Pituus...

Kyllä voit vielä kasvaa. Eikä kyllä kannata tehdä yhdestä asiasta pakkomiellettä.

Naisena voin sanoa pitäväni itseni pituisista (164) miehistä. Siitä on käytännön hyötyä tietyissä tilanteissa...

Kiitos kommentistasi! =)

Pituus ei ole haitannut mitä tulee tyttöihin. Eikä kyllä muutenkaan (jos niitä paria muutenkin ärsyttäviä tyyppiä ei lasketa). Se taitaa olla vaan enimmäkseen oman pääni sisällä...

Se on pakko jossain vaiheessa hyväksyä että olen lyhyt.

Veljeni, joka on aina ollut minua muutaman sentin lyhyempi ikää nähden on kasvanut jonkin verran jopa viimeisen vuoden aikana vaikka onkin puolen vuoden päästä jo 20! Toivoa on...

Riippuu vähän missä vaiheessa murrosikäsi on. Paljonko olet kasvanut viime vuonna? Jos olet kasvanut viime vuonna sentin tai kaksi, niin vielä on toivoa. Monipuolisella ravinnolla ja kevyellä niveliä rasittavalla liikunnalla 4:n sentin kasvu on saavuttavissa. Kuitenkin kasvat vielä varmasti ainakin pari senttiä. Minä olin 170 cm pituinen 16 vuotiaana ja nyt olen 176cm (23v), huomioitavaa on, että kasvoin intissä sentin puolessa vuodessa ja olin silloin 19.
Mielestäni 165 senttinen mies ei ole mitenkään erikoinen tai huomion herättävä, eli suhtaudun samalla tavalla kuin muihin ihmisiin. Monet tuntemani ja näkemäni sinun pituiset miehet kompensoivat pituutensa lihaksilla ja onnistuvat siinä hyvin.

Kiva kuulla että mielestäsi tämän pituinen ei ole mitenkään "epänormaali"!

Olin viime vuoden alussa 2.5-3cm lyhyempi kuin nyt viime syyskuussa eli kolmessa kuukaudessa tuli noin sentti.

Olen melko lihaksikas, en ole tähän mennessä yrittänyt sillä mitään kompensoida. Olen jo pienestä pitäen pitänyt urheilusta; telinevoimistelu, yleisurheilu ja kotona lenkkeilen, vedän leukoja, nostelen painoja, teen vatsoja yms.

Viimeaikoina olen syönyt aika epäterveellisesti mutta siihen tulee kyllä nyt muutos.

Itse olen 172 cm ja tuntuu aina isolta, kun joskus harvoin törmää samanpituiseen tai jopa lyhyempään mieheen.

Pituusleikkaukset on perseèstä. Ei se syliväli siitä kasva. Aika naurettavaa, jos on pitkät jalat, mutta lyhyet kädet.

Kuten salillakin sanoivat, kyllä sopusuhtaisuus on tärkeintä.

Kyl sä ainakin pari senttiä tuut vielä kasvamaan,ellet hyvin enemmänkin. Mun vanhemmat 172cm ja 162cm ja mä olin kummiski varhaiskasvaja että joskus 13-14 vuotiaana kasvoin ainakin 10 senttiä ja sillei. 16 vuotiaana olin 170cm, 17 vuotiaana 172cm, 18 vuotiaana 172cm ja nyt 19 vuotiaanakin vielä 172cm et selvästi en enää kasva tästä kun ei oo pituutta tullut kohta kahteen vuoteen lainkaan. mut kaks senttiä mullakin tuli vie lisää 17 vuotiaana. Miksei siis sinullakin ? (;

Päästäsi olet sekaisin jos,olet valmis menemään uskomattoman kivuliaaseen leikkaukseen muutaman typerän sentin takia!
Minulle on ollut pakko laittaa molempiin käsiin 2 kertaa kyseinen venytyslaite ja tuntuu ihan hullulta,että joku menisi siihen noinkin turhan asian takia. Sitä kipua on mahdoton kuvailla. Luut katkaistaan ja joka päivä niitä venytetään lisää erilleen. Ja on myös sairaalabakteerivaara, jalat voivat menettää toimintakykynsä ym.
Olen myös lyhyt 145cm, lääkärit tarjosivat kasvuhormoneja, en kokenut niitä tarpeelliseksi.
Ja sinulla on vielä reilusti kasvukautta jäljellä,joten kannattaa haudata venytysleikkaushaaveet.

Enpä nyt näin sanoisi kun muutama milli on tullut noin 4kk aikana...

Seurustelen pituisesi miehen kanssa. Varmasti voi olla vaikea paikka itsellesi, jokaisella on yleensä joku kipukohta. Nuorena vielä varsinkin ulkonäkö-asiat aiheuttavat paineita, mutta onneksi niitten kanssa pikku hiljaa pääsee sinuiksi. Ei se miltä näyttää, vaan mitä siellä pääkopassa on :-)

166:hän on ihan tarpeeksi hyvä mitta miehelle. :) Monet tytöt ovat lyhyempiä kuin sinä enkä usko että kaikki naiset maailmassa ihannoivat pitkiä miehiä.

Älä masennu pituudestasi! Minä ottaisin mieluummin liian lyhyen miehen kuin liian pitkän.

Minä toivoin nuorena että kasvaisin ainakin 180 senttiseksi. Kasvoin kuitenkin vain 179 senttiseksi.

Oon kymmenen vuotias ja kaikki vaa miten oot niin pitkä jne oon 156-159