismia kiitos
Kyllä tämä artikkeli perustuu nimenomaan vauvoina toisen kielen oppineille, siis aidosti kaksikielisten kotien lasten seuraamiselle.
Tuo "pätee myös vanhempiin lapsiin" tarkoittaa, että vauvana useamman kielen oppineet pystyvät helpommin oppimaan kolmannen kielen. Ei tämä ole uutta. Ei pidäkään verrata aidosti kaksikielisten lasten kieltenoppimista yksikielisten lasten opiskeluun ja tavoitteisiin kielissä.
Nykyään on myös tutkittu esimerkiksi musikaalisuuden tai matemaattisuuden kehittymistä. Mitä varhemmin lapsi on saatu kiinnostumaan luvuista, laskemisesta ja hahmottamisesta, sitä paremmin hänen matemaattiset taitonsa kehittyvät. Mitä varhemmin lapsi on päässyt musikiinopintoihin, sitä taitavampi ja monipuolisempi muusikko hänestä tulee. Lienee sama muillakin taitoprofiilin alueilla.
Kaikki kunnia kaksikielisyydelle, jota on oikealla tavalla tuettu ja jossa lapsi on saanut kehittyä taitavaksi. Sellaisessa prosessa on täsmälleen samoja yleisiä kognitiivisia taitoja kehittäviä ominaisuuksia kuin esimerkiksi musiikinharrastuksessa, käsityöläisyyteen oppimisessä jne. Aivoja voi kehittää kaikilla niillä toiminnoilla, joissa aivot joutuvat pinnistelemään. Tämä ei tarkoita, että kielellinen kehitys tekisi taitavaksi myös matematiikassa ja musiikissa tai päinvastoin, mutta sellaisia perustaitoja, joita tuolla yllä kuvattiin kehittää sekä kielellinen, tekninen että taiteellinen toiminta. Perustaitoja ovat tarkka nimeäminen, vertailu, luokittelu, analyysi, synteesi,...
On enemmän kuin luvallista olla ylpeä kaksikielisyydestään ja antaa tätä lahjaa eteenpäin, mikäli se on omassa kulttuuriympäristössä luontevaa. Se ei tietenkään ole ainoa tapa tehdä hyvää aivoille ja kulttuurille. Se ei myöskään ole kaikkien tapa. Ja aina täytyy ottaa huomioon ihmisten erilaisuus.- Vanha jäärä
Kiitos asiallisesta ja perustellusta kommentista. Vain noin saadaan pakkomuumi rasisteille suu hiljaiseksi. On se kumma kun kyse on kaksikielisyydestä, kyseessä on aina heillä kielipari Suomi-Ruotsi, vaikka kielipareilla Suomi-Englanti, Suomi-Saksa, Suomi-Ranska tai vaikkapa Suomi-Espanja Olisi hyötynäkökohdat huomioon ottaen järkevämpiä. Aloitus oli taas strategia eli tradekia yritys saada jo lapsusiässä pakkomuumi pakko-opetukseksi lapsille. Mites se menikään milloin lapsi on parhaimassa iässä opiskella vieraita kieliä. Siihenhän vaikuttaa miten hyvin osaa oman äidinkielen perusteet, sehän tunnetusti parantaa toisten kielten oppimista. Ehkäpä svekkojen tarkoituksena on pakkoruotsin kuuntelu kaseteilta synnytys osastoilla koko maassa. Siitähän on tehty joku tutkimus myöskin.?
Vanha jäärä kirjoitti:
Kiitos asiallisesta ja perustellusta kommentista. Vain noin saadaan pakkomuumi rasisteille suu hiljaiseksi. On se kumma kun kyse on kaksikielisyydestä, kyseessä on aina heillä kielipari Suomi-Ruotsi, vaikka kielipareilla Suomi-Englanti, Suomi-Saksa, Suomi-Ranska tai vaikkapa Suomi-Espanja Olisi hyötynäkökohdat huomioon ottaen järkevämpiä. Aloitus oli taas strategia eli tradekia yritys saada jo lapsusiässä pakkomuumi pakko-opetukseksi lapsille. Mites se menikään milloin lapsi on parhaimassa iässä opiskella vieraita kieliä. Siihenhän vaikuttaa miten hyvin osaa oman äidinkielen perusteet, sehän tunnetusti parantaa toisten kielten oppimista. Ehkäpä svekkojen tarkoituksena on pakkoruotsin kuuntelu kaseteilta synnytys osastoilla koko maassa. Siitähän on tehty joku tutkimus myöskin.?
Vanha jäärä: "Mites se menikään milloin lapsi on parhaimassa iässä opiskella vieraita kieliä. Siihenhän vaikuttaa miten hyvin osaa oman äidinkielen perusteet, sehän tunnetusti parantaa toisten kielten oppimista."
Et tainnut lukea juttu, m.m. tuo olettamus siinä nimen omaan kumottiin.
"Vielä 1960-luvulla tutkijatkin uskoivat, että lapsen on annettava rauhassa oppia äidinkielensä, sillä aivoissa on kapasiteettia vain yhden kielen kunnolliseen omaksumiseen. Jos niihin yritetään ympätä yhtä aikaa toista, kumpikaan ei kehity kunnolla. Sittemmin on käynyt selväksi, että asia on aivan päinvastoin.
– Kaksi kieltä ei hämmennä lasta. Hän osaa erottaa ne ja pitää ne erillään. Kahden kielen oppiminen sujuu yhtä menestyksekkäästi kuin yhden, ja kielikyvyn merkkipaalut saavutetaan samaan tahtiin. Ensimmäiset sanansa lapset lausuvat noin vuoden ikäisinä, ensimmäiset lauseet noin puolitoistavuotiaina, sanoo Linda Bialystok."- Vanha jäärä
Ankdam kirjoitti:
Vanha jäärä: "Mites se menikään milloin lapsi on parhaimassa iässä opiskella vieraita kieliä. Siihenhän vaikuttaa miten hyvin osaa oman äidinkielen perusteet, sehän tunnetusti parantaa toisten kielten oppimista."
Et tainnut lukea juttu, m.m. tuo olettamus siinä nimen omaan kumottiin.
"Vielä 1960-luvulla tutkijatkin uskoivat, että lapsen on annettava rauhassa oppia äidinkielensä, sillä aivoissa on kapasiteettia vain yhden kielen kunnolliseen omaksumiseen. Jos niihin yritetään ympätä yhtä aikaa toista, kumpikaan ei kehity kunnolla. Sittemmin on käynyt selväksi, että asia on aivan päinvastoin.
– Kaksi kieltä ei hämmennä lasta. Hän osaa erottaa ne ja pitää ne erillään. Kahden kielen oppiminen sujuu yhtä menestyksekkäästi kuin yhden, ja kielikyvyn merkkipaalut saavutetaan samaan tahtiin. Ensimmäiset sanansa lapset lausuvat noin vuoden ikäisinä, ensimmäiset lauseet noin puolitoistavuotiaina, sanoo Linda Bialystok."Taitaa olla etunimistä päätellen skadinaviska tutkimus, tehty tilaustyönä suomenkielisille kansalaisille.! Tälle annan saman arvon kuin Ahtisaari paperillekin..! Taas nollatutkimus suomenkielisiä varten yritämällä vakuuttaa että kaksikielisyys kieliparilla Suomi-Ruotsi on eniten hyötyä suomalaisille.;-)
Vanha jäärä kirjoitti:
Taitaa olla etunimistä päätellen skadinaviska tutkimus, tehty tilaustyönä suomenkielisille kansalaisille.! Tälle annan saman arvon kuin Ahtisaari paperillekin..! Taas nollatutkimus suomenkielisiä varten yritämällä vakuuttaa että kaksikielisyys kieliparilla Suomi-Ruotsi on eniten hyötyä suomalaisille.;-)
Arvoisa "Vanha jäärä", jos haluaa osallistua keskusteluun selkeästi nimetystä aiheesta linkkeineen ja alkuperälähteineen niin olisi fiksua lukea myös se juttu mistä keskustellaan.
Linkittämäni juttu oli "Tiede"-lehdestä ja artikkelin lopussa mainittiin että:
"Artikkeli perustuu Yhdysvaltain helmikuisen tiedeviikon seminaariin, joka paneutui kaksikielisyyteen ja vieraiden kielten omaksumiseen."
Vanha jäärä: "Taitaa olla etunimistä päätellen skadinaviska tutkimus, tehty tilaustyönä suomenkielisille kansalaisille.!"
Jotenkin minusta ei tunnu todennäköiseltä että kyseessä olisi ollut surupiirien tilaustyö:
Atrikkelissa siteeratut asiantuntijat:
- Judith Kroll on Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ja kielikeskuksen johtaja
- Janet Werker, Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologi, joka lukeutuu vauvojen kielitaitotutkimusten uranuurtajiin.
- Linda Bialystok, Kanadan Yorkin yliopiston tutkimusprofessori joka jo 40 vuotta selvitellyt kielten omaksumista.- Vanha jäärä
Ankdam kirjoitti:
Arvoisa "Vanha jäärä", jos haluaa osallistua keskusteluun selkeästi nimetystä aiheesta linkkeineen ja alkuperälähteineen niin olisi fiksua lukea myös se juttu mistä keskustellaan.
Linkittämäni juttu oli "Tiede"-lehdestä ja artikkelin lopussa mainittiin että:
"Artikkeli perustuu Yhdysvaltain helmikuisen tiedeviikon seminaariin, joka paneutui kaksikielisyyteen ja vieraiden kielten omaksumiseen."
Vanha jäärä: "Taitaa olla etunimistä päätellen skadinaviska tutkimus, tehty tilaustyönä suomenkielisille kansalaisille.!"
Jotenkin minusta ei tunnu todennäköiseltä että kyseessä olisi ollut surupiirien tilaustyö:
Atrikkelissa siteeratut asiantuntijat:
- Judith Kroll on Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ja kielikeskuksen johtaja
- Janet Werker, Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologi, joka lukeutuu vauvojen kielitaitotutkimusten uranuurtajiin.
- Linda Bialystok, Kanadan Yorkin yliopiston tutkimusprofessori joka jo 40 vuotta selvitellyt kielten omaksumista.Näillähän varmaan on lapsuudesta asti kokemuksia pakkoruotsista.! Siellä päin on parasta osata määrättyä kieltä, jos haluut pärjätä. Tosin espanja , latinokielet ovat olleet nousussa. Mutta esimerkikis koetappa pankista saada rahaa espanjaksi, jollei satu olemaan espanjankielitaitoinen henkilö. Siellä ei ole mitään pakkokieliä, eikä tule. Siellä toimii demokratia niinkuin pitää..! Lopuksi sanoisin kaikenlaisia tutkijoita..? Lapsen kyky hahmotta yms. alkaa joskus mutta lapussu on sallitav että tulee tasapainoisia aikuisia.. Ymmärätkö..Todennäköisesti et..? Nääen tulevaisuuden suomenlapset on pakkoruotsi broilerilinjalla, heti synnyttyään.. Ota huomioon myös se vakavasti otettav asia, lapset kehittyy eri tahtiin. Yleensä tuolla päin tutkimukset ethdään jo valmiiksi älykkäille lapsille. Vai menisitkö NY Bronx:siin valkoihoisena, tekemään kyselytutkimusta tai vastaavaa ..?
- Vanha jäärä
Ankdam kirjoitti:
Arvoisa "Vanha jäärä", jos haluaa osallistua keskusteluun selkeästi nimetystä aiheesta linkkeineen ja alkuperälähteineen niin olisi fiksua lukea myös se juttu mistä keskustellaan.
Linkittämäni juttu oli "Tiede"-lehdestä ja artikkelin lopussa mainittiin että:
"Artikkeli perustuu Yhdysvaltain helmikuisen tiedeviikon seminaariin, joka paneutui kaksikielisyyteen ja vieraiden kielten omaksumiseen."
Vanha jäärä: "Taitaa olla etunimistä päätellen skadinaviska tutkimus, tehty tilaustyönä suomenkielisille kansalaisille.!"
Jotenkin minusta ei tunnu todennäköiseltä että kyseessä olisi ollut surupiirien tilaustyö:
Atrikkelissa siteeratut asiantuntijat:
- Judith Kroll on Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ja kielikeskuksen johtaja
- Janet Werker, Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston psykologi, joka lukeutuu vauvojen kielitaitotutkimusten uranuurtajiin.
- Linda Bialystok, Kanadan Yorkin yliopiston tutkimusprofessori joka jo 40 vuotta selvitellyt kielten omaksumista.Taitaa pakkoruotsista olla kokemuksia kyseisillä henkilöillä vai.? Yhdysvalloissa toimii vain yksi kieli kaikialla, siellä on myös kielivähemmistöjä huomatavia määriä esimerkiksi espajankieli. Mutta se ei ole pakollinen siinä maassa. Siellä toimii demokratia kuten pitää..! Tärkeänä pitäisin myös näitä asioita Lapset kehittyvät eri aikoina, niin kielellisesti kuin muutenkin. Otatko myös huomioon että siellä mantereella ne tutkitut lapset ovat nk. hyvistä perheistä. Oletettavasti ne on huomattavasti älykkäämpiä siinä vaiheessa, koska perhetausta vaikuttaa siinä vaiheessa. Vai menetko N.Y. Bronx tekemään tutkimuksia valkoihoisena..? Epäilen.! Kaikenlaisia tutkijoita ja kaikenlaisia kommentoijia. Kaivappa seuraavaksi esiin Raamattu. Jossa todistetaan ruotsinkielisten olevan "luvattu kansa"
- galsten
""Krollin mukaan kaksikielisyys ei kehitä vain kielitaitoa vaan kognitiivisia kykyjä kaikkinensa."
Mitä ne PISA -tulokset kertoivatkaan? ruotsinkieliset ummikot koko surupoppoon tulokset alle suomenkielisten.
Kroll kyntää härillä ja puhuu häristä, ikään kuin laaja kielitaito olisi joku tae jostain hyvästä.- galsten
Hupsista! Lähti teksti vahingossa keskeneräisenä...
Siis, ruotsinkieliset ummikotko pudottivat surujen PISA -tuloksen alle suomenkielisten, huolimatta kaksikielisten erinomaisuudesta? - Juntti af Norden
Suomenkielinen Suomi hakkaa myös muut Pohjoismaat. Mennen tullen.
"Mitä ne PISA -tulokset kertoivatkaan? ruotsinkieliset ummikot koko surupoppoon tulokset alle suomenkielisten."
Kuka tässä on ummikoista puhunut? Itse asiassa ei ole puhe edes ruotsin- tai suomenkielisistä vaan kaksikielisyydestä ihan millä kieliparilla tahansa.
"Kroll kyntää härillä ja puhuu häristä, ikään kuin laaja kielitaito olisi joku tae jostain hyvästä. "
Millä perusteella sinä kiistät Krollin tutkimustulokset, et ainakaan kokemuksesta puhu.- galsten
Ankdam kirjoitti:
"Mitä ne PISA -tulokset kertoivatkaan? ruotsinkieliset ummikot koko surupoppoon tulokset alle suomenkielisten."
Kuka tässä on ummikoista puhunut? Itse asiassa ei ole puhe edes ruotsin- tai suomenkielisistä vaan kaksikielisyydestä ihan millä kieliparilla tahansa.
"Kroll kyntää härillä ja puhuu häristä, ikään kuin laaja kielitaito olisi joku tae jostain hyvästä. "
Millä perusteella sinä kiistät Krollin tutkimustulokset, et ainakaan kokemuksesta puhu."Kuka tässä on ummikoista puhunut? Itse asiassa ei ole puhe edes ruotsin- tai suomenkielisistä vaan kaksikielisyydestä ihan millä kieliparilla tahansa."
Kaksikielisyydestä minäkin, mutta puhuin ummikoista hakiessani selitystä surujen heikompaan PISA -menestykseen. Suruja täytyy painaa joku taakka, koska erinomaisesta kaksikielisyydestään huolimatta saivat suomenkielisiä heikommat pisteet PISA-tutkimuksessa. Ehkä ne ummikkoruotsalaiset ovat niin tomppeleita, että koko väestöryhmän tulos keskimäärin romahti.
Aloituksesi otsikko kertoo kaiken siitä, mitä kieliparia ajattelit juttua kirjoittaessasi. Olet vaan niin itseäsi täynnä, että et heti edes asiaa hoksannut.
"Millä perusteella sinä kiistät Krollin tutkimustulokset, et ainakaan kokemuksesta puhu."
Lapseni on tosin koululainen, mutta hänen kaksikielisyytensä merkityksestä oppimistuloksiin ei voi vielä sanoa mitään. Miten sinulla? galsten kirjoitti:
"Kuka tässä on ummikoista puhunut? Itse asiassa ei ole puhe edes ruotsin- tai suomenkielisistä vaan kaksikielisyydestä ihan millä kieliparilla tahansa."
Kaksikielisyydestä minäkin, mutta puhuin ummikoista hakiessani selitystä surujen heikompaan PISA -menestykseen. Suruja täytyy painaa joku taakka, koska erinomaisesta kaksikielisyydestään huolimatta saivat suomenkielisiä heikommat pisteet PISA-tutkimuksessa. Ehkä ne ummikkoruotsalaiset ovat niin tomppeleita, että koko väestöryhmän tulos keskimäärin romahti.
Aloituksesi otsikko kertoo kaiken siitä, mitä kieliparia ajattelit juttua kirjoittaessasi. Olet vaan niin itseäsi täynnä, että et heti edes asiaa hoksannut.
"Millä perusteella sinä kiistät Krollin tutkimustulokset, et ainakaan kokemuksesta puhu."
Lapseni on tosin koululainen, mutta hänen kaksikielisyytensä merkityksestä oppimistuloksiin ei voi vielä sanoa mitään. Miten sinulla?"Suruja täytyy painaa joku taakka, koska erinomaisesta kaksikielisyydestään huolimatta saivat suomenkielisiä heikommat pisteet PISA-tutkimuksessa."
Eivät kaikki surut suinkaan ole kaksikielisiä, kuka sellaista on väittänyt? Paitsi tietysti netti fennot perustellessaan ettei ruotsinkielisiä palvelu tarvita.
PISA-tuloksista, kun nyt niitä jankkaat, niin niissä todettiin nimenomaan että Helsingissä (vahvasti kaksikielinen) ja kaupungeissa ylipäätään ei eroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä ollut vaan ne erot tulivat esiin nimenomaan maaseutukouluissa.- galsten
Ankdam kirjoitti:
"Suruja täytyy painaa joku taakka, koska erinomaisesta kaksikielisyydestään huolimatta saivat suomenkielisiä heikommat pisteet PISA-tutkimuksessa."
Eivät kaikki surut suinkaan ole kaksikielisiä, kuka sellaista on väittänyt? Paitsi tietysti netti fennot perustellessaan ettei ruotsinkielisiä palvelu tarvita.
PISA-tuloksista, kun nyt niitä jankkaat, niin niissä todettiin nimenomaan että Helsingissä (vahvasti kaksikielinen) ja kaupungeissa ylipäätään ei eroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä ollut vaan ne erot tulivat esiin nimenomaan maaseutukouluissa."PISA-tuloksista, kun nyt niitä jankkaat, niin niissä todettiin nimenomaan että Helsingissä (vahvasti kaksikielinen) ja kaupungeissa ylipäätään ei eroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä ollut vaan ne erot tulivat esiin nimenomaan maaseutukouluissa."
Suomenkieliset Helsingissä ovat käytännössä yksikielisiä ja ruotsinkielisiksi rekisteröityneet kaksikielisiä. No hyvä. Kaksikielisyyden antamalla lisäponnella surut saavuttivat suomenkielisten tason Helsingissä, mutta maaseudulla yksikieliset ruotsikot jäivät rumasti jälkeen suomenkielisistä.
- linkki..
Myös lukeminen avartaa maailmaa:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
(tallenna nimellä/save as) - Juntti af Norden
Ankdam! Soini on tehnyt hyvän avauksen. Ruotsi voidaan aikaistaa, mutta sen tulee olla vapaavalintainen. Mitäs tykkäät?
- 28
Ankdam kirjoitti:
Hyvä idea! Mitä varhemmin sitä helpommin ja paremmin uuden kielen oppii.
Voisiko RKP ottaa tämän ajaakseen, sillä kun tuntuu olevan toimiva lobbausjärjestelmä kieliasioissa?
- pois privilegio!
Suomessa tosiaan olisi hyvät edellytykset laajempaan ja monipuolisempaan kaksikielisyyteen, mutta valtiondoktriini supistaa kaksikielisyyskäsitteen vain koskemaan ruotsi-suomi-kaksikielisyyttä. Ruotsin kielen privilegio toimii siis tässäkin..
- Eheh
Aina on ohmisiä, jotka sanovat, että kuka tahansa voi oppia viittä kieltä kuten heidän ilmiömäisen lahjakkaassa suvussaan on tapana, mutta vakuutan, että meidän sukumme on tavallista porukkaa, jonka taidot eivät moiseen riitä. Osaan kyllä englantia, mutta -yllätys, yllätys - se ei ole lahja vaan työllä hankittu ja taito ruostuu ilman jatkuvaa harjoittamista, lukemista, keskusteluja ja kuuntelemista. Myös ruotsin taidot ruostuvat ja unohtuvat jos ne jäävät vaille käyttöä. Kuinka monta kieltä tavallinen ihminen voi pitää jatkuvassa käyttökunnossa, jos työssään tarvitsee kieliä vain satunnaisesti? Ja mikä tärkeintä: Kuinka hyvin näitä kieliä sitten osataan. Nykyisin on selvät mittapuut, aloittelijan kielitaito on A1 ja sitten seuraa A2, B1-2 ja C 1-2. Virkamiesruotsi kuuluu tasoon B1, mutta tuo taso ei riitä kuin rutiininomaiseen keskusteluun.
Maassa tarvitaan järkevää kielistrategiaa. Mitä kieliä suomalaisten sitten on hyvä osata, onko kaikkien osattava samoja kieliä, keiden tulisi osata ruotsia, miten otetaan huomioon maahanmuuttajat, joita alkaa olla yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, mutta joiden suomen kielenkin osaaminen helposti jää vajaaksi?
(Viimeksimainittujen kohdalla on vaatimukset asetettava keskitason, ei lahjakkaiden poikkeusyksilöiden mukaan. Muistetaan myös, ettei ruotsinkielisten historia merkitse vähääkään maahanmuuttajille, joilla on oma historiansa.) - juupa jaapa
Kieli trimmaa aivot. Jokainen voi käydä toteamassa tämän esim. Larsmossa, Föglössä tai Ekenäsin ruotsinkielisissä työläiskortteleissa joista Tabermannin konduktööri isäkin tuli.
- Swordfish
Etkö huomannut ollenkaan että aiheena oli kaksikielisyys? Miten mainitsemasi yksikieliset ympäristöt muka liittyvät aiheeseen?
- twervig
Minä en ole mitenkään kieliihminen mutta käytän kyllä ruotsi, suomi, englanti ja saksa (lukemani koulukielet), sen lisäksi pystyn hieman seuraamaan ranskaa ja poimin sanoja kreikasta. Siksi voisin omana kokemuksena sanoa että on enemmän kyse uskaltaako vai pelkääkö tehdä virheitä. Tietenkin on aina hankala alkuun jos ei ole käyttänyt kieltä viikoihin tai vuosiin mutta kumma kyllä se aika nopeasti palautuu mieleen.
Olen samaa mieltä että järkevää kielistrategia tarvitaan. Ei kaikkien suomenkielisten tarvitse osata ruotsia täydellisesti eikä kaikkien ruotsinkielistenkaan täydellisesti suomea (mutta olen kuitenkin sitä mieltä että kaikilla tulisi olla jonkinlaista perustietoa toisesta kotimaisesta). Mutta ongelma on myös miten jaetaan sitten muita kielitaitoja - opiskellaanko Pohjanmaalla Ranskaa, Lapissa Kiinaa jne vai miten tämän voisi järkevästi hoitaa. Jos ihminen muuttaa koulukäynnin aika hänellä pitää olla mahdollisuus jatkaa kieliopiskelunsa uudessa koulussa. Joko joudumme yhä enemmän rajaamaan kieliopiskelut maakunnittain tai sitten yhdistämään koulut todella suurkouluiksi missä on mahdollista opiskella monta eri kieltä. Pitäisikö englanninopiskelut rajatta tiettyyn procenttiin opiskelijoista ettei kielivalinta tule liian yksipuoliseksi. Itse näen että suurin vaara tällä hetkellä on että nuret uskovat että päräävät englannilla - ja sehän ei pidä paikkansa- C.E.
"Ei kaikkien suomenkielisten tarvitse osata ruotsia täydellisesti eikä kaikkien ruotsinkielistenkaan täydellisesti suomea (mutta olen kuitenkin sitä mieltä että kaikilla tulisi olla jonkinlaista perustietoa toisesta kotimaisesta)."
Miksi pitäisi olla?
"Mutta ongelma on myös miten jaetaan sitten muita kielitaitoja - opiskellaanko Pohjanmaalla Ranskaa, Lapissa Kiinaa jne vai miten tämän voisi järkevästi hoitaa."
Etkö usko yksilölliseen valinnanvapauteen? Tuo on aika keskusjohtoinen ja ylhäältä päin tulevaan ohjaukseen perustuva ajattelu.
"Pitäisikö englanninopiskelut rajatta tiettyyn procenttiin opiskelijoista ettei kielivalinta tule liian yksipuoliseksi. Itse näen että suurin vaara tällä hetkellä on että nuret uskovat että päräävät englannilla - ja sehän ei pidä paikkansa "
Rajoitukset ja pakot eivät ole ratkaisu millekään. Tuo teidän pakkoruotsia kannattavien englannin vastainen kampanja kertoo joko suuresta epätoivosta, uskosta siihen että nuoriso on höynäytettävissä noilla argumenteilla tai sitten te elätte jossain muussa surrealistisessa todellisuudessa. - twervig
C.E. kirjoitti:
"Ei kaikkien suomenkielisten tarvitse osata ruotsia täydellisesti eikä kaikkien ruotsinkielistenkaan täydellisesti suomea (mutta olen kuitenkin sitä mieltä että kaikilla tulisi olla jonkinlaista perustietoa toisesta kotimaisesta)."
Miksi pitäisi olla?
"Mutta ongelma on myös miten jaetaan sitten muita kielitaitoja - opiskellaanko Pohjanmaalla Ranskaa, Lapissa Kiinaa jne vai miten tämän voisi järkevästi hoitaa."
Etkö usko yksilölliseen valinnanvapauteen? Tuo on aika keskusjohtoinen ja ylhäältä päin tulevaan ohjaukseen perustuva ajattelu.
"Pitäisikö englanninopiskelut rajatta tiettyyn procenttiin opiskelijoista ettei kielivalinta tule liian yksipuoliseksi. Itse näen että suurin vaara tällä hetkellä on että nuret uskovat että päräävät englannilla - ja sehän ei pidä paikkansa "
Rajoitukset ja pakot eivät ole ratkaisu millekään. Tuo teidän pakkoruotsia kannattavien englannin vastainen kampanja kertoo joko suuresta epätoivosta, uskosta siihen että nuoriso on höynäytettävissä noilla argumenteilla tai sitten te elätte jossain muussa surrealistisessa todellisuudessa.Miksi toisen kielen perustitetoja pitäisi olla? - Sveitsissä poistettiin maan toisten kielten opetus kouluista ja nyt pelkästään oma äidinkieli on pakollinen. Se on johtanut siihen että huomaavat miten tieto omasta maasta on vähentynyt eikä enää katsota maata kokonaisuutena kuten ennen. Sieläkin tämä oli täysin odottamaton seuraus, enkä sellaista haluaisi meille Suomeen.
Ei tossa ole vallinnanvapaudesta kyse, vaan resursseista. Kaikkialla ei voi tarjota mahdollisuus opiskella kaikkia tarvittavia kieliä. Siihen varat eikä resurssit riitä. Esim pienessä yläasteess ei ole mahdollista ylläpitää monta A kieltä, koska nyt jo suurin enemmistö valitsee englanti. Omissa lähikouluissa ei ole ollut mahdollista tarjota esim saksa tai ranska A kielinä koska kiinnustuneita oppilaita ei ole riittänyt. Ja sen myötä halukkailta on menny mahdollisuus opiskella niitä kieliä enemmän.
Opettajien taholta on monta kertaa todettu että oppilaat nykyään yhä enemmän kuin ennen valitsevat helpoimman ratkaisun eli jättävät esim. kolmannen kielen lukematta ja vaikka koulut yrittävät laajentaa kielivaihtoehtoja niin saavat kuulla että englanti on helpompi lukea kuin ranska, venäjä, espanja tai kiina ja se tulee valituksi pelkästään sen takia. Minusta se on ei toivuttu kehitys että aikana kun kielitaidot ovat arvokkaat niin ne kuitenkin käyvät harvemmiksi kuin ennen.
Oman koulukäynnin aikana muutimme ja vaikka molemmissa kouluissa luimme englantia niin muutto oli sen verran vaikea koska opetus tehtiin niin eri tavalla molemmissa kouluissa, mikä tarkoitti että kesti pari vuotta ennenkuin olin ehtinyt muiden tasolle. Ja olen usein miettinyt että olisi ollut mahdoton tehtävä jos itse olisi silloin esim valinnut saksaa mutta sitten tullut kouluun missä oli pelkästään englanti tarjolla.
Palapeli ei ole niin yksinkertainen tai helppo ratkaista. - C.E.
twervig kirjoitti:
Miksi toisen kielen perustitetoja pitäisi olla? - Sveitsissä poistettiin maan toisten kielten opetus kouluista ja nyt pelkästään oma äidinkieli on pakollinen. Se on johtanut siihen että huomaavat miten tieto omasta maasta on vähentynyt eikä enää katsota maata kokonaisuutena kuten ennen. Sieläkin tämä oli täysin odottamaton seuraus, enkä sellaista haluaisi meille Suomeen.
Ei tossa ole vallinnanvapaudesta kyse, vaan resursseista. Kaikkialla ei voi tarjota mahdollisuus opiskella kaikkia tarvittavia kieliä. Siihen varat eikä resurssit riitä. Esim pienessä yläasteess ei ole mahdollista ylläpitää monta A kieltä, koska nyt jo suurin enemmistö valitsee englanti. Omissa lähikouluissa ei ole ollut mahdollista tarjota esim saksa tai ranska A kielinä koska kiinnustuneita oppilaita ei ole riittänyt. Ja sen myötä halukkailta on menny mahdollisuus opiskella niitä kieliä enemmän.
Opettajien taholta on monta kertaa todettu että oppilaat nykyään yhä enemmän kuin ennen valitsevat helpoimman ratkaisun eli jättävät esim. kolmannen kielen lukematta ja vaikka koulut yrittävät laajentaa kielivaihtoehtoja niin saavat kuulla että englanti on helpompi lukea kuin ranska, venäjä, espanja tai kiina ja se tulee valituksi pelkästään sen takia. Minusta se on ei toivuttu kehitys että aikana kun kielitaidot ovat arvokkaat niin ne kuitenkin käyvät harvemmiksi kuin ennen.
Oman koulukäynnin aikana muutimme ja vaikka molemmissa kouluissa luimme englantia niin muutto oli sen verran vaikea koska opetus tehtiin niin eri tavalla molemmissa kouluissa, mikä tarkoitti että kesti pari vuotta ennenkuin olin ehtinyt muiden tasolle. Ja olen usein miettinyt että olisi ollut mahdoton tehtävä jos itse olisi silloin esim valinnut saksaa mutta sitten tullut kouluun missä oli pelkästään englanti tarjolla.
Palapeli ei ole niin yksinkertainen tai helppo ratkaista."Se on johtanut siihen että huomaavat miten tieto omasta maasta on vähentynyt eikä enää katsota maata kokonaisuutena kuten ennen. "
Sveitsi on kantonirakenteineen aivan erilainen kuin Suomi, eli ei voi verrata. Lisäksi ei ole perusteita, että yksi vähemmistö nostetaan muita vähemmistöjä parempaan asemaan, pitämällä sen kieltä pakollisena oppiaineena.
"Opettajien taholta on monta kertaa todettu että oppilaat nykyään yhä enemmän kuin ennen valitsevat helpoimman ratkaisun eli jättävät esim. kolmannen kielen lukematta ja vaikka koulut yrittävät laajentaa kielivaihtoehtoja niin saavat kuulla että englanti on helpompi lukea kuin ranska, venäjä, espanja tai kiina ja se tulee valituksi pelkästään sen takia."
Sitten he eivät lue kolmatta kieltä, ei kielten lukeminen mikään itseisarvo ole. Jokainen arvioikoon kielet joita tulee tarvitsemaan ja lukekoon sen mukaan.
Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan. - galsten
twervig kirjoitti:
Miksi toisen kielen perustitetoja pitäisi olla? - Sveitsissä poistettiin maan toisten kielten opetus kouluista ja nyt pelkästään oma äidinkieli on pakollinen. Se on johtanut siihen että huomaavat miten tieto omasta maasta on vähentynyt eikä enää katsota maata kokonaisuutena kuten ennen. Sieläkin tämä oli täysin odottamaton seuraus, enkä sellaista haluaisi meille Suomeen.
Ei tossa ole vallinnanvapaudesta kyse, vaan resursseista. Kaikkialla ei voi tarjota mahdollisuus opiskella kaikkia tarvittavia kieliä. Siihen varat eikä resurssit riitä. Esim pienessä yläasteess ei ole mahdollista ylläpitää monta A kieltä, koska nyt jo suurin enemmistö valitsee englanti. Omissa lähikouluissa ei ole ollut mahdollista tarjota esim saksa tai ranska A kielinä koska kiinnustuneita oppilaita ei ole riittänyt. Ja sen myötä halukkailta on menny mahdollisuus opiskella niitä kieliä enemmän.
Opettajien taholta on monta kertaa todettu että oppilaat nykyään yhä enemmän kuin ennen valitsevat helpoimman ratkaisun eli jättävät esim. kolmannen kielen lukematta ja vaikka koulut yrittävät laajentaa kielivaihtoehtoja niin saavat kuulla että englanti on helpompi lukea kuin ranska, venäjä, espanja tai kiina ja se tulee valituksi pelkästään sen takia. Minusta se on ei toivuttu kehitys että aikana kun kielitaidot ovat arvokkaat niin ne kuitenkin käyvät harvemmiksi kuin ennen.
Oman koulukäynnin aikana muutimme ja vaikka molemmissa kouluissa luimme englantia niin muutto oli sen verran vaikea koska opetus tehtiin niin eri tavalla molemmissa kouluissa, mikä tarkoitti että kesti pari vuotta ennenkuin olin ehtinyt muiden tasolle. Ja olen usein miettinyt että olisi ollut mahdoton tehtävä jos itse olisi silloin esim valinnut saksaa mutta sitten tullut kouluun missä oli pelkästään englanti tarjolla.
Palapeli ei ole niin yksinkertainen tai helppo ratkaista."Omissa lähikouluissa ei ole ollut mahdollista tarjota esim saksa tai ranska A kielinä koska kiinnustuneita oppilaita ei ole riittänyt."
Ei tietenkään riittänyt, koska äärimmäisen tärkeän englannin ja pakkoruotsin lisäksi ei useinkaan haluta kolmatta kieltä. C.E. kirjoitti:
"Se on johtanut siihen että huomaavat miten tieto omasta maasta on vähentynyt eikä enää katsota maata kokonaisuutena kuten ennen. "
Sveitsi on kantonirakenteineen aivan erilainen kuin Suomi, eli ei voi verrata. Lisäksi ei ole perusteita, että yksi vähemmistö nostetaan muita vähemmistöjä parempaan asemaan, pitämällä sen kieltä pakollisena oppiaineena.
"Opettajien taholta on monta kertaa todettu että oppilaat nykyään yhä enemmän kuin ennen valitsevat helpoimman ratkaisun eli jättävät esim. kolmannen kielen lukematta ja vaikka koulut yrittävät laajentaa kielivaihtoehtoja niin saavat kuulla että englanti on helpompi lukea kuin ranska, venäjä, espanja tai kiina ja se tulee valituksi pelkästään sen takia."
Sitten he eivät lue kolmatta kieltä, ei kielten lukeminen mikään itseisarvo ole. Jokainen arvioikoon kielet joita tulee tarvitsemaan ja lukekoon sen mukaan.
Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan.C.E. : "Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan."
Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? Mistä ne säästöt tulevat jos aiemmasta 30 oppilaan yhden opettajan opettamasta ruotsin ryhmästä pitäisi muodostaa 1 espanjan, 1 ranskan, 1 saksan, 1 venäjän ja 1 ruotsin ryhmä? Jokaiseen ryhmään pitäisi riittää vähintään 7 oppilasta joka lienee aika yleinen minimivaatimus opintoryhmälle, saattaa olla jopa enemmän.
Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla. Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa.
Mitään säästöjä pakkoruotsin poistosta ei synny ainakaan jos se korvataan jollain vapaavalintaisella kielellä. Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä.
Meidän koulujärjestelmämme perustuu siihen että se on sisältöineen päivineen täysin sama kaikille. Se on ilmainen, tasa-arvoinen ja tasapuolinen sekä pyrkii perusopetuksen osalta kohtelemaan oppilaita yhdenveroisesti, sijaitsi koulu sitten Utsjoella tai Helsingissä.
Una cerveza, por favor
The Finland Phenomenon: Inside the World's Most Surprising School System
http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw&feature=share- 22
Ankdam kirjoitti:
C.E. : "Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan."
Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? Mistä ne säästöt tulevat jos aiemmasta 30 oppilaan yhden opettajan opettamasta ruotsin ryhmästä pitäisi muodostaa 1 espanjan, 1 ranskan, 1 saksan, 1 venäjän ja 1 ruotsin ryhmä? Jokaiseen ryhmään pitäisi riittää vähintään 7 oppilasta joka lienee aika yleinen minimivaatimus opintoryhmälle, saattaa olla jopa enemmän.
Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla. Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa.
Mitään säästöjä pakkoruotsin poistosta ei synny ainakaan jos se korvataan jollain vapaavalintaisella kielellä. Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä.
Meidän koulujärjestelmämme perustuu siihen että se on sisältöineen päivineen täysin sama kaikille. Se on ilmainen, tasa-arvoinen ja tasapuolinen sekä pyrkii perusopetuksen osalta kohtelemaan oppilaita yhdenveroisesti, sijaitsi koulu sitten Utsjoella tai Helsingissä.
Una cerveza, por favor
The Finland Phenomenon: Inside the World's Most Surprising School System
http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw&feature=shareVapaampi kielivalinta toimii loistavasti esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, miksi muka Suomessa olisi jotenkin mahdotonta tehdä samaa?
Pakon poistuessa syntyy säästöjä vaikkeivät ne ole mikään pääasia:
- saadaan laaja kielivaranto vanhan pakkoruotsin hinnalla
- erityisopetus voidaan kohdentaa tehokkaammin, kun ei enää tarvitse raahata erityislapsia ja maahanmuuttajia ruotsintuntien läpi, koska heillä on "oikeus" suorittaa joskus virkamiesruotsi
- yliopistojen kielikeskukset voivat nykyisillä varoilla keskittyä muihin kieliin kuin ruotsiin
Pääasia on tietysti erilaisten oppilaiden ja perheiden parempi palvelu koulussa:
- maahanmuuttajat voivat keskittyä paremmin heille oleellisiin taitoihin, kun pakkoruotsi ei ole kivenä kuormassa
- oppilaat, joilla on ongelmia kielten kanssa, voivat niin ikään keskittyä paremmin vaikkapa äidinkieleen - nyt ei voida antaa kellekään vapautuksia ruotsista olisivat ne kuinka tarpeeseen tahansa, koska jokaisella on "oikeus" siihen virkaruotsiin, tätä painetta ei muilla kielillä olisi
- erilaisin taustoin ja kytköksin varustetut perheet voivat antaa lastensa kieliopinnoille enemmän tukea, kun kielet voi valita omista lähtökohdista
Täydellistä vapautta ei ole näkyvissä, mutta lähivuosina kieltenopetus saa apua esimerkiksi tietokoneavusteisesta etäopetuksesta, tämä toimii jo syrjäseutujen lukioissa. Ei tule kalliimmaksi mutta mahdollistaa osallistumisen harvinaisenkin kotikielen opetukseen. Olisi aika keskittyä tähän eikä jumittaa ruotsin heikoissa tuloksissa ja valittaa suomalaislasten muka asennevammoista.
Oppilaat voivat aloittaa jatkossa kielen esimerkiksi luokilla 1, 3, 5, 7 ja 8. Näin myös oppilaat, jotka muuttavat voivat palata vaihtamaan kielivalintoja, mikäli ensimmäinen valinta ei uudessa koulussa jatku - näinhän jo tehdään.
Koulu on sisältöineen pitkällti sama, mutta järkevissä rajoissa: kieliopinnot ovat laajudeltaan yhtenevät, mutta opiskeltavien kielten ei tarvitse olla samat - ei ole muuallakaan maailmassa.
Voi olla, että jatkossa englannin aloitusta varhaistetaan ja siitä tulee pakollinen kuten muissakin Pohjoismaissa. Jos näin tehdään, se edellyttää suurta konsensusta asiasta.
Miksi mustamaalaatte vapaampaa kielivalintaa? Vain koska ette halua antaa suomenkielisten päästä pakkoruotsista, joka on teille evvk? - twervig
galsten kirjoitti:
"Omissa lähikouluissa ei ole ollut mahdollista tarjota esim saksa tai ranska A kielinä koska kiinnustuneita oppilaita ei ole riittänyt."
Ei tietenkään riittänyt, koska äärimmäisen tärkeän englannin ja pakkoruotsin lisäksi ei useinkaan haluta kolmatta kieltä.Pakkoruotsi ei missään tapauksessa vie resursseja meillä koska koulut ovat ruotsinkieliset eikä pieniä mitenkään yläasteita. Mutta pakkosuomi vie hirvesti varoja koska joutuvat panostamaan yli keskimäärin/oppiainetta pakolliseen suomeen. Koska pakollinen suomi syö enemmän kuin muut oppiaineet niin varjoa otetaan muista kielistä.
Tällä alueella englannin merkitys on vähenemässä mutta saksan, ranskan ja japanin merkitys on vahvasti mousussa. Ei englanti välttämättä ole niin äärimmäisen tärkeä. Sen lisäksi se on meille ruotsinkielisille hyvin helppo kieli eikä siihen upo kun murtoosa koulujen siitä mitä kouluissa uppoo pakkosuomeen - C.E.
Ankdam kirjoitti:
C.E. : "Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan."
Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? Mistä ne säästöt tulevat jos aiemmasta 30 oppilaan yhden opettajan opettamasta ruotsin ryhmästä pitäisi muodostaa 1 espanjan, 1 ranskan, 1 saksan, 1 venäjän ja 1 ruotsin ryhmä? Jokaiseen ryhmään pitäisi riittää vähintään 7 oppilasta joka lienee aika yleinen minimivaatimus opintoryhmälle, saattaa olla jopa enemmän.
Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla. Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa.
Mitään säästöjä pakkoruotsin poistosta ei synny ainakaan jos se korvataan jollain vapaavalintaisella kielellä. Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä.
Meidän koulujärjestelmämme perustuu siihen että se on sisältöineen päivineen täysin sama kaikille. Se on ilmainen, tasa-arvoinen ja tasapuolinen sekä pyrkii perusopetuksen osalta kohtelemaan oppilaita yhdenveroisesti, sijaitsi koulu sitten Utsjoella tai Helsingissä.
Una cerveza, por favor
The Finland Phenomenon: Inside the World's Most Surprising School System
http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw&feature=share"Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? "
Sitten he lukevat jotain muuta kieltä josta saadaan ryhmä, sellaista on vapaa kielivalinta.
"Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla."
Mutta kaikkihan eivät ole nykyisinkään samalla viivalla, jos motivaatiota turhan kielen oppimiseen ei ole.
"Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa. "
Sittenhän tilanne säilyy ennallaan ruotsin opiskelun osalta ja noin tärkeä kieli valitaan vapaaehtoisesti, emme me ole kieltämässä ruotsin opiskelua, vaan ainoastaan siirtämässä päätösvaltaa oppilaalle ja hänen vanhemmalleen mitä kieltä pitää lukea.
"Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä. "
Ongelmat ratkaistaan sitä mukaan kuin ne syntyvät. Tuo on aika pessimistinen asenne, jos mitään ei voida kehittää ja parantaa, kun se tulee kuitenkin aina kalliimmaksi, lisää epätasa-arvon jne.
Valitat koko ajan että pakkoruotsi on sinulle evvk, mutta tämänkään kannanottosi perusteella se ei ole. Käytät tuota pakkoruotsin evvk-kommenttia lähinnä siinä tarkoituksessa, joko ettei sinun tarvitse suoraan perustella kannattavasi pakkoruotsia tai silloin kun tulee tiukka paikka, jolloin aina yrität livahtaa keskustelusta.
Jos koko asia olisi evvk, et olisi tätä vastinetta kirjoittanut. Mutta koska kirjoitit edelläkin olevan vastauksen, niin asia ei olekaan evvk, vaan ainoastaan haluat vältellä yhteenottoja, jossa joutuisit tekemään suoran mielipiteen ja perustelemaan sekä puolustamaan sitä.
Sinun taktiikkasi on tehdä epäsuoria hyökkäyksiä jonkin toisen toimijan nimissä tai yksittäisen asian kautta, jolloin pystyt häivyttämään oman mielipiteesi taka-alalle, niin ettei tarvitse itse ottaa kantaa.
Suosittelen että sen sijaan että vänkäät tästä pakkoruotsi evvksta, niin joko olet aidosti evvk, ja et ota kantaa. Tai sitten myönnät että kannatat pakkoruotsia, ja unohdat evvk:t sitten myös puolustat mielipidettä omissa nimissä, etkä luikertele oman mielipiteesi takaa pois, vaan myös perustelet miksi kannatat.
"Una cerveza, por favor"
No sirven! C.E. kirjoitti:
"Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? "
Sitten he lukevat jotain muuta kieltä josta saadaan ryhmä, sellaista on vapaa kielivalinta.
"Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla."
Mutta kaikkihan eivät ole nykyisinkään samalla viivalla, jos motivaatiota turhan kielen oppimiseen ei ole.
"Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa. "
Sittenhän tilanne säilyy ennallaan ruotsin opiskelun osalta ja noin tärkeä kieli valitaan vapaaehtoisesti, emme me ole kieltämässä ruotsin opiskelua, vaan ainoastaan siirtämässä päätösvaltaa oppilaalle ja hänen vanhemmalleen mitä kieltä pitää lukea.
"Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä. "
Ongelmat ratkaistaan sitä mukaan kuin ne syntyvät. Tuo on aika pessimistinen asenne, jos mitään ei voida kehittää ja parantaa, kun se tulee kuitenkin aina kalliimmaksi, lisää epätasa-arvon jne.
Valitat koko ajan että pakkoruotsi on sinulle evvk, mutta tämänkään kannanottosi perusteella se ei ole. Käytät tuota pakkoruotsin evvk-kommenttia lähinnä siinä tarkoituksessa, joko ettei sinun tarvitse suoraan perustella kannattavasi pakkoruotsia tai silloin kun tulee tiukka paikka, jolloin aina yrität livahtaa keskustelusta.
Jos koko asia olisi evvk, et olisi tätä vastinetta kirjoittanut. Mutta koska kirjoitit edelläkin olevan vastauksen, niin asia ei olekaan evvk, vaan ainoastaan haluat vältellä yhteenottoja, jossa joutuisit tekemään suoran mielipiteen ja perustelemaan sekä puolustamaan sitä.
Sinun taktiikkasi on tehdä epäsuoria hyökkäyksiä jonkin toisen toimijan nimissä tai yksittäisen asian kautta, jolloin pystyt häivyttämään oman mielipiteesi taka-alalle, niin ettei tarvitse itse ottaa kantaa.
Suosittelen että sen sijaan että vänkäät tästä pakkoruotsi evvksta, niin joko olet aidosti evvk, ja et ota kantaa. Tai sitten myönnät että kannatat pakkoruotsia, ja unohdat evvk:t sitten myös puolustat mielipidettä omissa nimissä, etkä luikertele oman mielipiteesi takaa pois, vaan myös perustelet miksi kannatat.
"Una cerveza, por favor"
No sirven!Arvasin että joku tarttuu tuohon mutta huom! arvostelen teidän argumenttejanne itse asia on minulle edelleen aivan yhtä herttaisen yhdentekevä.
Olen täällä myös useasti suositellut ruotsin kielen osaamista ja olen edelleen sitä mieltä että sitä kannattaisi osata. Mutta mitä te koulussa luette on sen sijaan minulle aivan sama.- C.E.
Ankdam kirjoitti:
Arvasin että joku tarttuu tuohon mutta huom! arvostelen teidän argumenttejanne itse asia on minulle edelleen aivan yhtä herttaisen yhdentekevä.
Olen täällä myös useasti suositellut ruotsin kielen osaamista ja olen edelleen sitä mieltä että sitä kannattaisi osata. Mutta mitä te koulussa luette on sen sijaan minulle aivan sama."Arvasin että joku tarttuu tuohon mutta huom! arvostelen teidän argumenttejanne itse asia on minulle edelleen aivan yhtä herttaisen yhdentekevä. "
Ja uudestaan:"sinun taktiikkasi on tehdä epäsuoria hyökkäyksiä jonkin toisen toimijan nimissä tai yksittäisen asian kautta, jolloin pystyt häivyttämään oman mielipiteesi taka-alalle, niin ettei tarvitse itse ottaa kantaa. " - 15
Ankdam kirjoitti:
Arvasin että joku tarttuu tuohon mutta huom! arvostelen teidän argumenttejanne itse asia on minulle edelleen aivan yhtä herttaisen yhdentekevä.
Olen täällä myös useasti suositellut ruotsin kielen osaamista ja olen edelleen sitä mieltä että sitä kannattaisi osata. Mutta mitä te koulussa luette on sen sijaan minulle aivan sama.Minusta myös toimit Ankdam epäreilusti.
Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa. Sen sijaan vetäydyt isompien selän taa: Olet ylpeä omiesi lobbaustaidosta ja he saavat mielestäsi lobata pakkoa koska se nyt vain on ruotsinkielisten etu. Toiset kuuluukin mielestäsi politikoida nurin ja sitä olet tekemässä täällä. Mielestäsi vapaata kielivalintaa kannattavaa kohtaan ei keskustelussa tarvitse olla reilu, kas kun reilua on sinusta se, että suomalaisilla on pakkonsa, koska "omillasi" on pakkoja kuten kielivähemmistöillä kaikkialla maailmassa.
Luulen, että kyseessä on jokin maailmankuvassa perustavaa laatua oleva ero. Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa. Arvoa on vain sillä, että omataan hyvä pelisilmä ja osataan vuoroin hämmentää vuoroin provosoida sopivasti "omien" etuja ajaen.
Annat niin rankan kuvan suomenruotsalaisten arvomaailmasta, ettet ehkä ole tullut ajatelleeksikaan. - galsten
twervig kirjoitti:
Pakkoruotsi ei missään tapauksessa vie resursseja meillä koska koulut ovat ruotsinkieliset eikä pieniä mitenkään yläasteita. Mutta pakkosuomi vie hirvesti varoja koska joutuvat panostamaan yli keskimäärin/oppiainetta pakolliseen suomeen. Koska pakollinen suomi syö enemmän kuin muut oppiaineet niin varjoa otetaan muista kielistä.
Tällä alueella englannin merkitys on vähenemässä mutta saksan, ranskan ja japanin merkitys on vahvasti mousussa. Ei englanti välttämättä ole niin äärimmäisen tärkeä. Sen lisäksi se on meille ruotsinkielisille hyvin helppo kieli eikä siihen upo kun murtoosa koulujen siitä mitä kouluissa uppoo pakkosuomeenTehkää sitten kuten suomenkieliset Ruotsissa ja muualla ulkomailla.
15 kirjoitti:
Minusta myös toimit Ankdam epäreilusti.
Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa. Sen sijaan vetäydyt isompien selän taa: Olet ylpeä omiesi lobbaustaidosta ja he saavat mielestäsi lobata pakkoa koska se nyt vain on ruotsinkielisten etu. Toiset kuuluukin mielestäsi politikoida nurin ja sitä olet tekemässä täällä. Mielestäsi vapaata kielivalintaa kannattavaa kohtaan ei keskustelussa tarvitse olla reilu, kas kun reilua on sinusta se, että suomalaisilla on pakkonsa, koska "omillasi" on pakkoja kuten kielivähemmistöillä kaikkialla maailmassa.
Luulen, että kyseessä on jokin maailmankuvassa perustavaa laatua oleva ero. Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa. Arvoa on vain sillä, että omataan hyvä pelisilmä ja osataan vuoroin hämmentää vuoroin provosoida sopivasti "omien" etuja ajaen.
Annat niin rankan kuvan suomenruotsalaisten arvomaailmasta, ettet ehkä ole tullut ajatelleeksikaan."Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa."
Kiitos samoin mutta eikö tämä nimenomaan ole keskustelupalsta? Minullako on lupa vain seurata synkkää yksinpuheluanne ja pitää suuni kiinni enkä saa edes arvostella argumenttejanne?
Itse asiassa olen täällä nimen omaan niiden argumenttienne takoa, monet netti fennot nimittäin täällä valehtelee ihmisille suut ja silmät täyteen ja lisäksi täällä puhutaan jatkuvasti pahaa ja solvataan meitä ruotsinkielisiä.
Usko vain että syyni tämän palstan seuraamiseen ja tänne kirjoittamiseen ei ole pakkoruotsin puolustaminen tai sen kannattaminen vaan valheiden ja panettelun oikominen. Tämäkin keskustelummekin lähti siitä kun kritisoin kestämättömiä argumenttejanne ja nyt sitten tulkitset sen piilopakkoruotsimyönteisyydeksi.
Oletteko muka kaiken arvostelun yläpuolella?
"Luulen, että kyseessä on jokin maailmankuvassa perustavaa laatua oleva ero."
Minä tiedän että maailmankuvassamme on suuri ero, minä elän ruotsinkielisenä tässä maassa ja edustan vähemmistöä, sinä enemmistöä.
"Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa."
Nytkin olet sitä mieltä että vain sinun rehellisyydelläsi, avoimuudellasi, aidoilla tarpeilla ja sinun ajatustesi kohtaamisella on arvoa. Entäs minun sitten? ks yllä- 39
Ankdam kirjoitti:
"Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa."
Kiitos samoin mutta eikö tämä nimenomaan ole keskustelupalsta? Minullako on lupa vain seurata synkkää yksinpuheluanne ja pitää suuni kiinni enkä saa edes arvostella argumenttejanne?
Itse asiassa olen täällä nimen omaan niiden argumenttienne takoa, monet netti fennot nimittäin täällä valehtelee ihmisille suut ja silmät täyteen ja lisäksi täällä puhutaan jatkuvasti pahaa ja solvataan meitä ruotsinkielisiä.
Usko vain että syyni tämän palstan seuraamiseen ja tänne kirjoittamiseen ei ole pakkoruotsin puolustaminen tai sen kannattaminen vaan valheiden ja panettelun oikominen. Tämäkin keskustelummekin lähti siitä kun kritisoin kestämättömiä argumenttejanne ja nyt sitten tulkitset sen piilopakkoruotsimyönteisyydeksi.
Oletteko muka kaiken arvostelun yläpuolella?
"Luulen, että kyseessä on jokin maailmankuvassa perustavaa laatua oleva ero."
Minä tiedän että maailmankuvassamme on suuri ero, minä elän ruotsinkielisenä tässä maassa ja edustan vähemmistöä, sinä enemmistöä.
"Et näe, että rehellisyydellä, avoimella keskustelulla ja toisten ihmisten aitojen tarpeiden ja ajatusten kohtaamisella on mitään arvoa."
Nytkin olet sitä mieltä että vain sinun rehellisyydelläsi, avoimuudellasi, aidoilla tarpeilla ja sinun ajatustesi kohtaamisella on arvoa. Entäs minun sitten? ks ylläOlet peluri, et keskustelija.
Olen kirjoittanut pitkiä vastineita sinulle, kommentoinut väitteitäsi, haastanut ajattelemaan. Aina kun huomaat jääväsi argumentoinnissa alakynteen, ohitat asialliset vastaukset - kuten tässä ylempänä -, jätät huomiotta kaiken, mikä ei edistä omaa agendaasi, ja kiirehdit vetämään marttyyrin viittaa yllesi, olethan vähemmistön edustaja.
Olet "omiesi" edustaja, kannatat kaikkea, mistä "omasi" hyötyvät - ja "omasi" hyötyvät pakkoruotsista ja siksi et tule sanomaan pahaa sanaa pakosta etkä niistä, jotka sitä suojelevat vastoin enemmistön toiveita.
Olen pahoillani. 39 kirjoitti:
Olet peluri, et keskustelija.
Olen kirjoittanut pitkiä vastineita sinulle, kommentoinut väitteitäsi, haastanut ajattelemaan. Aina kun huomaat jääväsi argumentoinnissa alakynteen, ohitat asialliset vastaukset - kuten tässä ylempänä -, jätät huomiotta kaiken, mikä ei edistä omaa agendaasi, ja kiirehdit vetämään marttyyrin viittaa yllesi, olethan vähemmistön edustaja.
Olet "omiesi" edustaja, kannatat kaikkea, mistä "omasi" hyötyvät - ja "omasi" hyötyvät pakkoruotsista ja siksi et tule sanomaan pahaa sanaa pakosta etkä niistä, jotka sitä suojelevat vastoin enemmistön toiveita.
Olen pahoillani."Olet "omiesi" edustaja, kannatat kaikkea, mistä "omasi" hyötyvät"
Tietysti olen mutta ennen kaikkea edustan itseäni, ketäs sinä sitten edustat ja kenen pussiin täällä lobbaat? Ettet vain omiesi??
"Olen kirjoittanut pitkiä vastineita sinulle, kommentoinut väitteitäsi, haastanut ajattelemaan."
Kirjoitit muun muassa: "Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa."
Öööö.. mitä tuohonkin nyt sanoisi? Pitäisikö minun ryhtyä kannattamaan että saisit käydä mielipiteeni kimppuun?
Hoitakaa homma, en pane hanttiin, jookos? Jos minulta kysytään niin en pane hanttiin mutta tiedoksi että aion kuitenkin vastedeskin pidättää itselläni vapauden arvostella niitä argumentteja joilla te asiaa ajatte.
Saat vastaisuudessakin toki vapaasti syytellä minua epäreiluksi, peluriksi ja marttyyriksi miksi lystäät, ihmetyttää vain halusi vaientaa minut.- 8
Ankdam kirjoitti:
"Olet "omiesi" edustaja, kannatat kaikkea, mistä "omasi" hyötyvät"
Tietysti olen mutta ennen kaikkea edustan itseäni, ketäs sinä sitten edustat ja kenen pussiin täällä lobbaat? Ettet vain omiesi??
"Olen kirjoittanut pitkiä vastineita sinulle, kommentoinut väitteitäsi, haastanut ajattelemaan."
Kirjoitit muun muassa: "Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa."
Öööö.. mitä tuohonkin nyt sanoisi? Pitäisikö minun ryhtyä kannattamaan että saisit käydä mielipiteeni kimppuun?
Hoitakaa homma, en pane hanttiin, jookos? Jos minulta kysytään niin en pane hanttiin mutta tiedoksi että aion kuitenkin vastedeskin pidättää itselläni vapauden arvostella niitä argumentteja joilla te asiaa ajatte.
Saat vastaisuudessakin toki vapaasti syytellä minua epäreiluksi, peluriksi ja marttyyriksi miksi lystäät, ihmetyttää vain halusi vaientaa minut."kenen pussiin täällä lobbaat?"
Minä argumentoin, en pelaa. En käy sotaa "omien" puolesta vaan yhteisen edun puolesta - tietäen, että omat lapsenlapseni voivat aikanaan edustaa mitä tahansa ryhmää sisusuomalaisista, maahanmuuttajataustaisiin tai suomenruotsalaisiin.
Jos "omiesi" etu on ristiriidassa muiden vapaiden ja valistuneiden ihmisten etujen kanssa, sinunkin on syytä suhtautua asiaan vakavasti.
Kenen argumentteja ja mitä argumentteja olet tässä arvostellut? - C.E.
Ankdam kirjoitti:
"Olet "omiesi" edustaja, kannatat kaikkea, mistä "omasi" hyötyvät"
Tietysti olen mutta ennen kaikkea edustan itseäni, ketäs sinä sitten edustat ja kenen pussiin täällä lobbaat? Ettet vain omiesi??
"Olen kirjoittanut pitkiä vastineita sinulle, kommentoinut väitteitäsi, haastanut ajattelemaan."
Kirjoitit muun muassa: "Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa."
Öööö.. mitä tuohonkin nyt sanoisi? Pitäisikö minun ryhtyä kannattamaan että saisit käydä mielipiteeni kimppuun?
Hoitakaa homma, en pane hanttiin, jookos? Jos minulta kysytään niin en pane hanttiin mutta tiedoksi että aion kuitenkin vastedeskin pidättää itselläni vapauden arvostella niitä argumentteja joilla te asiaa ajatte.
Saat vastaisuudessakin toki vapaasti syytellä minua epäreiluksi, peluriksi ja marttyyriksi miksi lystäät, ihmetyttää vain halusi vaientaa minut."Kirjoitit muun muassa: "Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa."
Öööö.. mitä tuohonkin nyt sanoisi? Pitäisikö minun ryhtyä kannattamaan että saisit käydä mielipiteeni kimppuun?"
Taas vääntelet. Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan, niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi, vaan aina tiukan tilaisuuden tullen piiloudut tai lähes karkaat heti evvk -väitteen taakse.
"os minulta kysytään niin en pane hanttiin mutta tiedoksi että aion kuitenkin vastedeskin pidättää itselläni vapauden arvostella niitä argumentteja joilla te asiaa ajatte. "
Siitä vain, kunhan lopetat selittelyn mistään evvk:sta. Jos tuet pakkoruotsitusta hyökkäämällä yksipuolisesti sitä vastustavia argumentteja vastaan, niin on lähes valehtelua väittää olevansa silloin evvk. Tulkitsen vastaisuudessa sinut yhdeksi pakkoruotsittajista, olit sitten omasta mielestäsi miten evvvk:ta tahansa.
"Saat vastaisuudessakin toki vapaasti syytellä minua epäreiluksi, peluriksi ja marttyyriksi miksi lystäät, ihmetyttää vain halusi vaientaa minut. "
Kukaan ei halua vaientaa sinua, haluamme vain selvyyden vuoksi että joko olet evvk , jolloin sinulla ei ole kantaa pakkoruotsiin, etkä silloin puutu argumentointiin, tai sitten sinulla on kanta pakkoruotsin vastustajien argumentteja vastaan, mutta silloin et ole mikään evvk.
Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan. - Swordfish
galsten kirjoitti:
Tehkää sitten kuten suomenkieliset Ruotsissa ja muualla ulkomailla.
Miksi pitäisi? Emmehän me asu missään ulkomailla vaan omassa maassamme jossa ruotsia on puhuttu jo 1200-luvulta lähtien. Emme me ole mikään äskettäin saapunut maahanmuuttajavähemmistö vaan oleellinen osa tätä kansakuntaa. Sen nyt luulisi olevan kaikille itsestään selvää, mutta ilmeisesti ei ole.
C.E. kirjoitti:
"Kirjoitit muun muassa: "Et suostu kannattamaan pakkoruotsia, koska et pysty perustelemaan pakkoa."
Öööö.. mitä tuohonkin nyt sanoisi? Pitäisikö minun ryhtyä kannattamaan että saisit käydä mielipiteeni kimppuun?"
Taas vääntelet. Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan, niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi, vaan aina tiukan tilaisuuden tullen piiloudut tai lähes karkaat heti evvk -väitteen taakse.
"os minulta kysytään niin en pane hanttiin mutta tiedoksi että aion kuitenkin vastedeskin pidättää itselläni vapauden arvostella niitä argumentteja joilla te asiaa ajatte. "
Siitä vain, kunhan lopetat selittelyn mistään evvk:sta. Jos tuet pakkoruotsitusta hyökkäämällä yksipuolisesti sitä vastustavia argumentteja vastaan, niin on lähes valehtelua väittää olevansa silloin evvk. Tulkitsen vastaisuudessa sinut yhdeksi pakkoruotsittajista, olit sitten omasta mielestäsi miten evvvk:ta tahansa.
"Saat vastaisuudessakin toki vapaasti syytellä minua epäreiluksi, peluriksi ja marttyyriksi miksi lystäät, ihmetyttää vain halusi vaientaa minut. "
Kukaan ei halua vaientaa sinua, haluamme vain selvyyden vuoksi että joko olet evvk , jolloin sinulla ei ole kantaa pakkoruotsiin, etkä silloin puutu argumentointiin, tai sitten sinulla on kanta pakkoruotsin vastustajien argumentteja vastaan, mutta silloin et ole mikään evvk.
Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan."Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan.."
Etköhän sinä nyt vähän liioittele....
"...niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi"
Saan sinut siis sanattomaksi! =)
"Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan."
En minä ole koskaan väittänytkään olevani täysin välinpitämätön, olen vakaasti sitä mieltä että ruotsin osaamisesta on tässä maassa suurta hyötyä.
...ja on minulla kanta pakkoruotsiinkin = se on teidän oma asianne.
Mutta jos joku täällä syytää silkkaa peetä, valehtelee suut ja silmät täyteen, väittää puuta heinää ja mustamaalaa meitä suruja täysin hatusta vedetyin perustein niin sekö tekee minusta puolueellisen että käyn niitten valheiden ja väittämien sekä niiden levittäjän kimppuun?
Koska teidän pakkoruotsinne sinänsä on minulle yhdentekevää niin minunko tulisi vain sokeasti hyväksyä teidän netti fennojen ala-arvoiset menetelmät taistella sitä vastaan ja antaa tulla lunta tupaan vain? Niinkö?
Kaipa nyt sentään niiden teidän argumenttienne pitää kestää hieman lähempikin tarkastelu, eikö muka?
Tulee mieleeni että pyydät minua olemaan hiljaa ettei kukaan huomaisi teidän perustelujenne olevan silkkaa bullshittia mutta ei saa kertoa kenellekään.. *heh*
Voisin tietysti olla hiljaakin jos puhuisitte vain itsestänne ja vetoaisitte seikkoihin jotka koskevat vain teitä itseänne ja tokihan te sitäkin teettekin kun esimerkiksi kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä tai vetoatte muihin oppimisongelmiin tms.
Mutta kun te sen sijaan usein vastustatte ruotsin kielen opetusta tuomalla esiin tietämättömyytenne, uhoatte ruotsalaisvihaa, puhutte valloittajan kielestä, puhutte sortajista, puhutte meistä suruista pahaa, keksitte meistä kaiken maailman fiktiivisiä legendoja, valehtelette sekä tietoisesti että ilmeisesti myös tietämättänne, kiihotatte yleistä mielipidettä meitä ruotsinkielisiä vastaan.. j.n.e.
Tähän argumentointiin olen täällä puuttunut ja aion puuttua vastedeskin, sorry.- 17
Ankdam kirjoitti:
"Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan.."
Etköhän sinä nyt vähän liioittele....
"...niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi"
Saan sinut siis sanattomaksi! =)
"Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan."
En minä ole koskaan väittänytkään olevani täysin välinpitämätön, olen vakaasti sitä mieltä että ruotsin osaamisesta on tässä maassa suurta hyötyä.
...ja on minulla kanta pakkoruotsiinkin = se on teidän oma asianne.
Mutta jos joku täällä syytää silkkaa peetä, valehtelee suut ja silmät täyteen, väittää puuta heinää ja mustamaalaa meitä suruja täysin hatusta vedetyin perustein niin sekö tekee minusta puolueellisen että käyn niitten valheiden ja väittämien sekä niiden levittäjän kimppuun?
Koska teidän pakkoruotsinne sinänsä on minulle yhdentekevää niin minunko tulisi vain sokeasti hyväksyä teidän netti fennojen ala-arvoiset menetelmät taistella sitä vastaan ja antaa tulla lunta tupaan vain? Niinkö?
Kaipa nyt sentään niiden teidän argumenttienne pitää kestää hieman lähempikin tarkastelu, eikö muka?
Tulee mieleeni että pyydät minua olemaan hiljaa ettei kukaan huomaisi teidän perustelujenne olevan silkkaa bullshittia mutta ei saa kertoa kenellekään.. *heh*
Voisin tietysti olla hiljaakin jos puhuisitte vain itsestänne ja vetoaisitte seikkoihin jotka koskevat vain teitä itseänne ja tokihan te sitäkin teettekin kun esimerkiksi kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä tai vetoatte muihin oppimisongelmiin tms.
Mutta kun te sen sijaan usein vastustatte ruotsin kielen opetusta tuomalla esiin tietämättömyytenne, uhoatte ruotsalaisvihaa, puhutte valloittajan kielestä, puhutte sortajista, puhutte meistä suruista pahaa, keksitte meistä kaiken maailman fiktiivisiä legendoja, valehtelette sekä tietoisesti että ilmeisesti myös tietämättänne, kiihotatte yleistä mielipidettä meitä ruotsinkielisiä vastaan.. j.n.e.
Tähän argumentointiin olen täällä puuttunut ja aion puuttua vastedeskin, sorry.Mitä ala-arvoisi argumentteja olet nyt pyrkinyt tässä ketjussa kritisoimaan?
"kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä"
Tämä on sinun "argumentointiasi". On puhuttu siitä, miten kohtuutonta on kolmen vieraan kielen vaatimus käytännössä yksikielisessä ympäristössä elävälle kansalle, sen maahanmuuttajilla ja varsinkin niille, joilla kielellisiä ongelmia. Mutta kuulet argumentoinnista vain sen, että suomalaiset ovat tyhmiä. Ihan kiva.
Tässä ketjussa on argumentoitu varsin asiallisesti. Missä on se ruotsalaisviha? - 17
Ankdam kirjoitti:
"Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan.."
Etköhän sinä nyt vähän liioittele....
"...niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi"
Saan sinut siis sanattomaksi! =)
"Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan."
En minä ole koskaan väittänytkään olevani täysin välinpitämätön, olen vakaasti sitä mieltä että ruotsin osaamisesta on tässä maassa suurta hyötyä.
...ja on minulla kanta pakkoruotsiinkin = se on teidän oma asianne.
Mutta jos joku täällä syytää silkkaa peetä, valehtelee suut ja silmät täyteen, väittää puuta heinää ja mustamaalaa meitä suruja täysin hatusta vedetyin perustein niin sekö tekee minusta puolueellisen että käyn niitten valheiden ja väittämien sekä niiden levittäjän kimppuun?
Koska teidän pakkoruotsinne sinänsä on minulle yhdentekevää niin minunko tulisi vain sokeasti hyväksyä teidän netti fennojen ala-arvoiset menetelmät taistella sitä vastaan ja antaa tulla lunta tupaan vain? Niinkö?
Kaipa nyt sentään niiden teidän argumenttienne pitää kestää hieman lähempikin tarkastelu, eikö muka?
Tulee mieleeni että pyydät minua olemaan hiljaa ettei kukaan huomaisi teidän perustelujenne olevan silkkaa bullshittia mutta ei saa kertoa kenellekään.. *heh*
Voisin tietysti olla hiljaakin jos puhuisitte vain itsestänne ja vetoaisitte seikkoihin jotka koskevat vain teitä itseänne ja tokihan te sitäkin teettekin kun esimerkiksi kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä tai vetoatte muihin oppimisongelmiin tms.
Mutta kun te sen sijaan usein vastustatte ruotsin kielen opetusta tuomalla esiin tietämättömyytenne, uhoatte ruotsalaisvihaa, puhutte valloittajan kielestä, puhutte sortajista, puhutte meistä suruista pahaa, keksitte meistä kaiken maailman fiktiivisiä legendoja, valehtelette sekä tietoisesti että ilmeisesti myös tietämättänne, kiihotatte yleistä mielipidettä meitä ruotsinkielisiä vastaan.. j.n.e.
Tähän argumentointiin olen täällä puuttunut ja aion puuttua vastedeskin, sorry.Et voi sanoa, että pakkoruotsi olisi sinulle evvk. Sinusta se on reilua, siitä on hyötyä ja se tekee kaikin tavoin kansallemme hyvää - olet siis sen kannalla. Vietät tunteja päivässä arvostelemalla tällä palstalla niitä, jotka pakkoa vastustavat. Ohitat heidän asialliset argumenttinsa ja puhut vain ruotsivihasta. Jostain syystä kuvittelet, että tällainen kannatus on samaa kuin evvk. Eihän se ole.
- Wundering Baum
Ankdam kirjoitti:
C.E. : "Yhtä lailla se pakollinen ruotsi ja ruotsin opettaminen vie resursseja, joten jos ruotsin opettajan sijaan palkataan vaikkapa espanjan opettaja, niin uskon että sellainen oppilas joka lukee äidinkielen lisäksi vaikkapa englantia ja espanjaa saa paljon paremmat eväät selvitä maailmalla, kuin jos hän lukisi pakkoruotsia espanjan sijaan."
Entäpä jos kaikki eivät haluakaan lukea espanjaa? Mikä se sellainen vapaa kielivalinta on? Mistä ne säästöt tulevat jos aiemmasta 30 oppilaan yhden opettajan opettamasta ruotsin ryhmästä pitäisi muodostaa 1 espanjan, 1 ranskan, 1 saksan, 1 venäjän ja 1 ruotsin ryhmä? Jokaiseen ryhmään pitäisi riittää vähintään 7 oppilasta joka lienee aika yleinen minimivaatimus opintoryhmälle, saattaa olla jopa enemmän.
Ajatte siis todellisuudessa kielivapautta vain osalle oppilaista sen sijaan että tyytyisitte siihen että kaikki ovat samalla viivalla. Sanokaa mitä sanotte mutta englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa.
Mitään säästöjä pakkoruotsin poistosta ei synny ainakaan jos se korvataan jollain vapaavalintaisella kielellä. Ajakaa minun puolestani pakkoruotsin poistoa mutta lakatkaa vetoamasta mihinkään säästöihin, vapaan kielivalinnan systeemi tulisi äärettömän kalliiksi eikä niitä opettajiakaan taida joka pikkukouluun löytyä.
Meidän koulujärjestelmämme perustuu siihen että se on sisältöineen päivineen täysin sama kaikille. Se on ilmainen, tasa-arvoinen ja tasapuolinen sekä pyrkii perusopetuksen osalta kohtelemaan oppilaita yhdenveroisesti, sijaitsi koulu sitten Utsjoella tai Helsingissä.
Una cerveza, por favor
The Finland Phenomenon: Inside the World's Most Surprising School System
http://www.youtube.com/watch?v=bcC2l8zioIw&feature=share"Mitään säästöjä pakkoruotsin poistosta ei synny ainakaan jos se korvataan jollain vapaavalintaisella kielellä."
Tulee niissä tapauksissa, joissa vapaavalintaiseksi kieleksi löytyy sellainen, jolla on myöhemmässä elämässä käyttöä. Esimerkikkini: Olen opiskellut lukion ja yliopiston ajan ruotsia, suorittanut vaadittavan kielipätevyyden. En käytä ruotsia työssäni enkä vapaa-aikana. Työkielenä jopa ruotsalaisten kanssa on englanti.
Joten: Mihin tarvitsen ruotsia? Missä on se hyöty, joka on ruotsin puolustajille niin selvä ja jota en itse näe?
"englannin jälkeen ruotsin kielen taito on kiistatta se toiseksi hyödyllisin kielitaito tässä maassa"
Tilanne voi olla nyt noin, mutta onko 2020-luvulla? Kotimarkkinat eivät ole olleet pitkään se määräävä tekijä. Mielestäni oikea kysymys on, mikä on aito ruotsin kielen tarve. Eli kuinka paljon ruotsin tarpeesta on rakennettu systeemin sisään? Esimerkiksi: Kuinka moni Kaakkois-Suomessa tekee asiakaspalvelua ruotsiksi ja kuinka moni venäjäksi. Kuinka monelle ulkomaankaupan piirissä toimivalle hyödyllisempi kieli olisi espanja, ranska, arabia tai kiina?
Täysin vapaata kielten opiskelua ole missään, aina mennään kysynnän ja tarjonnan mukaan. Uskon, että ruotsi olisi tulevaisuudessakin vielä vuosikymmenen yksi suosituimmista kielistä.
Ala-asteella ollessani oli vanhemmilleni kysely, laittavatko 3. luokalla englantiin vai ruotsiin. Vain "voittajakieen" valittiin opettaja.
Samalla tavalla, kunnassa tai -yhtymässä kilpailutetaan 2 tai useampi vieraskieli, ja niiden mukaan järjestetään opetus. Kaakkois-Suomessa saattaisi ruotsi tipahtaa jossain kunnassa pois, siinä missä pohjanmaalla somali ei keränne hurjaa suosiota. - Nettisuom. (-fenno)
17 kirjoitti:
Et voi sanoa, että pakkoruotsi olisi sinulle evvk. Sinusta se on reilua, siitä on hyötyä ja se tekee kaikin tavoin kansallemme hyvää - olet siis sen kannalla. Vietät tunteja päivässä arvostelemalla tällä palstalla niitä, jotka pakkoa vastustavat. Ohitat heidän asialliset argumenttinsa ja puhut vain ruotsivihasta. Jostain syystä kuvittelet, että tällainen kannatus on samaa kuin evvk. Eihän se ole.
Nyt evvk-Ankdam on joutunut niin pahaan pyöritykseen evvk-asenteensa aitoudesta, että ällistyttää. Olen aiemmin kiitellyt tämän fennomaanien perillisen asennetta ja lisännyt, että olisipa RKP:nkin kellokkaat yhtä avarakatseisia, niin tällaista nettifennojen ja nettisvekojen välistä ottelua ei olisi ikinä tarvinnut täällä netissä käydä. (Nettifenno = netissä esiintyvä suomenkielinen ja/tai -mielinen, ankdamilaisen kielikukkasen mukaan "netti fenno"; nettisveko = netissä esiintyvä ruotsinkielinen ja/tai -mielinen).
Niinpä asiaa kirkastavaa onkin käyttää Ankdamin yhteydessä epiteettiä, lisäkettä evvk, siis evvk-Ankdam tai Ankdam-evvk. Näin siksi, että uudetkin kirjoittajat heti kättelyssä tietävät Ankdamin keskeisen mielipiteen ja osaavat tarkata, onko kirjoittelu todella sen evvk-hengen mukaista vai onko evvk pelkkä savuverho.
Nyt onkin kysyttävä, onko Ankdamilla evvk-asenne ruotsin kielen pakollisuuteen läpi koko koulutuksen peruskoulusta yliopistoon ja yksittäisen virkamiehen pakolliseen virkamiesruotsiin vai riittääkö, että viranomaisissa on tarvittaessa joku ruotsia osaava. - C.E.
Ankdam kirjoitti:
"Siis kyse on siitä, että vaikka koko ajan hyökkäät kaikkia pakkoruotsin vastustajia vastaan.."
Etköhän sinä nyt vähän liioittele....
"...niin et koskaan tee sitä sillä tavoin avoimesti, että sinulta saisi perustelut toiminnallesi"
Saan sinut siis sanattomaksi! =)
"Et voi olla yhtä aikaa välinpitämättömän puolueeton ja samaan toisen osapuolen puolen argumentteja vastaan."
En minä ole koskaan väittänytkään olevani täysin välinpitämätön, olen vakaasti sitä mieltä että ruotsin osaamisesta on tässä maassa suurta hyötyä.
...ja on minulla kanta pakkoruotsiinkin = se on teidän oma asianne.
Mutta jos joku täällä syytää silkkaa peetä, valehtelee suut ja silmät täyteen, väittää puuta heinää ja mustamaalaa meitä suruja täysin hatusta vedetyin perustein niin sekö tekee minusta puolueellisen että käyn niitten valheiden ja väittämien sekä niiden levittäjän kimppuun?
Koska teidän pakkoruotsinne sinänsä on minulle yhdentekevää niin minunko tulisi vain sokeasti hyväksyä teidän netti fennojen ala-arvoiset menetelmät taistella sitä vastaan ja antaa tulla lunta tupaan vain? Niinkö?
Kaipa nyt sentään niiden teidän argumenttienne pitää kestää hieman lähempikin tarkastelu, eikö muka?
Tulee mieleeni että pyydät minua olemaan hiljaa ettei kukaan huomaisi teidän perustelujenne olevan silkkaa bullshittia mutta ei saa kertoa kenellekään.. *heh*
Voisin tietysti olla hiljaakin jos puhuisitte vain itsestänne ja vetoaisitte seikkoihin jotka koskevat vain teitä itseänne ja tokihan te sitäkin teettekin kun esimerkiksi kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä tai vetoatte muihin oppimisongelmiin tms.
Mutta kun te sen sijaan usein vastustatte ruotsin kielen opetusta tuomalla esiin tietämättömyytenne, uhoatte ruotsalaisvihaa, puhutte valloittajan kielestä, puhutte sortajista, puhutte meistä suruista pahaa, keksitte meistä kaiken maailman fiktiivisiä legendoja, valehtelette sekä tietoisesti että ilmeisesti myös tietämättänne, kiihotatte yleistä mielipidettä meitä ruotsinkielisiä vastaan.. j.n.e.
Tähän argumentointiin olen täällä puuttunut ja aion puuttua vastedeskin, sorry.Taas höpsisvastaus ankkadaamilta kun jäi ahtaalle.
"Saan sinut siis sanattomaksi! =)"
Kyllä, epäreiluus, vastapuolen leimaaminen stereotypioin, ja lopuksi karkaaminen jonkin evvk:n taakse karkuun saa useimmat hämmennyksestä sanattomiksi.
"En minä ole koskaan väittänytkään olevani täysin välinpitämätön, olen vakaasti sitä mieltä että ruotsin osaamisesta on tässä maassa suurta hyötyä.
...ja on minulla kanta pakkoruotsiinkin = se on teidän oma asianne. "
Höpsistä heijaa. Jos asia olisi noin miten sanot, niin et hyökkäilisi tuolla tarmolla vastapuolen kimppuun. Etenkään silloin kun aiheena on pakkoruotsin poistaminen. Et voi sanoa samaan aikaan, että pakkoruotsi on evvk, mutta kaikki argumentit sitä vastaan ovat hyökkäämistä ruotsinkielisiä vastaan.
"Kaipa nyt sentään niiden teidän argumenttienne pitää kestää hieman lähempikin tarkastelu, eikö muka?
Tulee mieleeni että pyydät minua olemaan hiljaa ettei kukaan huomaisi teidän perustelujenne olevan silkkaa bullshittia mutta ei saa kertoa kenellekään.. *heh*"
Näytä se minun argumenttini joka ei sinun mielestä kestä lähempää tarkastelua?
"Voisin tietysti olla hiljaakin jos puhuisitte vain itsestänne ja vetoaisitte seikkoihin jotka koskevat vain teitä itseänne ja tokihan te sitäkin teettekin kun esimerkiksi kerrotte olevanne kykenemättömiä omaksumaan enempää kuin kolme kieltä tai vetoatte muihin oppimisongelmiin tms."
Sinä siis halveksut ja mitätöit muiden ihmisten kokemuksia, jos niistä tulevat johtopäätökset eivät tue sinun ideaalia mitä kieliä suomessa tulee opiskella.
"Mutta kun te sen sijaan usein vastustatte ruotsin kielen opetusta tuomalla esiin tietämättömyytenne, uhoatte ruotsalaisvihaa, puhutte valloittajan kielestä, puhutte sortajista, puhutte meistä suruista pahaa, keksitte meistä kaiken maailman fiktiivisiä legendoja, valehtelette sekä tietoisesti että ilmeisesti myös tietämättänne, kiihotatte yleistä mielipidettä meitä ruotsinkielisiä vastaan.. j.n.e. "
Me emme ole yksi ryhmä, vaan joukko yksityisiä ihmisiä jotka erilaisista lähtökohdista käyvät taistelua pakollisia ruotsinkielen opintoja ja virallisesti kaksikielisen Suomen muuttamiseksi yksikieliseksi.
Osalla tätä tavoitetta ajavilla on muitakin pitemmälle meneviä tavoitteita, mutta he ovat vähemmistö. Osa taas käyttää noita mainitsemiasi argumentteja sen turhautumisen takia, kun teikäläiset jotka haluavat pitää kielitilanteen muuttumattomana, joko ohittavat argumentit, käyvät henkilöön kohdistuviin hyökkäyksiin, pakenevat keskusteluista, vänkäävät ja jankkaavat jostain keskustelun kannalta sekundaarisesta pikkuasiasta maailman tappiin, kun muut argumentit loppuvat.jne. Listaa voisi jatkaa lisää.
"Tähän argumentointiin olen täällä puuttunut ja aion puuttua vastedeskin, sorry. "
Marttyyrin tiara ei oikein sovi kutreillesi, joten tuohan on itsestään selvyys, että teet mitä tahdot. Mutta me arvioidaan ja luokitellaan sinut mielipiteinesi miten me tahdomme. - C.E.
Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:
Nyt evvk-Ankdam on joutunut niin pahaan pyöritykseen evvk-asenteensa aitoudesta, että ällistyttää. Olen aiemmin kiitellyt tämän fennomaanien perillisen asennetta ja lisännyt, että olisipa RKP:nkin kellokkaat yhtä avarakatseisia, niin tällaista nettifennojen ja nettisvekojen välistä ottelua ei olisi ikinä tarvinnut täällä netissä käydä. (Nettifenno = netissä esiintyvä suomenkielinen ja/tai -mielinen, ankdamilaisen kielikukkasen mukaan "netti fenno"; nettisveko = netissä esiintyvä ruotsinkielinen ja/tai -mielinen).
Niinpä asiaa kirkastavaa onkin käyttää Ankdamin yhteydessä epiteettiä, lisäkettä evvk, siis evvk-Ankdam tai Ankdam-evvk. Näin siksi, että uudetkin kirjoittajat heti kättelyssä tietävät Ankdamin keskeisen mielipiteen ja osaavat tarkata, onko kirjoittelu todella sen evvk-hengen mukaista vai onko evvk pelkkä savuverho.
Nyt onkin kysyttävä, onko Ankdamilla evvk-asenne ruotsin kielen pakollisuuteen läpi koko koulutuksen peruskoulusta yliopistoon ja yksittäisen virkamiehen pakolliseen virkamiesruotsiin vai riittääkö, että viranomaisissa on tarvittaessa joku ruotsia osaava."Näin siksi, että uudetkin kirjoittajat heti kättelyssä tietävät Ankdamin keskeisen mielipiteen ja osaavat tarkata, onko kirjoittelu todella sen evvk-hengen mukaista vai onko evvk pelkkä savuverho. "
Ankkadaamin evvk-asenne on käytännössä sitä, että johtopäätökseen pakkoruotsista ei oteta kantaa, sen sijaan hylätään, ohitetaan, kierretään, karataan keskustelusta jne, jokaisen pakkoruotsin vastaisen perustelun kohdalla.
"Nyt onkin kysyttävä, onko Ankdamilla evvk-asenne ruotsin kielen pakollisuuteen läpi koko koulutuksen peruskoulusta yliopistoon ja yksittäisen virkamiehen pakolliseen virkamiesruotsiin vai riittääkö, että viranomaisissa on tarvittaessa joku ruotsia osaava. "
Kannattaa kysyä myös perusteluja, näennäinen evvk on helppo antaa. - bastur avs tox kyn i
Swordfish kirjoitti:
Miksi pitäisi? Emmehän me asu missään ulkomailla vaan omassa maassamme jossa ruotsia on puhuttu jo 1200-luvulta lähtien. Emme me ole mikään äskettäin saapunut maahanmuuttajavähemmistö vaan oleellinen osa tätä kansakuntaa. Sen nyt luulisi olevan kaikille itsestään selvää, mutta ilmeisesti ei ole.
Oleellinen osa vain sinun ja Asplundin harhaisessa mielessä. Kirjoitettua ruotsinkieltähän täällä on puhuttu vasta 1500-luvulta lähtien ja silloinkin vain sitä mitä opittiin katekismuksesta vai väsäsikö närpiöläiset 1700-luvulla kirjallista eeposta. Mikäs sen nimi oli? Nuuskan lauluja?
- galsten
Swordfish kirjoitti:
Miksi pitäisi? Emmehän me asu missään ulkomailla vaan omassa maassamme jossa ruotsia on puhuttu jo 1200-luvulta lähtien. Emme me ole mikään äskettäin saapunut maahanmuuttajavähemmistö vaan oleellinen osa tätä kansakuntaa. Sen nyt luulisi olevan kaikille itsestään selvää, mutta ilmeisesti ei ole.
Nykyisen Ruotsin alueella on asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia heimoja jo ennen kuin ruotsin kieltä on edes keksittykään.
- pakkoruotsinet
Kaksikielisyys ei tarkoita koulussa opittua, vaan kotoa tulevaa kaksikielisyyttä.
Suurin osa suruista on kaksikielisiä, joten tässäkin mielessä suruilla on etulyöntiasema: surujen on helpompi oppia varsinkin kieliä. Kumma kyllä tästä huolimatta surut eivät pärjää Pisa-testissä. Varmaan suruja pitäisi hemmotella vielä vähän enemmän, jotta pärjäisivät.
Kielet tukevat toisiaan, mutta suomalaiset eivät opiskele kolmatta tai neljättä kieltä, jota pakkoruotsi tukisi. Kielten opiskelun pohja on hyvä äidinkielen osaaminen. Englanti on hyvä pohja lukea sekä germaanisia että romaanisia kieliä. Kolmantena kielenä kannattaa lukea jotain sivistyskieltä ruotsalaisten kielen sijaan.- twervig
Hyvä että sanot sen näin suoraan. Ettei kaksikielisiin voi lakse ne jotka ovat oppineet kielen koulussa vaan se on oltava kotona opittu. Silloin voit vaivatta laskea kaikki meidät jotka tulemme Pohjanmaalta, Turun saaristosta, Länsi Uudeltamaalta, suur-Helsingin alueelta n. 50%, Itä Uudeltamaalta ehkä 60% pois kun väitätte että me ruotsinkieliset olemme miltei poikkeuksetta kaksikieliset. Näin se vaaan on. Mutta todella suur kiitokset kun vedit sen rajan.
- galsten
twervig kirjoitti:
Hyvä että sanot sen näin suoraan. Ettei kaksikielisiin voi lakse ne jotka ovat oppineet kielen koulussa vaan se on oltava kotona opittu. Silloin voit vaivatta laskea kaikki meidät jotka tulemme Pohjanmaalta, Turun saaristosta, Länsi Uudeltamaalta, suur-Helsingin alueelta n. 50%, Itä Uudeltamaalta ehkä 60% pois kun väitätte että me ruotsinkieliset olemme miltei poikkeuksetta kaksikieliset. Näin se vaaan on. Mutta todella suur kiitokset kun vedit sen rajan.
Kyllä kaksikieliseksi voi tulla, vaikka kielet eivät olisi kotoa saatuja. Ympäristö yli 90-prosenttisesti suomenkielisessä maassa antaa sille edellytykset hyvin usein.
- pakkoruotsinet
twervig kirjoitti:
Hyvä että sanot sen näin suoraan. Ettei kaksikielisiin voi lakse ne jotka ovat oppineet kielen koulussa vaan se on oltava kotona opittu. Silloin voit vaivatta laskea kaikki meidät jotka tulemme Pohjanmaalta, Turun saaristosta, Länsi Uudeltamaalta, suur-Helsingin alueelta n. 50%, Itä Uudeltamaalta ehkä 60% pois kun väitätte että me ruotsinkieliset olemme miltei poikkeuksetta kaksikieliset. Näin se vaaan on. Mutta todella suur kiitokset kun vedit sen rajan.
En ala väitellä siitä, mitä kaksikielisyys on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksikielisyys
Surut oppivat joka tapauksessa suomen ympäristöstään, sillä suurin osa suruista asuu kunnassa, jossa enemmistö on suomenkielisiä. Vaikka surut eivät ole kotoaa asti kaksikielisiä, tulee suurimmasta osasta suruja kaksikielisiä jossain vaiheessa ympäristön vaikutuksesta.
"Suurin osa suruista on kaksikielisiä, joten tässäkin mielessä suruilla on etulyöntiasema:"
Eipäs nyt liioitella! Ei suinkaan "suurin osa suurista" ole kaksikielisiä ainakaan minkään yleisen kaksikielisyysmääritelmän perusteella.
Voit toki sanoa että suuri osa meistä suruista osaa jollakin tasolla ruotsia mutta se on vielä kaukana kaksikielisyydestä.
Kaksikielisyydellä tarkoitetaan yleensä kahden eri kielen äidinkielenomaista hallintaa eikä suurin osa surusta suinkaan hallitse suomen kieltä sillä tasolla, itse asiassa ei kovinkaan monikaan jos vielä asetetaan tasovaatimukseksi HYVÄ ja VIRHEETÖN suomen kielen taito sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kiinnostuin väittämästäsi ja tein epävirallisen mutu-tutkimuksen omien FB-kaverideni joukossa.
Otanta: Kaikki ruotsinkieltä äidinkielenään, lähes täydellisesti tai erittäin hyvin puhuvat kaverini = 102 kpl / n. 350 eli vähän vajaa 30% kaikista.
Arvioin sen joukon jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään (78 kaveria) ja minun mielestäni heistä voidaan vain 29 pitää täysin kaksikielisenä = 37% kaikista.
Ystävissäni on lisäksi 24 äidinkieleltään suomenkielistä jotka puhuvat ruotsia hyvin, erittäin hyvin tai jopa lähes täydellisesti, eli lähes 7% kaikista suomalaisista ystävistäni (poistin ulkomaalaiset).- histtt
No johan on kumma. Etkös pari päivää sitten kerskunut miten jokainen ruotsinkielinen osaa sujuvaa suomea vai tarkoititko kenties etelän herroja joiden elanto on riippuvainen suomenkielestä toisin kun ahvenanmaalaisten punkkijunttien ja pohjanmaalaisten tomaattipummien jotka voiva nuuskaan ja sikalaan lypsää EU:ta ja Suomen valtiot niin paljon kuin sielu sietää.
histtt kirjoitti:
No johan on kumma. Etkös pari päivää sitten kerskunut miten jokainen ruotsinkielinen osaa sujuvaa suomea vai tarkoititko kenties etelän herroja joiden elanto on riippuvainen suomenkielestä toisin kun ahvenanmaalaisten punkkijunttien ja pohjanmaalaisten tomaattipummien jotka voiva nuuskaan ja sikalaan lypsää EU:ta ja Suomen valtiot niin paljon kuin sielu sietää.
histt: "Etkös pari päivää sitten kerskunut miten jokainen ruotsinkielinen osaa sujuvaa suomea..."
Sanoin että voidaan hyvin sanoa että suuri osa meistä suruista osaa jollakin tasolla suomea mutta se on vielä kaukana kaksikielisyydestä."
Nyt sinun tarttis itsellesi selvittää mitä "kaksikielisyys" tarkoittaa. Viestistäni luulisi nimittäin selkeästi käyvän ilmi mitä minä tarkoitan. En siis puhu kielen "osaamisesta", et sinäkään "osaa" suomea se on sinun kielesi, kaksikielisellä niitä kieliä on kaksi. Tällä palstalla puhutaan niin paljon kielistä että joutaa olla tarkkana termien ja käsitteiden suhteen.
Wiki: "Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Kaksikielinen ihminen kykenee aktiivisesti ajattelemaan ja puhumaan kahdella eri kielellä, ja niiden vaihtaminen toimii luonnostaan."
Yllä oleva on se taso jolla minä puhun suomea ja ruotsia.
Suomen kielen täydellinen hallinta mielestäni edellyttää ettei tee objektivirheitä joka usein paljastaa sujuvankin suomen puhujan suruksi. Jos niihin ei kompastu voi sanoa osaavansa suomea.
Korjaus, pitää tietysti olla:
"Voit toki sanoa että suuri osa meistä suruista osaa jollakin tasolla suomea* mutta se on vielä kaukana kaksikielisyydestä.
* (eikä ruotsia kuten alkuperäisessä viestissä kirjoitin)- gustas
Det är ju det här som är så lustigt. En finlandssvenska får inte räknas som enspråkigt svensk utan måste med våld klassas som tvåspråkig och en finne får inte räkna sig som tvåspråkig utan då är han en svikare och förrädare.
- hauskaa kuuntelua
Anka kärring jos olet kuunnelle, kun ruotsin kunkun Silvia puhuu ruotsia, hän kyllä osaa kuuta eri kieltä,mutta eipäs onnistu kovin hyvin ruotsinkieli,, sorry vaan missäs mahtaa olla vika, ei se sitä sano et jos osaa 11 erikieltä niin vielä 12 menee kun vettä valain,,Silviassa on hyvä esimerkki, siitä vaan anka kärring kuuntelemaan miten Silvia puhuaa takerrellen ruotsinkieltä,
siinä on hiukan maailman avausta, mitä osaa ja mitä eiJa mitä halusitkaan esimerkilläsi kertoa? Minä juuri tuossa ylempänä kerroin että vaikka suuri osa meistä suruista osaakin ainakin jollain tasolla suomea osa meistä jopa erittäin hyvin niin eivät kaikki surut suinkaan ole "kaksikielisiä".
Kuningatar Silvia tosin tietääkseni on kaksikielinen mutta kieliparilla saksa - portugali.
Eiköhän se Silviakin, vaikka puhuukin kohtalaisen hyvin ruotsia ja on peräti Ruotsin kuningatar mieluiten ottaisi tärkeät henkilökohtaiset palvelunsa saksaksi tai portugaliksi jos vain saisi valita ja kerrotaanhan että hän onkin käynyt hoidattamassa itseään Brasiliassa joten niin se vain on oma äidinkieli tärkeä jopa kuningattarellekin.
- Ei käy
hurreillako pitäs olla samat oikeudet täydelliseen ruotsinkielisiin palveluihin kuin Suomenkielisillä, eli 4 prosentin rkp:llä pitäisi olla eduskunnassa yhtä paljon valtaa kuin kaikilla muilla puolueilla yhteensä.
- Swordfish
Puhut asiasta ikään kuin kyseessä olisi jokin uusi projekti jota vasta valmistellaan. Kyse onkin siitä että sekä perustuslaki että siihen perustuva kielilaki takaavat meille jo valmiiksi samat kielelliset oikeudet kuin suomenkielisille, joten siitä lähdetään. On kyllä totta, että käytännössä ruotsinkielisten kielelliset oikeudet eivät useinkaan toteudu läheskään yhtä hyvin kuin suomenkielisten. Huomattava osa suomenkielisistä virkamiehistä esimerkiksi osaa käytännössä huonommin ruotsia kuin laki oikeastaan edellyttäisi. Mitä koulutuspaikkoihin taas tulee, esimerkiksi lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle otetaan selvästi pienempi prosentti opiskelijoita kuin ruotsinkielisten osuus ikäluokasta edellyttäisi (vaikka myös suomenkielisistä kouluista kirjoittaneet voivat hakea linjalle). Lisäksi monella akateemisella alalla ei järjestetä ruotsinkielistä opetusta ollenkaan. Tietääkseni ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen määrä ylittää ruotsinkielisten (ja ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden) osuuden on kauppatieteellinen (Hanken), ja sen perusteella keskustelussa usein väitetään, että tämä muka koskisi muitakin aloja. Mitä terveyspalveluihin taas tulee, lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan pitäisi kaksikielisissä kunnissa periaatteessa osata myös ruotsia, mutta osaaminen on usein käytännössä aika vähäistä, millä on merkitystä niille potilaille, joiden suomi on vastaavasti aika heikkoa, etenkin monille vanhuksille ja lapsille.
Kaikkeen tähän me olemme kuitenkin käytännössä tottuneet, etenkin Pääkaupunkiseudulla, jossa ruotsinkielisten osuus on aika vähäinen. Usein huomautetaan, että ruotsinkielisten palveluiden huono toimivuus on ainakin osittain omaa syytämme, kun olemme yleensä niin kilttejä ja sopeutuvaisia ja olemme heti puhumassa suomea, myös tilanteissa joissa voisimme lain mukaan edellyttää että meidän kanssamme puhuttaisiin ruotsia. Itse olen kaksikielisenä tottunut puhumaan suomea aina paitsi silloin kun tiedän olevani tekemisissä ruotsinkielisen kanssa.
Kaksikielisenä helsinkiläisenä elän ympäristössä, jossa huomattava osa lain ruotsin kielen käytölle takaamista oikeuksista ei käytännössä useinkaan toteudu, joten minulta ei ymmärrettävistä syistä johtuen ole odotettavissa suurtakaan ymmärtystä niitä kohtaan, jotka väittävät lain takaavan ruotsinkielisille muka joitain "etuoikeuksia". Ainoa todellinen "etuoikeus" on mielestäni osallisuus suomenruotsalaiseen kulttuuriin, ja tämä "etuoikeus" taas on tietenkin avoinna myös jokaiselle suomenkieliselle, joka vaivautuu opettelemaan ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen tätä kulttuuria ymmärtämään. Moni suomenkielinen onkin tehnyt juuri näin, etenkin täällä Pääkaupunkiseudulla. Suomenruotsalaisella kulttuurilla riittääkin runsaasti symppaajia suomenkielisten joukossa. Tämä onkin eräs syy, miksi tulevaisuuteen on syytä suhtautua optimistisesti, vaikka SuoLi-aktiivien ja muiden yksikielisyysfanaatikkojen pieni mutta äänekäs lauma miten paljon mölisisi. - 20
Swordfish kirjoitti:
Puhut asiasta ikään kuin kyseessä olisi jokin uusi projekti jota vasta valmistellaan. Kyse onkin siitä että sekä perustuslaki että siihen perustuva kielilaki takaavat meille jo valmiiksi samat kielelliset oikeudet kuin suomenkielisille, joten siitä lähdetään. On kyllä totta, että käytännössä ruotsinkielisten kielelliset oikeudet eivät useinkaan toteudu läheskään yhtä hyvin kuin suomenkielisten. Huomattava osa suomenkielisistä virkamiehistä esimerkiksi osaa käytännössä huonommin ruotsia kuin laki oikeastaan edellyttäisi. Mitä koulutuspaikkoihin taas tulee, esimerkiksi lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle otetaan selvästi pienempi prosentti opiskelijoita kuin ruotsinkielisten osuus ikäluokasta edellyttäisi (vaikka myös suomenkielisistä kouluista kirjoittaneet voivat hakea linjalle). Lisäksi monella akateemisella alalla ei järjestetä ruotsinkielistä opetusta ollenkaan. Tietääkseni ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen määrä ylittää ruotsinkielisten (ja ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden) osuuden on kauppatieteellinen (Hanken), ja sen perusteella keskustelussa usein väitetään, että tämä muka koskisi muitakin aloja. Mitä terveyspalveluihin taas tulee, lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan pitäisi kaksikielisissä kunnissa periaatteessa osata myös ruotsia, mutta osaaminen on usein käytännössä aika vähäistä, millä on merkitystä niille potilaille, joiden suomi on vastaavasti aika heikkoa, etenkin monille vanhuksille ja lapsille.
Kaikkeen tähän me olemme kuitenkin käytännössä tottuneet, etenkin Pääkaupunkiseudulla, jossa ruotsinkielisten osuus on aika vähäinen. Usein huomautetaan, että ruotsinkielisten palveluiden huono toimivuus on ainakin osittain omaa syytämme, kun olemme yleensä niin kilttejä ja sopeutuvaisia ja olemme heti puhumassa suomea, myös tilanteissa joissa voisimme lain mukaan edellyttää että meidän kanssamme puhuttaisiin ruotsia. Itse olen kaksikielisenä tottunut puhumaan suomea aina paitsi silloin kun tiedän olevani tekemisissä ruotsinkielisen kanssa.
Kaksikielisenä helsinkiläisenä elän ympäristössä, jossa huomattava osa lain ruotsin kielen käytölle takaamista oikeuksista ei käytännössä useinkaan toteudu, joten minulta ei ymmärrettävistä syistä johtuen ole odotettavissa suurtakaan ymmärtystä niitä kohtaan, jotka väittävät lain takaavan ruotsinkielisille muka joitain "etuoikeuksia". Ainoa todellinen "etuoikeus" on mielestäni osallisuus suomenruotsalaiseen kulttuuriin, ja tämä "etuoikeus" taas on tietenkin avoinna myös jokaiselle suomenkieliselle, joka vaivautuu opettelemaan ruotsia riittävän hyvin kyetäkseen tätä kulttuuria ymmärtämään. Moni suomenkielinen onkin tehnyt juuri näin, etenkin täällä Pääkaupunkiseudulla. Suomenruotsalaisella kulttuurilla riittääkin runsaasti symppaajia suomenkielisten joukossa. Tämä onkin eräs syy, miksi tulevaisuuteen on syytä suhtautua optimistisesti, vaikka SuoLi-aktiivien ja muiden yksikielisyysfanaatikkojen pieni mutta äänekäs lauma miten paljon mölisisi.Jos olet kaksikielinen, et oikeasti edes tarvitse ruotsinkielisiä palveluja. Minusta on nurinkurista, ettei kaksikielinen suomalainen voi ottaa palveluja vastaan suomeksi vaan jonkin periaatteen toteutumiseksi ne on saatava ruotsiksi.
Ajattelepa esimerkiksi lääkäriä, jolla on jatkuva kouluttautumisvelvoite oman alansa piirissä, jotta pysyisi lääkkeiden ja hoitokäytäntöjen ja diagnostiikkojen osalta ajan tasalla. Hänenkö pitäisi vielä ylläpitää niin hyvää ruotsin kielen taitoa, että pystyy milloin vain hoitamaan potilasta ruotsiksi (todella vaativa kielitaito), kun tosiasiassa ruotsinkielisiä potilaita on yksi tai kaksi vuodessa jos sitäkään.
Puhut virkaruotsista niin kuin sinusta olisi oikein ja kohtuullista, että 95% väestöstä joutuu opiskelemaan ja ylläpitämään kieltä, jota tuskin koskaan tarvitsee, vain jotta lain kirjain kaksikielisestä palvelusta voisi toteutua jokaisen virkamiehen kohdalla. Sellainen on näin suomenkielisen näkökulmasta mieletöntä inhimillisten voimavarojen haaskausta.
Kun kielivelvoite näin näyttää ajavan kaiken järkevöittämisen ohi, ei mikään ihme, että yhä useampi katsoo välttämättömäksi luopua kahden kansalliskielen olemassaolosta ja todeta maan yksikielisyys myös käytännössä lain tasolla. 20 kirjoitti:
Jos olet kaksikielinen, et oikeasti edes tarvitse ruotsinkielisiä palveluja. Minusta on nurinkurista, ettei kaksikielinen suomalainen voi ottaa palveluja vastaan suomeksi vaan jonkin periaatteen toteutumiseksi ne on saatava ruotsiksi.
Ajattelepa esimerkiksi lääkäriä, jolla on jatkuva kouluttautumisvelvoite oman alansa piirissä, jotta pysyisi lääkkeiden ja hoitokäytäntöjen ja diagnostiikkojen osalta ajan tasalla. Hänenkö pitäisi vielä ylläpitää niin hyvää ruotsin kielen taitoa, että pystyy milloin vain hoitamaan potilasta ruotsiksi (todella vaativa kielitaito), kun tosiasiassa ruotsinkielisiä potilaita on yksi tai kaksi vuodessa jos sitäkään.
Puhut virkaruotsista niin kuin sinusta olisi oikein ja kohtuullista, että 95% väestöstä joutuu opiskelemaan ja ylläpitämään kieltä, jota tuskin koskaan tarvitsee, vain jotta lain kirjain kaksikielisestä palvelusta voisi toteutua jokaisen virkamiehen kohdalla. Sellainen on näin suomenkielisen näkökulmasta mieletöntä inhimillisten voimavarojen haaskausta.
Kun kielivelvoite näin näyttää ajavan kaiken järkevöittämisen ohi, ei mikään ihme, että yhä useampi katsoo välttämättömäksi luopua kahden kansalliskielen olemassaolosta ja todeta maan yksikielisyys myös käytännössä lain tasolla."Jos olet kaksikielinen, et oikeasti edes tarvitse ruotsinkielisiä palveluja."
Ja sinä kuvittelet ilmeisesti voivasi määritellä sen tarpeeni?
Se menee kuitenkin niin että tulkinkäyttöoikeus on aina subjektiivinen oikeus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että esim kuurot ja puhevammaiset joilla tänä päivänä on oikeus saada yhteiskunnan kustannuksella tulkkipalvelua päättävät itse tulkin tarpeestaan.
Minäkin voisin siis halutessani käyttää tulkkia virastossa asioidessani jos siihen systeemiin laajemmin mentäisiin ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia höllennettäisiin.
Voin kertoa sinulle että tulkkaus on äärettömän kallis palvelumuoto. Se ei todellakaan ole realistinen tapa ratkaista ruotsinkielisten äidinkielisen palvelun saatavuus.
Tulkki on ammattilainen, heillä on tiukat pätevyysvaatimukset ja heitä koskee erinäiset vaitioloa ja ammattietiikkaa koskevat lait ja säännöt. Tulkkauksella ei tarkoiteta sitä että otetaan joku kaveri mukaan jeesaamaan.- 24
Ankdam kirjoitti:
"Jos olet kaksikielinen, et oikeasti edes tarvitse ruotsinkielisiä palveluja."
Ja sinä kuvittelet ilmeisesti voivasi määritellä sen tarpeeni?
Se menee kuitenkin niin että tulkinkäyttöoikeus on aina subjektiivinen oikeus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että esim kuurot ja puhevammaiset joilla tänä päivänä on oikeus saada yhteiskunnan kustannuksella tulkkipalvelua päättävät itse tulkin tarpeestaan.
Minäkin voisin siis halutessani käyttää tulkkia virastossa asioidessani jos siihen systeemiin laajemmin mentäisiin ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia höllennettäisiin.
Voin kertoa sinulle että tulkkaus on äärettömän kallis palvelumuoto. Se ei todellakaan ole realistinen tapa ratkaista ruotsinkielisten äidinkielisen palvelun saatavuus.
Tulkki on ammattilainen, heillä on tiukat pätevyysvaatimukset ja heitä koskee erinäiset vaitioloa ja ammattietiikkaa koskevat lait ja säännöt. Tulkkauksella ei tarkoiteta sitä että otetaan joku kaveri mukaan jeesaamaan.Tulkki onkin eri asia kuin vaatia, että lääkärin on puhuttava ruotsia.
24 kirjoitti:
Tulkki onkin eri asia kuin vaatia, että lääkärin on puhuttava ruotsia.
Miten sen nyt ottaa, työantajahan ne pätevyyskriteerit asettaa ja jos kyseessä on kunnallinen tai valtiollinen toimi tai virka niin lakikin tulee ottaa huomioon.
En nyt kyllä näe siinä mitään eroa tai väärää että joissakin työtehtävissä edellytetään englannin osaamista ja joissakin ruotsin osaamista ja monissa tulisi jopa osa molempia. Puhumattakaan muista kielistä ja rekrytointikriteereistä.
Saattaisi työnantaja hieman nostella kulmakarvojaan jos ruotsin taitoasi kysellessään saisi vastauksen että asiakkaat / potilaat joutavat käyttää tulkkia.- 15
Ankdam kirjoitti:
Miten sen nyt ottaa, työantajahan ne pätevyyskriteerit asettaa ja jos kyseessä on kunnallinen tai valtiollinen toimi tai virka niin lakikin tulee ottaa huomioon.
En nyt kyllä näe siinä mitään eroa tai väärää että joissakin työtehtävissä edellytetään englannin osaamista ja joissakin ruotsin osaamista ja monissa tulisi jopa osa molempia. Puhumattakaan muista kielistä ja rekrytointikriteereistä.
Saattaisi työnantaja hieman nostella kulmakarvojaan jos ruotsin taitoasi kysellessään saisi vastauksen että asiakkaat / potilaat joutavat käyttää tulkkia.Nyt taas tuo ylevä asenne: kyllä vaan täytyy lääkärin ylläpitää ruotsintaitoa vaikka sen rinnalla olisi täydennyskoulutusta kuinka ja ruotsinkielisiä potilaita tuskin koskaan. Huomaatko asenteesi. Ei mitään yritystä ymmärtää enemmistön tilannetta ja sitä että homma voitaisiin hoitaa viisaamminkin - esimerkiksi tulkilla.
- pakkoruotsinet
Ankdam kirjoitti:
Miten sen nyt ottaa, työantajahan ne pätevyyskriteerit asettaa ja jos kyseessä on kunnallinen tai valtiollinen toimi tai virka niin lakikin tulee ottaa huomioon.
En nyt kyllä näe siinä mitään eroa tai väärää että joissakin työtehtävissä edellytetään englannin osaamista ja joissakin ruotsin osaamista ja monissa tulisi jopa osa molempia. Puhumattakaan muista kielistä ja rekrytointikriteereistä.
Saattaisi työnantaja hieman nostella kulmakarvojaan jos ruotsin taitoasi kysellessään saisi vastauksen että asiakkaat / potilaat joutavat käyttää tulkkia."Saattaisi työnantaja hieman nostella kulmakarvojaan jos ruotsin taitoasi kysellessään saisi vastauksen että asiakkaat / potilaat joutavat käyttää tulkkia."
Suomenkielisiltä ei saa kysellä ruotsin taitoa, koska suomenkielinen on valtaväestöä eikä hän tarvitse todellisuudessa ruotsia. Ruotsinkielisten tulee opetella suomea tai ruotsinkielisten palvella ruotsinkielisiä. Tämä on demokratiaa.
- 20
Opetushallitus on julkaissut raportin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden taustoista:
http://www.oph.fi/etusivu/102/kuinka_ruotsinkielisia_ovat_ruotsinkieliset_oppilaat
"Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä."
"Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä."
"Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä."
Voisi siis päätellä, että lähes puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista ovat kaksikielisiä, mutta tätä kokonaisarviota ei artikkelissa annettu.
Joka tapauksessa minusta tämä kuvaa hyvin sitä, miten voimakasta identiteettityötä kouluissa joudutaan tekemään, jotta oppilaat mieltävät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi eivätka suomalaisiksi, joilla on toinenkin vahva kieli:
"andelen informanter som väljer att definiera sig som finskspråkiga är överraskande låg --- I stället är det en betydligt högre andel informanter som väljer att definiera sig som finlandssvenska än andelen informanter från enspråkigt svenska hem." eli "niiden haastateltujen osuus, jotka määrittelivät itsensä suomenkielisiksi, oli yllättävän alhainen --- Sen sijaan merkittävästi useampi haastatelluista määritteli itsensä suomenruotsalaiseksi kuin oli niiden osuus, jotka tulivat täysin ruotsinkielisistä kodeista."
Ilmeisesti suomenruotsalaisuuteen kuuluu, että täysin kaksikielinenkin näkee välttämättömäksi saada palvelut ruotsiksi missä ja keneltä virkamieheltä vain, ihan vain periaatteen vuoksi. Itse asiassa heille periaate on tärkeämpi kuin palvelu, sillä palvelunhan he joka tapauksessa saavat kielellä, jota he erinomaisesti ymmärtävät. Sillä periaate vaatii kaikkia suomenkielisiä opiskelemaan sen heikon ja unohtuvan ruotsin - ja pitää yllä illuusiota kaksikieliseestä maasta ja myös monia rakenteita, jotka ovat suomenruotsalaisuuden kannalta oleellisia.- Swordfish
Oletat, että ruotsinkielisissä kouluissa jouduttaisiin tekemään "voimakasta identiteettityötä" sen puolesta, että oppilaat mieltäisivät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi, mutta itse asiassa nuo tutkimustulokset kertovat, että mitään erityistä "identiteettityötä" tuskin joudutaan tekemään, sillä selkeä suomenruotsalainen identiteetti on mitattavissa myös vahvasti suomenkielisillä paikkakunnilla (kuten Tampere, Pori, Oulu ja Kotka) sijaitsevien ruotsinkielisten koulujen oppilaiden joukossa, joista valtaosa on kaksikielisistä ja osa täysin suomenkielisistä kodeista. Tutkimuksen mukaan kaksikielisten perheiden lapset määrittävät itsensä enimmäkseen juuri suomenruotsalaisiksi, ja näin sitä enemmän, mitä pitempään ovat ehtineet käydä ruotsinkielistä koulua. Vastaavasti valtaosa ruotsinkielista koulua käyvistä täysin suomenkielisten kotien lapsista kokee omaavansa kaksikielisisen identiteetin (kaksikielinen ja suomenruotsalainen eivät käsitteinä tietenkään sulje toisiaan pois vaan ovat esim. Helsingissä ja Tampereella jo lähes synonyymejä, mutta tutkimuksessa kysyttiin, millä sanalla identiteettiä ensisijaisesti kuvataan). Tosin osa näistä suomenkielisten kotien lapsista on jokseenkin varmasti vanhojen suomenkielistyneiden säätyläissukujen jälkeläisiä. Viime vuosikymmeninähän on ollut havaittavissa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen" juuri näissä piireissä. Ollaan tietoisia siitä että suvussa on vielä pari sukupolvea sitten ollut ruotsi pääkielenä, osataan itse ruotsia usein varsin hyvin ja koetaan ruotsinkielinen kulttuuri läheiseksi. Tästä seuraa, että juuri tämäntyyppisissä perheissä lapsi mielellään laitetaan ruotsinkieliseen kouluun siinäkin tapauksessa että tosiasiallisena kotikielenä toimii suomi. Ilmiötä on luonnehdittu "piiloruotsinkielisyydeksi" tai "resessiiviseksi ruotsinkielisyydeksi", joka nykyisin usein johtaa siihen, että seuraava sukupolvi käy koulunsa ruotsiksi, jolloin heidän identiteettinsä ruotsinkielinen osa tietenkin vahvistuu entisestään.
- 23
Swordfish kirjoitti:
Oletat, että ruotsinkielisissä kouluissa jouduttaisiin tekemään "voimakasta identiteettityötä" sen puolesta, että oppilaat mieltäisivät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi, mutta itse asiassa nuo tutkimustulokset kertovat, että mitään erityistä "identiteettityötä" tuskin joudutaan tekemään, sillä selkeä suomenruotsalainen identiteetti on mitattavissa myös vahvasti suomenkielisillä paikkakunnilla (kuten Tampere, Pori, Oulu ja Kotka) sijaitsevien ruotsinkielisten koulujen oppilaiden joukossa, joista valtaosa on kaksikielisistä ja osa täysin suomenkielisistä kodeista. Tutkimuksen mukaan kaksikielisten perheiden lapset määrittävät itsensä enimmäkseen juuri suomenruotsalaisiksi, ja näin sitä enemmän, mitä pitempään ovat ehtineet käydä ruotsinkielistä koulua. Vastaavasti valtaosa ruotsinkielista koulua käyvistä täysin suomenkielisten kotien lapsista kokee omaavansa kaksikielisisen identiteetin (kaksikielinen ja suomenruotsalainen eivät käsitteinä tietenkään sulje toisiaan pois vaan ovat esim. Helsingissä ja Tampereella jo lähes synonyymejä, mutta tutkimuksessa kysyttiin, millä sanalla identiteettiä ensisijaisesti kuvataan). Tosin osa näistä suomenkielisten kotien lapsista on jokseenkin varmasti vanhojen suomenkielistyneiden säätyläissukujen jälkeläisiä. Viime vuosikymmeninähän on ollut havaittavissa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen" juuri näissä piireissä. Ollaan tietoisia siitä että suvussa on vielä pari sukupolvea sitten ollut ruotsi pääkielenä, osataan itse ruotsia usein varsin hyvin ja koetaan ruotsinkielinen kulttuuri läheiseksi. Tästä seuraa, että juuri tämäntyyppisissä perheissä lapsi mielellään laitetaan ruotsinkieliseen kouluun siinäkin tapauksessa että tosiasiallisena kotikielenä toimii suomi. Ilmiötä on luonnehdittu "piiloruotsinkielisyydeksi" tai "resessiiviseksi ruotsinkielisyydeksi", joka nykyisin usein johtaa siihen, että seuraava sukupolvi käy koulunsa ruotsiksi, jolloin heidän identiteettinsä ruotsinkielinen osa tietenkin vahvistuu entisestään.
"Oletat, että ruotsinkielisissä kouluissa jouduttaisiin tekemään "voimakasta identiteettityötä" sen puolesta, että oppilaat mieltäisivät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi"
"mitään erityistä "identiteettityötä" tuskin joudutaan tekemään, sillä"
"kaksikielisten perheiden lapset määrittävät itsensä enimmäkseen juuri suomenruotsalaisiksi, ja näin sitä enemmän, mitä pitempään ovat ehtineet käydä ruotsinkielistä koulua"
??? - twervig
23 kirjoitti:
"Oletat, että ruotsinkielisissä kouluissa jouduttaisiin tekemään "voimakasta identiteettityötä" sen puolesta, että oppilaat mieltäisivät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi"
"mitään erityistä "identiteettityötä" tuskin joudutaan tekemään, sillä"
"kaksikielisten perheiden lapset määrittävät itsensä enimmäkseen juuri suomenruotsalaisiksi, ja näin sitä enemmän, mitä pitempään ovat ehtineet käydä ruotsinkielistä koulua"
???Minkälainen identieettityö sinä mahdat tarkoittaa? Läksyt tehdään ruotsiksi, itsenäisyyspäivää vietetään, ope puhuu ruotsia, joulujuhlat pidetään ruotsiksi ja musiikissa laulut ovat suurimmalta osalta ruotsiksi siinä missä suomenkielisessä koulussa näitä on suomenkielellä.
- 19
twervig kirjoitti:
Minkälainen identieettityö sinä mahdat tarkoittaa? Läksyt tehdään ruotsiksi, itsenäisyyspäivää vietetään, ope puhuu ruotsia, joulujuhlat pidetään ruotsiksi ja musiikissa laulut ovat suurimmalta osalta ruotsiksi siinä missä suomenkielisessä koulussa näitä on suomenkielellä.
Otetaan vertailukohtana englantilainen tai ranskalainen koulu - siellä opiskelevat eivät koe tarvetta määritellä identiteettiään muista pihan kavereista poikkeavaksi, he ovat suomalaisia, jotka puhuvat tavallista paremmin englantia ja(tai ranskaa.
Ruotsinkielisessä koulussa tapahtuu toisin, siellä koetaan kielen kautta siirtymä suomenruotsalaisiin ja skandinaaveihin - kuvasit tätä kirjoittaessasi, että "heidän identiteettinsä ruotsinkielinen osa tietenkin vahvistuu entisestään".
Kansalliset identiteetit kehittyvät suhteessa havaittuihin ”toisiin”, esim. naapurikansoihin tai valtion sisäisiin ryhmiin. Finnarit ovat se oleellinen ryhmä, josta finländarit erottautuvat. Historian ja tulevaisuuden tulkinnat ovat erilaisia.
Se, että identiteettityötä on, kertoo jo se, ettei esimerkiksi kaksikielisiä kouluja haluta. Mutta identiteettityö ei ole vain arveluttaa, se voi olla myös hallitusti ok, jos siitä ollaan tietoisia ja ollaan tietoisia myös siitä, että välitetään omanlaista tulkintaa kansallisesta identiteetistä, tavallaan ylläpidetään rinnakkaistodellisuutta, jossa suomalaisuus on korvattu suomenmaalaisuudella. - 16
19 kirjoitti:
Otetaan vertailukohtana englantilainen tai ranskalainen koulu - siellä opiskelevat eivät koe tarvetta määritellä identiteettiään muista pihan kavereista poikkeavaksi, he ovat suomalaisia, jotka puhuvat tavallista paremmin englantia ja(tai ranskaa.
Ruotsinkielisessä koulussa tapahtuu toisin, siellä koetaan kielen kautta siirtymä suomenruotsalaisiin ja skandinaaveihin - kuvasit tätä kirjoittaessasi, että "heidän identiteettinsä ruotsinkielinen osa tietenkin vahvistuu entisestään".
Kansalliset identiteetit kehittyvät suhteessa havaittuihin ”toisiin”, esim. naapurikansoihin tai valtion sisäisiin ryhmiin. Finnarit ovat se oleellinen ryhmä, josta finländarit erottautuvat. Historian ja tulevaisuuden tulkinnat ovat erilaisia.
Se, että identiteettityötä on, kertoo jo se, ettei esimerkiksi kaksikielisiä kouluja haluta. Mutta identiteettityö ei ole vain arveluttaa, se voi olla myös hallitusti ok, jos siitä ollaan tietoisia ja ollaan tietoisia myös siitä, että välitetään omanlaista tulkintaa kansallisesta identiteetistä, tavallaan ylläpidetään rinnakkaistodellisuutta, jossa suomalaisuus on korvattu suomenmaalaisuudella."Otetaan vertailukohtana englantilainen tai ranskalainen koulu - siellä opiskelevat eivät koe tarvetta määritellä identiteettiään muista pihan kavereista poikkeavaksi, he ovat suomalaisia, jotka puhuvat tavallista paremmin englantia ja(tai ranskaa."
Tai sitten he ovat mielestäään englantilaisia, saksalaisia, kroaatteja, ranskalaisia, espanjalaisia jne., jotka puhuvat tavallista paremmin englantia tai ranskaa, eivät suomalaisia.
Tai sitten he ovat mielestään suomalaisia mutta samalla myös mielestään suomen-ranskalaisia, suomen-saksalaisia, suomen-venäläisiä jne. Kieli kun ei yksin määrää kansallisuusidenttiteettiä. - Swordfish
19 kirjoitti:
Otetaan vertailukohtana englantilainen tai ranskalainen koulu - siellä opiskelevat eivät koe tarvetta määritellä identiteettiään muista pihan kavereista poikkeavaksi, he ovat suomalaisia, jotka puhuvat tavallista paremmin englantia ja(tai ranskaa.
Ruotsinkielisessä koulussa tapahtuu toisin, siellä koetaan kielen kautta siirtymä suomenruotsalaisiin ja skandinaaveihin - kuvasit tätä kirjoittaessasi, että "heidän identiteettinsä ruotsinkielinen osa tietenkin vahvistuu entisestään".
Kansalliset identiteetit kehittyvät suhteessa havaittuihin ”toisiin”, esim. naapurikansoihin tai valtion sisäisiin ryhmiin. Finnarit ovat se oleellinen ryhmä, josta finländarit erottautuvat. Historian ja tulevaisuuden tulkinnat ovat erilaisia.
Se, että identiteettityötä on, kertoo jo se, ettei esimerkiksi kaksikielisiä kouluja haluta. Mutta identiteettityö ei ole vain arveluttaa, se voi olla myös hallitusti ok, jos siitä ollaan tietoisia ja ollaan tietoisia myös siitä, että välitetään omanlaista tulkintaa kansallisesta identiteetistä, tavallaan ylläpidetään rinnakkaistodellisuutta, jossa suomalaisuus on korvattu suomenmaalaisuudella.Ruotsinkielisiä kouluja on relevanttia verrata nimenomaan suomenkielisiin kouluihin, ei esim. Helsingissä toimiviin ranskalaiseen ja englantilaiseen kouluun. Ruotsinkielisissä kouluissa ei tosiaankaan tapahdu mitään sen kummempaa "identiteettityötä" kuin suomenkielisissäkään. Se että niitä käyvien oppilaiden identiteetin ruotsinkielisen osan on todettu vahvistuvan olennaisella tavalla johtuu siitä että tämä vahvistuminen tapahtuu itsestään, vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa. Tämä vaikutus on havaittavissa myös niissä kouluissa, joissa vain pieni vähemmistö oppilaista on kokonaan ruotsinkielisistä kodeista kotoisin, kuten Tampereella, Porissa, Oulussa ja Kotkassa, joissa selvä enemmistö on joko kaksikielisistä tai suomenkielisistä kodeista. Helsingissäkin täysin ruotsinkielisten kotien lapset ovat nykyisin jo vähemmistönä oppilaskunnassa, sillä ruotsinkieliset koulut ovat niin suosittuja.
Suomenruotsalainen identiteetti ei ole mikään erillinen kansallinen identiteetti, sillä suomenruotsalaiset eivät kuvittele olevansa mikään erillinen kansakunta. Kun puhutaan suomenruotsalaisesta identiteetistä, puhutaan omasta kielellisestä identiteetistä ja kulttuuri-identiteetistä suomalaisen kansallisen identiteetin puitteissa. Suomenruotsalaisuus ei siis määrittele itseään suomalaisuuden ulkopuolelle vaan sen sisälle. Suomalaisuushan on valtiollinen, historiaan ankkuroitunut identiteetti ja käsitteenä siksi laajempi kuin kieli-identiteetti. Suomalaisuudessa on kyse koko kansakunnasta eikä vain suomenkielisyydestä tai ruotsinkielisyydestä. Jos itse sattuu olemaan kaksikielinen, tämän tosiseikan ymmärtää jo ihan itsestään. - eroista identiteetti
Swordfish kirjoitti:
Ruotsinkielisiä kouluja on relevanttia verrata nimenomaan suomenkielisiin kouluihin, ei esim. Helsingissä toimiviin ranskalaiseen ja englantilaiseen kouluun. Ruotsinkielisissä kouluissa ei tosiaankaan tapahdu mitään sen kummempaa "identiteettityötä" kuin suomenkielisissäkään. Se että niitä käyvien oppilaiden identiteetin ruotsinkielisen osan on todettu vahvistuvan olennaisella tavalla johtuu siitä että tämä vahvistuminen tapahtuu itsestään, vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa. Tämä vaikutus on havaittavissa myös niissä kouluissa, joissa vain pieni vähemmistö oppilaista on kokonaan ruotsinkielisistä kodeista kotoisin, kuten Tampereella, Porissa, Oulussa ja Kotkassa, joissa selvä enemmistö on joko kaksikielisistä tai suomenkielisistä kodeista. Helsingissäkin täysin ruotsinkielisten kotien lapset ovat nykyisin jo vähemmistönä oppilaskunnassa, sillä ruotsinkieliset koulut ovat niin suosittuja.
Suomenruotsalainen identiteetti ei ole mikään erillinen kansallinen identiteetti, sillä suomenruotsalaiset eivät kuvittele olevansa mikään erillinen kansakunta. Kun puhutaan suomenruotsalaisesta identiteetistä, puhutaan omasta kielellisestä identiteetistä ja kulttuuri-identiteetistä suomalaisen kansallisen identiteetin puitteissa. Suomenruotsalaisuus ei siis määrittele itseään suomalaisuuden ulkopuolelle vaan sen sisälle. Suomalaisuushan on valtiollinen, historiaan ankkuroitunut identiteetti ja käsitteenä siksi laajempi kuin kieli-identiteetti. Suomalaisuudessa on kyse koko kansakunnasta eikä vain suomenkielisyydestä tai ruotsinkielisyydestä. Jos itse sattuu olemaan kaksikielinen, tämän tosiseikan ymmärtää jo ihan itsestään.Ei suomalaiseen identiteettiin kuulu mitään ruotsalaista osaa sen paremmin kuin saamelaistakaan osaa, ellei kyse ole perheessä saadusta identiteetistä.
Ruotsinkielisessä koulussa oleellista on omanlaisen identiteetin vaaliminen. Kansanryhmien välisten erojen merkitystä vahvistetaan. Kyse ei todellakaan ole vain kielestä.
Suomenruotsalaisseen identiteettiin näyttää kuuluvan sekä ruotsinkielisen historian että skandinaavisuuden nouseminen suomalaisuuden tulkinnassa päällimmäiseksi. Sen näkee kaikissa keskusteluissa, joissa ruotsinkieliset keskustelevat äidinkielellään suomalaisuudesta. Tähän liittyy myös vieraus, jota tunnetaan esimerkiksi karjalaisuutta tai savolaisuutta kohtaan, kuva suomalaisista synkkinä, viinaan menevinä ja aika vastikään sivistyksen piiriin päässeinä.
Ruotsinkielisestä koulusta näyttää kasvavan oppilaita, jotka luulevat että Lönnrot oli alkujaan ruotsinkielinen ja Aleksis Kivi ehdottomasti suomenruotsalainen - vaikka Lönnrot oli täysin suomenkielisestä kodista ja Aleksis Kivi kiivaasti suomenkielinen koulupojasta alkaen. Suomenkielisessä koulussa vältetään käsittelemästä historian ikäviä kielioloja. Kielet häivytetään, jotteivät oppilaat alkaisi kyselemään, mikseivät heidän Suomen historiaa käsittelevissä kirjoissaan mainitut henkilöt puhuneet suomea.
"Kun puhutaan suomenruotsalaisesta identiteetistä, puhutaan omasta kielellisestä identiteetistä ja kulttuuri-identiteetistä suomalaisen kansallisen identiteetin puitteissa. Suomenruotsalaisuus ei siis määrittele itseään suomalaisuuden ulkopuolelle vaan sen sisälle."
Ongelma on siinä, että tämä määrittely tapahtuu niin, että se pyrkii määrittelemään koko suomalaisuutta, jolle on annettu oma nimitys: suomenmaalaisuus. Tämä suomenmaalaisuus vastaa ruotsinkielisten kokemaa myyttistä kansallistunnetta: pehmeimmillään yksi kansa, kaksi ikuisesti tasaveroista kansalliskieltä, joista toinen liittää meidän onnelliseen ja vauraaseen Nordeniin - ja kovimmillaan kaksi kansaa, toiset Pohjolan sankariviikinkien perillisiä, toisen siirtoväkeä Uralilta. Tällä jatkumolla ei määritellä suomalaisuutta muiden kuin ruotsinkielisten kesken.
Kun suomenruotsalaiset puhuvat finländereistä, joiden alaryhmänä ovat finnarit, niin suomen kielessä puhutaan suomalaisista, joiden alaryhmänä ovat suomenruotsalaiset. Näin määriteltynä jo lähtökohta on erilainen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1242124Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1352028Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2111818Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2581496Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341399Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5481156Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50998Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115937Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse348929
