Useissa viesteissä on sivuttu veneen surffausta ja plaanausta. Mielipiteitä on ollut mm.: cruisingveneet eivät plaanaa koskaan, plaanaaminen vaatii 15-20 solmun nopeuden, plaanaaminen alkaa kun ylittää 2x runkonopeuden, plaanaaminen on riippumaton vesilinjapituudesta, plaanaaminen voi tapahtua alle runkonopeuden jos uppoamasta suuri osa syrjäytetään hydronynaamisella voimalla, ei voi koskaan plaanata vaan surffaa jne. Lukijoissa on varmaan hydromystiikkaa osaavia insinöörejä kaventamaan mielipiteiden kirjoa. Pressaehdokasta lainaten:MISTÄ TÄSSÄ ON KYSYMYS?. Rajoitetaan pohdintaa vielä 10-15 metrin purjeveneisiin tyyppiä Bavaria, Hanse, Jeanneau, Dufour jne. Unohdetaan myös surffaus, josta voinemme olla yksimielisiä, että se on aallon voimalla tapahtuvaa (plaanaamista kuitenkin mutta alamäkeen). Aallottomia olosuhteita ei tietenkään todellisuudessa voi olla vaan surffaus ja plaanaus kytkeytyvät ja sekoittuvat. Mutta kuvitellaan
siis vesikin sileäksi. Mitä on plaanaus?
Köliveneen plaanaus
40
768
Vastaukset
- plaanaako vaiko ei
Kun dynaaminen uppouma on staattista pienempi, pohdittavana oleva vene (kts edellinen viesti) plaanaa. Nopeudella ei ole vaikutusta ylläolevan määritelmän totuusarvoon. 10 metrin purkkari voi kulkea yli 15 solmua plaanaamatta. Jokin toinen samanpituinen purkkari voi plaanata alle 10 solmun nopeudessa.
- Seppomartti
Eihän se niin voi olla. Kaikki veneet plaanaisi aina eikä erityistä plaanikynnystä esiintyisi. Kyllä veneen keula aiheuttaa nostovoiman eli keventää kun vene lähtee liikkeelle. Toisaalta ei ole mittaria/ puntaria määrittelemään milloin uppoama keveni riittävästi, että voitaisiin katsoa plaanaavan.
- plaanaako vaiko ei
" Kyllä veneen keula aiheuttaa nostovoiman eli keventää kun vene lähtee liikkeelle. "
Niin, ja kun keskivene ja perä samaan aikaan aikaansaavat itseisarvoltaan suuremman negatiivisen nostovoiman, veneen dynaaminen uppouma on tuossa staattista suurempi, eli kyse ei ole plaanauksesta.
Moth miehelle vielä tiedoksi, että vastauksessani oli jo maininta :"pohdittavana oleva vene"
ja kyseisessä viestissä mainittiin :"Rajoitetaan pohdintaa vielä 10-15 metrin purjeveneisiin tyyppiä Bavaria, Hanse, Jeanneau, Dufour jne. "
eli moth oli kontekstin ulkopuolella.
- 31234
"Mitä on plaanaus? "
Laskennallisen runkonopeuden ylittämistä. Ensin matkapursi puoliplaanaa ja tarpeeksi tuulta, rättiä ja sopiva vene niin plaanaa kuten purjelauta tai moottorivene:
http://www.youtube.com/watch?v=juqmqJsBUWQ.- muziik koomassa
Mikä tuo bändi on tuossa videossa?
- .. ..
Plaanaamisesta kyllä löytyy kirjatietoa. Tuskin kannattaa tänne copypastata. Alkuun riittänee asian suomennos, pintaliuku.
Surffaus taas voi olla vaikka sitä, kun oma 9 tonnin veneeni reippaassa sivumyötäisessä näyttää viisarinsa mukaan yli 12 s nopeutta. Aalto työntää.- .. ..
Jatkan vielä. Muistan takavuosina nähneeni prosyyria veneestä, jossa oli jonkinlainen painoköli, _riittävästi_ konetehoa ja rungon takaposkilla ulos-sisään taiteltavat lisukkeet, joilla plaanaamiseksi saatiin lisättyä uppoumaa rungon peräosaan. Vissiin oli meinattu kansalle, jolle voi tulla yhtäkkiä kiire seiluulta moottorilla kotiin.
Kaikkea kokeillaan. Itse olen pysyttäytynyt vain uppoumarunkoisessa. Muut keksinnöt saavat jäädä toisille. - """##""""
Plaanausta on myös jos aaltojen avulla pysty pitämään veneen pintaliussa useita minuutteja putkeen tai tuntitolkulla parin aallon välein. Näin purjelautailija/jollapurjehtia/racercruiser purjehtijan vinkkelistä katsottuna.
Surffi minusta on yksittäinen iso aalto suht keveissä keleissä, jolloin alus lähtee pintaliukuun. Tällöin enimmän osan aikaa alus on joko uppoumarunkoinen tai puoliliussa. - 223334445
.. .. kirjoitti:
Jatkan vielä. Muistan takavuosina nähneeni prosyyria veneestä, jossa oli jonkinlainen painoköli, _riittävästi_ konetehoa ja rungon takaposkilla ulos-sisään taiteltavat lisukkeet, joilla plaanaamiseksi saatiin lisättyä uppoumaa rungon peräosaan. Vissiin oli meinattu kansalle, jolle voi tulla yhtäkkiä kiire seiluulta moottorilla kotiin.
Kaikkea kokeillaan. Itse olen pysyttäytynyt vain uppoumarunkoisessa. Muut keksinnöt saavat jäädä toisille.Oliko se tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=7Bn47Z6U9HE - Häh_88777666
"""##"""" kirjoitti:
Plaanausta on myös jos aaltojen avulla pysty pitämään veneen pintaliussa useita minuutteja putkeen tai tuntitolkulla parin aallon välein. Näin purjelautailija/jollapurjehtia/racercruiser purjehtijan vinkkelistä katsottuna.
Surffi minusta on yksittäinen iso aalto suht keveissä keleissä, jolloin alus lähtee pintaliukuun. Tällöin enimmän osan aikaa alus on joko uppoumarunkoinen tai puoliliussa.Miksi plaanaamiseen liitetään joku aikaraja. Kuka sen määrää ? Pitääkö plaanata yli 2 min 17,2 s, että oikeasti plaanaa ? Vai 2 h 14 min ? Löytyykö tuo aika jostain hydrodynamiikan oppikirjasta ?
- 231112
Häh_88777666 kirjoitti:
Miksi plaanaamiseen liitetään joku aikaraja. Kuka sen määrää ? Pitääkö plaanata yli 2 min 17,2 s, että oikeasti plaanaa ? Vai 2 h 14 min ? Löytyykö tuo aika jostain hydrodynamiikan oppikirjasta ?
Noita asioita kannattaa miettiä plaanauskykyisessä köliveneessä. Esim tällä voi koettaa:
http://www.charterworld.com/index.html?sub=yacht-charter&charter=bavaria--match-sail-boat-871
- +äää222
"Mutta kuvitellaan
siis vesikin sileäksi."
Ei kuvitella, jos aluksen plaanamisesta tuulivoimalla keskustellaan. - 77887877
-kun vesihiihtäjä lähtee vedestä, missä vaiheessa vesisuksi hiihtäjä plaanaa? Suksethan eivät kelluta käytännössä lainkaan, eli kaikki noste tulee nopeuden ansiosta. Suksi siis plaanaa jo siinä vaiheessa kun vain hiihtäjän ylävartalo on pinnan yläpuolella ja suksi kyntää syvällä veden alla ? Vai vasta kun suksi on pinnalla ?
- plaanaako Moth kun se menee kantosiiven varassa ?- 542tf
"plaanaako Moth kun se menee kantosiiven varassa ? "
Yhtä älyvapaa pohinta kuin että plaanako moottorivene jos pieni osa perästä ja vetolaite on vedessä 30 solmun nopeudessa. - 65544666
542tf kirjoitti:
"plaanaako Moth kun se menee kantosiiven varassa ? "
Yhtä älyvapaa pohinta kuin että plaanako moottorivene jos pieni osa perästä ja vetolaite on vedessä 30 solmun nopeudessa.Hyvä jos asia on selvä. Jossain näissä topiceissa määriteltiin plaanaaminen veden päällä liukumiseksi, joten kaikille se ei ole selvää. Tuossa Mothissa ei mikään osa liu'u veden päällä niinkuin esimerkkisi moottoriveneessä.
- Joakim_
Tieteellisessä kirjallisuudessa määritellään yleensä kolme aluetta:
1. Uppoumanopeus = Frouden luku < 0,4 (=runkonopeus)
2. Puoliliuku (tai puoliuppouma) = Frouden luku 0,4- ~1
3. Liukualue Frouden luku > ~1 (=2,5 * runkonopeus)
Tuolle luvulle 1 ei ole olemassa täsmällistä rajaa. Joskus käytetään jopa 1,3. Liukualueella "merkittävä osa" veneen painosta tukeutuu dynaamiseen nosteeseen (paineeseen) eli vene nousee ylemmäksi ja vesilinja lyhenee verrattuna paikallaan oloon tai uppoumanopeuteen, joissa dynaaminen noste on olematon. Puoliliukuvalla alueella ollaan siinä välissä.
Toinen tapa pohtia asiaa on suhteuttaa veneen paikka omaan aaltoonsa. Runkonopeudella vene "uppoaa" omaan keula-aaltoonsa, joka on yhtä pitkä kuin vesilinja eli veneen keskellä on yksi "kuoppa". 2x runkonopeudella keula-aalto aiheuttaa pahimman "ylämäen", koska "kuoppa" on perän kohdalla. Sen jälkeen vene alkaa ylittää omaa keula-aaltoaan ja lopulta keula-aaltoa ei enää ole. Tämä ajattelu toki monimutkaistuu käytännössä, koska vesilinja ja siten aaltojen pituudet alkavat muuttua lähestyttäessä liukualuetta.
Köliveneet eivät melkein koskaan pääse liukualueelle, mutta puoliliukualueelle pääsevät kaikki, kun tuulta on tarpeeksi. 10 m vesilinjalla nopeusalueiden rajat ovat 7,7 kn ja ~19 kn. Aika harvassa ovat 19 kn ylitykset 10 m vesilinjaisilla purjeveneillä!
Alempana oli puhetta myös vesisuksesta, joka on n. 2 m pitkä eli sille liukualue alkaa jo alle 9 kn vauhdista, joka ei yleensä vielä riitä pitämään hiihtäjää pinnalla ellei sukset ole leveät ja hiihtäjä kevyt.
Oli myös puhutta kantosiipi Mothista. Vedenalainen kantosiipi ei huomaa (juuri) lainkaan runkonopeutta, koska se toimii veden alla ja koko homma liittyy vedenpinnalla liikkuvan veneen vuorovaikutukseen pinnan (ja siten aaltojen kanssa. Kantosiipialukset eivät siis lainkaan plaanaa samassa merkityksessä. Kuten eivät myöskään monirunkoiset, joiden rungot ovat hyvin kapeita ja pitkiä. Ne eivät plaanaa vaan niillä on hyvin pieni aallonmuodostusvastus ja siten ei runkonopeutta samassa mielesssä.- 574627455
"Köliveneet eivät melkein koskaan pääse liukualueelle,"
Jos loki näyttää 15 solmua 8-10 metriselle purkariille, ollaan vahvasti liukualueella. Tämä ei vaadi edes myrskytuulia.
http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU - "melkein"
574627455 kirjoitti:
"Köliveneet eivät melkein koskaan pääse liukualueelle,"
Jos loki näyttää 15 solmua 8-10 metriselle purkariille, ollaan vahvasti liukualueella. Tämä ei vaadi edes myrskytuulia.
http://www.youtube.com/watch?v=psUrjHLiLVU19,6 kts J-80:llä edustaa juuri tuota Joakimin "melkein"-osuutta. Meglukin plaanaa, mutta ei melkein mitkään muut. Huomaa edelleen se melkein. Olen minäkin saanut sen 15 kts omalla kymmenmetrisellä tauluun useamman kerran, mutta ei oltu lähelläkään plaania, surffit oli toki komeita. Tuulta tarvittaan 15 m/s, eli kaukana myrskyistä.
- 54334
"melkein" kirjoitti:
19,6 kts J-80:llä edustaa juuri tuota Joakimin "melkein"-osuutta. Meglukin plaanaa, mutta ei melkein mitkään muut. Huomaa edelleen se melkein. Olen minäkin saanut sen 15 kts omalla kymmenmetrisellä tauluun useamman kerran, mutta ei oltu lähelläkään plaania, surffit oli toki komeita. Tuulta tarvittaan 15 m/s, eli kaukana myrskyistä.
Jos niitä surffeja on joka tai joka toinen aalto, on kyllä vene suurimman osan ajasta plaanissa.
Oleelisinta hyvässä matkapurressa on, että purjehtii hyvin kaikissa keleissä. Yleensä veneet, jotka plaanavat, ovat myös hyviä keveillä keleillä kulkemaan. Esim:
http://www.youtube.com/watch?v=0R3mGxV6RSw - säveltäjä
54334 kirjoitti:
Jos niitä surffeja on joka tai joka toinen aalto, on kyllä vene suurimman osan ajasta plaanissa.
Oleelisinta hyvässä matkapurressa on, että purjehtii hyvin kaikissa keleissä. Yleensä veneet, jotka plaanavat, ovat myös hyviä keveillä keleillä kulkemaan. Esim:
http://www.youtube.com/watch?v=0R3mGxV6RSwSellaista venettä ei ole joka olisi hyvä kaikissa keleissä. Nimenomaan matkapurressa painottuu hyvät kovan kelin ominaisuudet.
(Tuossa videossa meri on pläkä. Myrskyävä meri on paljon kiinnostavamman näköinen.) - ex meglusti
"melkein" kirjoitti:
19,6 kts J-80:llä edustaa juuri tuota Joakimin "melkein"-osuutta. Meglukin plaanaa, mutta ei melkein mitkään muut. Huomaa edelleen se melkein. Olen minäkin saanut sen 15 kts omalla kymmenmetrisellä tauluun useamman kerran, mutta ei oltu lähelläkään plaania, surffit oli toki komeita. Tuulta tarvittaan 15 m/s, eli kaukana myrskyistä.
Mielenkiintoisen tuntuista meglulla, kun vauhti nousee yli 15 solmun. Se ei nosta keulaa (kaiva perää) melkein ollenkaan, siis ihan erilailla kuin moottorivene. Vaan miehistön pitää mennä taakse, jotta keulaa saadaan nousemaan ja märkäpintaa pienemmäksi. Ehkä luonnollista, kun veto on ylhäällä eli painaa keulaa alaspäin. Moottoriveneessä alhaalla, nostaa keulaa.
- _riitasointu_
säveltäjä kirjoitti:
Sellaista venettä ei ole joka olisi hyvä kaikissa keleissä. Nimenomaan matkapurressa painottuu hyvät kovan kelin ominaisuudet.
(Tuossa videossa meri on pläkä. Myrskyävä meri on paljon kiinnostavamman näköinen.)Yhtä pötyä puhut kuin 54334. Miksi ihmeessä matkapurressa pitäisi korostua kovan kelin ominaisuudet? Matkapurren pitää niitäkin sietää ja erittäin luotettavasti, mutta kova keli on vain marginaalinen olosuhde kokonaisuuden kannalta. Myrskyävä meri on kiinnostavamman näköinen, on on, mutta mukava se ei ole millään colinarserillakaan. Videossa taas nimenomaan esiteltiin HP:n kevyen kelin ominaisuuksia.
- duuri,
_riitasointu_ kirjoitti:
Yhtä pötyä puhut kuin 54334. Miksi ihmeessä matkapurressa pitäisi korostua kovan kelin ominaisuudet? Matkapurren pitää niitäkin sietää ja erittäin luotettavasti, mutta kova keli on vain marginaalinen olosuhde kokonaisuuden kannalta. Myrskyävä meri on kiinnostavamman näköinen, on on, mutta mukava se ei ole millään colinarserillakaan. Videossa taas nimenomaan esiteltiin HP:n kevyen kelin ominaisuuksia.
Sanoit juuri itsekin sen. "Matkapurren pitää niitäkin sietää ja erittäin luotettavasti". Sellaista venettähän ei ole joka on tehty loistavaksi kaikkiin olosuhteisiin, joten kovan kelin ominaisuus korostuu koska matkalla, tarkoittaa pidempiä purjehduksia, pitää pärjätä kaikissa keleissä joita kohdalle osuu.
Kyllä kova keli on vielä ihan mukavakin olotila sitten jos puhutaan oikein pelkästään kovaan keliin optimoidusta veneestä. Siinä pystyy mukavasti ihailemaan myrskyävää merta. Joku voi tykätä siitäkin. - _riitasointu_
duuri, kirjoitti:
Sanoit juuri itsekin sen. "Matkapurren pitää niitäkin sietää ja erittäin luotettavasti". Sellaista venettähän ei ole joka on tehty loistavaksi kaikkiin olosuhteisiin, joten kovan kelin ominaisuus korostuu koska matkalla, tarkoittaa pidempiä purjehduksia, pitää pärjätä kaikissa keleissä joita kohdalle osuu.
Kyllä kova keli on vielä ihan mukavakin olotila sitten jos puhutaan oikein pelkästään kovaan keliin optimoidusta veneestä. Siinä pystyy mukavasti ihailemaan myrskyävää merta. Joku voi tykätä siitäkin."sietää" ja "olla optimoitu" ovat vielä kaukana toisistaan. Hyvä vene, olkoon raaseri tai matkaven, on erityisesti hyvä allround-vene. Ja se joka väittää tykkäävänsä myrskyävästä merestä, uhoaa vain lämpimikseen.
- 4+14
duuri, kirjoitti:
Sanoit juuri itsekin sen. "Matkapurren pitää niitäkin sietää ja erittäin luotettavasti". Sellaista venettähän ei ole joka on tehty loistavaksi kaikkiin olosuhteisiin, joten kovan kelin ominaisuus korostuu koska matkalla, tarkoittaa pidempiä purjehduksia, pitää pärjätä kaikissa keleissä joita kohdalle osuu.
Kyllä kova keli on vielä ihan mukavakin olotila sitten jos puhutaan oikein pelkästään kovaan keliin optimoidusta veneestä. Siinä pystyy mukavasti ihailemaan myrskyävää merta. Joku voi tykätä siitäkin.Vene, joka on optimoitu myrskyyn, ei sitten muuhun kelpaakaan, koska purjehdusnopeus ja mukavuus ovat kääntäen verrannolliset.
- 18+12
ex meglusti kirjoitti:
Mielenkiintoisen tuntuista meglulla, kun vauhti nousee yli 15 solmun. Se ei nosta keulaa (kaiva perää) melkein ollenkaan, siis ihan erilailla kuin moottorivene. Vaan miehistön pitää mennä taakse, jotta keulaa saadaan nousemaan ja märkäpintaa pienemmäksi. Ehkä luonnollista, kun veto on ylhäällä eli painaa keulaa alaspäin. Moottoriveneessä alhaalla, nostaa keulaa.
Perinteinen ohjehan on että miehistö siirtyy taaksemmasksi kelin parantuessa. Tosin sillä ei ole merkitystä muuten kuin kisaillessa.
- tyrskyt hienoja
_riitasointu_ kirjoitti:
"sietää" ja "olla optimoitu" ovat vielä kaukana toisistaan. Hyvä vene, olkoon raaseri tai matkaven, on erityisesti hyvä allround-vene. Ja se joka väittää tykkäävänsä myrskyävästä merestä, uhoaa vain lämpimikseen.
Puhe johon tuossa yllä ensin puutuit oli kovan kelin ominaisuuksien painottamisesta, ei kovaan keliin optimoimisesta. Onhan selvää että sen parempi kovemmassa kelissä on veneessä olla ja viihtyä mitä enemmän sen ominaisuudet ovat kovaan keliin painottuneet. Skaala on laaja, eikä tuo painottaminen tarkoittanut ääripäätä. Pitääkö olla noin mustavalkoinen?
- 22223334445
tyrskyt hienoja kirjoitti:
Puhe johon tuossa yllä ensin puutuit oli kovan kelin ominaisuuksien painottamisesta, ei kovaan keliin optimoimisesta. Onhan selvää että sen parempi kovemmassa kelissä on veneessä olla ja viihtyä mitä enemmän sen ominaisuudet ovat kovaan keliin painottuneet. Skaala on laaja, eikä tuo painottaminen tarkoittanut ääripäätä. Pitääkö olla noin mustavalkoinen?
Kovassa kelissä raskaalla veneellä on kurjempaa koska vene ei kulje mihinkään suuntaan yhtä hyvin kuin plaanava matkapursi. Myöskin raskaassa veneesä osiin kohdistuu suuremmat voimat, mikä aiheuttaa helpommin välineiden hajoamisen.
- ai taas
22223334445 kirjoitti:
Kovassa kelissä raskaalla veneellä on kurjempaa koska vene ei kulje mihinkään suuntaan yhtä hyvin kuin plaanava matkapursi. Myöskin raskaassa veneesä osiin kohdistuu suuremmat voimat, mikä aiheuttaa helpommin välineiden hajoamisen.
kuuluu jodlaaja. matkapurressa matkatavara ja varustus painaa. kevyt lättäpohja raskaassa lastissa ei plaanaa vaan hakkaa ja hajoaa.
- fakta myönnettävä
22223334445 kirjoitti:
Kovassa kelissä raskaalla veneellä on kurjempaa koska vene ei kulje mihinkään suuntaan yhtä hyvin kuin plaanava matkapursi. Myöskin raskaassa veneesä osiin kohdistuu suuremmat voimat, mikä aiheuttaa helpommin välineiden hajoamisen.
Jodlaa tämä Saimaan A mitä hyvänsä, se CA on paras vaihtoehto, jos todella pahaksi äityy. Plaanaavan matkapurren mukavuudesta voi kysyä mielipidettä vaikka Tompelta. Todella kovat jätkät sellaisenkin sietää ja ovat tietenkin perillä ennen muita. Sopii muuten kerrata vaikka se leffa "Täydellinen myrsky".
Järkevämpi vaihtoehto on silti jotain plaanarin ja CA:n väliltä, sillä välillä ovat säätkin melkein jatkuvasti. Pitkällekään reissulle en itse CA-tyyppistä valitsisi. - muuhun
4+14 kirjoitti:
Vene, joka on optimoitu myrskyyn, ei sitten muuhun kelpaakaan, koska purjehdusnopeus ja mukavuus ovat kääntäen verrannolliset.
nätistihän menee:
http://www.youtube.com/watch?v=F6KBhIUwuhE - ''1111
ai taas kirjoitti:
kuuluu jodlaaja. matkapurressa matkatavara ja varustus painaa. kevyt lättäpohja raskaassa lastissa ei plaanaa vaan hakkaa ja hajoaa.
Lasti kannattaa aluksessa kuin aluksessa säilöä niin ettei se lennä.
- ä.2,,3,m
fakta myönnettävä kirjoitti:
Jodlaa tämä Saimaan A mitä hyvänsä, se CA on paras vaihtoehto, jos todella pahaksi äityy. Plaanaavan matkapurren mukavuudesta voi kysyä mielipidettä vaikka Tompelta. Todella kovat jätkät sellaisenkin sietää ja ovat tietenkin perillä ennen muita. Sopii muuten kerrata vaikka se leffa "Täydellinen myrsky".
Järkevämpi vaihtoehto on silti jotain plaanarin ja CA:n väliltä, sillä välillä ovat säätkin melkein jatkuvasti. Pitkällekään reissulle en itse CA-tyyppistä valitsisi.Painava vene jää altoihin keikkumaan, plaanavalla voi surffata nopeasti pois myrskystä.
- sama laulu
''1111 kirjoitti:
Lasti kannattaa aluksessa kuin aluksessa säilöä niin ettei se lennä.
ei ole kysymys lastin liikkumisesta.
- seppomartti
Kaikki kappaleet veden pinnalla plaanaa jos vain on voimaa kehittää riittävä nopeus. Aloituksessa koetin rajata ajatusleikkiä voidaksemme pohtia mitä on plaanaus. Vesisukset, moottoriveneet, aaltosurffaus, matkaveneen mukavuustekijät, kevytuppoamaveneet ja myrskyn ihailu ovat ihan kivoja mutteivät selvitä ongelmaa. Joakimin viestistä jatkaisin. Plaanaus, jonka hyvä suomennos on pintaliuku, ei siis ole vesilinjan pituudesta riippuvaa mutta aina kuitenkin törmäämme takaisin vesilinjapituuteen. Aallon muodostus, Frouden luku ja runkonopeus sisältävät vesilinjapituuden. Joakimin mukaan 2,5x runkonopeus on plaanaamista ja sen alapuolella on puoliplaanaamista. Puoliplaanaus on sanahirviö koska tässä tilassa vene on jo hydronynaamisella voimalla kompensoinut uppoamaansa ja harrastaa pintaliukua ylitettyään runkonopeutensa- eli täyttää plaanauksen määritelmän.. Onko 1/3, puoli- vai kentie 2x täysplaanari ei ole mielenkiintoista vaan alkutilanne. Frouden mittaria Mach-mittarin tapaan ei ole käytössä. Ei liioin puntaria selvittämään milloin vene kevenee. Itse ajattelen, että vastus ilmeisesti kasvaa nopeuden toisessa potenssissa kunnes saavutetaan runkonopeus. Myös uppoama voi allonmuodostuksessa kasvaa?. Plaanikynnyksellä oletan vastuksen kasvavan enemmän kuin toinen potenssi. Liun alkaessa oletan veneen puhkaisevan oman aallonmuodostuksensa kuin äänivallin. Keula-aaltoa vastaava vesisuihku lentää pohjasta ( ei keulasta) sivulle ja peräaalto jää kauas taakse. Vesilinja lyhenee pari metriä staattisesta tilanteesta. Oletan vastuksen pienenevän dramaattisesti plaanin alkaessa. Vesilinjan lyhentymisestä johtuen Joakimin laskelma 19 kts nopeusvaatimuksesta on karkeasti yliampuva. Kun ei ole parempaa mittaria kuin perstuntuma niin 10-15kts säilyminen aaltojen välissä on minulle plaanaamista. Jos se säilyy vain myötäaallon verran niin sitten on surffaus kyseessä.
- Kyllä
lehmäkin lentää, myötäaallossa perinteinen v-pohjainen, vielä pitkäkölinenkin, mutta mainingin alamäkeä siihen tarvitaan. Siihen kyytiin, mitä äärimmäiseen suorituskykyyn suunnitellut kääntyväköliset - sivuköliset antaa en haluaisi.
Siis matkapurjehdukselle perinteinen konstruktio KISS... - Joakim_
Vastus kasvaa selvästi jyrkemmin kuin toisessa potenssissa jo kauan ennen runkonopeutta ja myös sen jälkeen kaikilla runkomuodoilla lukuunottamatta hyvin kapeita ja pitkiä (kanootti ja sitä kapeammat). Tyypilliset potenssit ovat 3-6.
Mitä sitten tapahtuu selvästi runkonopeuden jälkeen riippuu hyvin paljon runkomuodosta, painosta ja painojakaumasta. Purjeveneitä ei suunnitella liukuviksi, koska liukuvan veneen runkomuodolla on paljon suurempi vastus uppouma ja puoliliukuvilla nopeuksilla. Purjeveneen runkomuodolla vastus ei koskaan laske nopeuden kasvaessa ja tuskin edes vakiintuu. Puoliliukuvaksi optimoidulla veneellä saattaa olla melkolailla tasainen vastus puoliliukuvalla alueella (esimerksi 1:8 liukusuhde eli vastus = 8 * paino => 6000 kg vene = 7500 N vastus). Liukuvalla veneellä taas vastus puoliliukuvalla alueella on suurempi, mutta saattaa laskea hieman liukualueelle päästäessä ja sitten pysyä jonkin aikaa melko vakiona kunnes alkaa kasvamaan toisessa potenssissa.
Näytäppä kuva köliveneestä, jossa vesilinja on lyhentynyt pari metriä, mutta nopeus on vain 10-15 kn 10 m kokoluokassa. Ei sellaista tapahdu noin alhaisissa nopeuksissa! - .,mo0333
Joakim_ kirjoitti:
Vastus kasvaa selvästi jyrkemmin kuin toisessa potenssissa jo kauan ennen runkonopeutta ja myös sen jälkeen kaikilla runkomuodoilla lukuunottamatta hyvin kapeita ja pitkiä (kanootti ja sitä kapeammat). Tyypilliset potenssit ovat 3-6.
Mitä sitten tapahtuu selvästi runkonopeuden jälkeen riippuu hyvin paljon runkomuodosta, painosta ja painojakaumasta. Purjeveneitä ei suunnitella liukuviksi, koska liukuvan veneen runkomuodolla on paljon suurempi vastus uppouma ja puoliliukuvilla nopeuksilla. Purjeveneen runkomuodolla vastus ei koskaan laske nopeuden kasvaessa ja tuskin edes vakiintuu. Puoliliukuvaksi optimoidulla veneellä saattaa olla melkolailla tasainen vastus puoliliukuvalla alueella (esimerksi 1:8 liukusuhde eli vastus = 8 * paino => 6000 kg vene = 7500 N vastus). Liukuvalla veneellä taas vastus puoliliukuvalla alueella on suurempi, mutta saattaa laskea hieman liukualueelle päästäessä ja sitten pysyä jonkin aikaa melko vakiona kunnes alkaa kasvamaan toisessa potenssissa.
Näytäppä kuva köliveneestä, jossa vesilinja on lyhentynyt pari metriä, mutta nopeus on vain 10-15 kn 10 m kokoluokassa. Ei sellaista tapahdu noin alhaisissa nopeuksissa!"Purjeveneitä ei suunnitella liukuviksi"
Kyllä suunnitellaan, esimerkkinä vaikka minitransat 650 ja class 40 veneet. - almost rip
.,mo0333 kirjoitti:
"Purjeveneitä ei suunnitella liukuviksi"
Kyllä suunnitellaan, esimerkkinä vaikka minitransat 650 ja class 40 veneet.Ja sitten kevytpurjeveneet, kuten Windmill. Harvemmin tulee käytyä, mutta n. 8-9m/s riittää minun painolla saamaan se plaaniin. Kun on liukukynnyksen rajoilla, hieman löysää isoa ja sitten mennään... :D
- Joakim_
.,mo0333 kirjoitti:
"Purjeveneitä ei suunnitella liukuviksi"
Kyllä suunnitellaan, esimerkkinä vaikka minitransat 650 ja class 40 veneet.Tarkoitin, ettei niitä suunnitella liukualueella optimaalisiksi, koska silloin keveyn tuulen ja erityisesti luoviominaisuudet kaikilla tuulilla kärsisivät todella pahasti. Nuo ovat runkomuodoltaan puoliliukuvia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2081726Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1031723Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1031635Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2541416Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341372Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii472941Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50934Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115896Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai297869Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347823