mutta en voi luovuttaa. Perusta on vahva, tästä voisi tulla erittäin hyvä linna, mutta seinät kohoavat hitaasti, kivi kerrallaan. Vaakakupissa hiljaisuutta vasten on vain yksi lyhyt, kirkas hetki.
Minne menit? Missä syvyyksissä, missä valtamerihaudoissa sydämesi ja sielusi nyt kulkevat? Tule takaisin, tule takaisin. En löydä rauhaa ennen kuin näen vanhan leveän, lämpimän hymysi kasvoillasi.
Minne menit? Missä syvyyksissä, missä valtamerihaudoissa sydämesi ja sielusi nyt kulkevat? Tule takaisin, tule takaisin. En löydä rauhaa ennen kuin näen vanhan leveän, lämpimän hymysi kasvoillasi.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kaunis kirjoitus. Tämä taitaa mennä naiselta miehelle.
En voi olla vastaamatta, aloitus on niin loistava : ) toivoton...
Syvyyksistä nostan ilon rauhan... siltä pohjalta pinnallakin kirkkaus,
on siten taustalla, pohjalla tai kaiken ympäröimänä rakkaus.
Hymyni on saatavilla : )
Muistakaa itsekin ottaa niitä askeleita teille tärkeitä ihmisiä kohti. Jos muuri on liian sileä, niin yksikään köynnös ei voi juurtua sen tyveen ja puhjeta kukkaan.
No kuunteleppa tämä ja katotaan sit sitä sun hymy :))
http://www.youtube.com/watch?v=B7agyQ0Ee4I
mustaa kahvia : ) ei kaadu edes mustattuihin haaveisiin;
kun kaiken ympäröi rakkaus, sille vain antautua,
on nyt sitten kuinka vaan...
hymyillä tahdon sinulle ; )
Mustasin haaveet, tipahdin pettävälle jäälle, vieläkö tahdot hymyillä?
http://www.youtube.com/watch?v=M4jxL9s_tDA&feature=related
sinähän nyt kettu kyselemään olet : ) mitä oletkaan nyt sitten tehnyt...
jos mustasit haaveet; irrotit itsesi "riippuvuudesta" "ajasta menneisyyden> toiveisiin"ja elät nyt sitä mitä on, antaudut elämälle; niin kipuni olen kärsinyt ja .....: )
tipahdit pettävälle jäälle on sitten railompi juttu, mikähän niistä saisi minut "hyytymään : ( , levottomaksi tekisi ehkä "odottamattomin", voisit kyllä arvata jos tuntisit : ) enpä nyt jaksaisi kauaa olla hymyilemättä muuta kuin "tosi huolesta", sinusta pettävällä jäällä...hyvää vain sinulle hymyillä : ))
Muuri?En ainaskaan itse tällä elämänkokemuksellä lähtis kenenkään muureista koettamaan läpi.Oikea ei liian vaikea tulee vastaan kun sen aika on.
Puhut kuin tuntisit minut, olet arvoituksellinen ja voin vain arvata kipusi.
Levottomaksi..hmm odottamattomin, mikähän se voisi olla?
Mutta tiedätkö, hymyilijöitä on joka paikassa. Minulle ei nyt riitä vain tuo.
Viimeinkin voin antaa itseni kokonaan. Sitähän sinäkin odotit.
Mutta tosi söpöä nyt edes smile, menee se samalla muillekin.
"Viimeinkin voit antaa itsesi kokonaan". En tykkääkään mistään puolimoisesta : ) No, täällä tämä tosiaan jää arvoitukseksi hymyilijöiden joukkoon; ehkäpä se onkin paikallaan. Annahan sinä itsesi kokonaan, se on rakkainta mitä minä tiedän ! Rakkautta nyt olevaan kokonaan. : )
Odotin nimimerkkisi olevan Smile´s vaan teitkin yllärin :)
Joo kaikki tai ei mitään.
Oikeestaan odotit ihan ; ) jos tuntisit, olen aina ollut paradoksaali jossain mielessä... heitt´elin nimimerkkini ja taisit kyllä tehdä nyt samoin "sun musta`s". Sinä aina ollut kaikki tai ei mitään...oletko muuten voinut joskus väittää minun olevan täydellisyyden tavoittelija enemmän ? Olen taas vähän vallaton, olemisesta kumpuaa niin voimalla kolme "sanaa" joilla ei ole vastakohtaa : ) eikä kaksinaisuutta.... ; )
Odotin odotin ja odotan. Kyllä sä sen tiedät. En oo väittänyt.
Kiinnostais vähän tuo sinun vallattomuus ja ne kolme sanaa???
Hei mut nyt on paradoksi, että käväsen tässä välissä äänestämässä..
Olen kadottanut sieluni jonnekkin,
josta ei kukaan sitä löytää voi
Se haudattuna on meren mutaan.
miten sää sinne upposit? mutaan. Aina sieltäkin joku löytää
-katos nytkin jo löysin heti vain muutama minuutti...
Sukelluskamppeet päälle ja hakemaan sitä sydäntä...sillä syvällä se makaa odottamassa löytäjäänsä. Omin voimin se ei enää vetisestä haudastaan jaksa nousta, sillä on kylmä.
http://youtu.be/MlpEw5-IS6s
Kohti huomista, kohti pintaa - ainakin tiedän kenen värejä sydämessäni kannan.
"... mun lintu ei laula
vaan häkissänsä rimpuilee
Jos päästän sen vapaaks
se heti pakenee..."
Onnellisin loppu, jota en tiennyt olevan olemassakaan, häkki jäi kouran alle.
Enää sinne ei pääse vaikka se tuntuisi tutulta ja siihen olisi elämää mennyt
aiemmin pakoon -piiloon tunteitaan. Kiitos Mr.rautakoura.
Kadotitko hänet tuon hiljaisuutesi takia ? Hiljaisuus on huono homma, sillä periaatteella ei seinät kyllä kohoa vaan loputkin kaatuu.
Ei, tämä on vähän monimutkaisempi juttu.
Valota vähän? Ei täällä kukaan tunnista. Ihmisten tarinat vaan kiinnostavat aina.
Pysytään mieluummin pimeässä. Samanlaisia ne kaikki tarinat täällä ovat.
kohdella ihmistä hyvin niin hänet menettää.
Vanha lause mutta pitää kutinsa.
Kyllä, mutta ei päde kaikkiin menetyksiin.
Ei aina. Tässä tapauksessa hän voisi käytöksensä perusteella ansaita hiljaisuuden, mutta kun on tunnistanut toisen tuskan ja ymmärtää, ettei hän ole nyt oma itsensä niin voiko silloin kääntää selkänsä ja luovuttaa? Oma herkkähipiäisyys saa silloin jäädä kun toisella on vaikeaa.
et näillä sivuilla ei voi ketään auttaa vaan se on tehtävä irl ja samaten täällä on turha kehuskella itteensä.Nää ei auta ketään vaikeuksissa yhtään.
Sitä kutsutaan itsesuggestioksi.
jaa suggeroijan kannaltako?
miten niin ei ole oma itsensä, tunnistit tuskan..täälläkö sen totesit?
ja oletko jotenkin "uhrautuvainen"
Jos uhrautuminen on rakkauden muoto niin kyllä. Tiedän nyt sovittaa oman käytökseni tilanteen mukaan. Täällä ole todennut hänestä yhtään mitään, toivottavasti ei täällä kuljekaan - itsekseni vain ajattelen ääneen ja sinäkin kävit kuuntelemassa.
mesoo sitä auttamistaan ym ym ei oikeesti tee yhtään mitään. Tänne sivuille ne auttamiset ja tuet jää. Jos tekis oikeesti niin ei tarvis tänne tulla sitä jauhaan ollenkaan.
jospa hänen ainoa ongelmansa on ettei tahdo päästä kuumasta kahvista eroon ollenkaan
Touche.
Mitä merkitystä esim. tällä vastauksellani on? Se ei auta tilannetta mihinkään suuntaan, tiedät ja tiedän! Tämä ei pääty täällä, vaan irl.. Ja siihen emme kykene enää.
Juu, ei mitään merkitystä koska et edes tiedä kuka ap on :))
Taidat olla liian älykäs näille sivuille...
Minä kyllä kykenen. Tahtoa ei puutu.
Ja irl painaa enemmän kuin nämä jorinani täällä.
Mikäs sulla on sitten syynä tänne jorista?
Tosin tämähän on mielenkiintoinen ketju,
että ei tuo kymysys moite ole :-)
Hyvä kysymys. Kirjoittaminen ainakin selkeyttää ajattelua ja tunteita, sekä kirkastaa ajatuksia, jos joku tulee täällä heittämään vastakommenttia ja voi parhaimmassa tapauksessa saada aikaan uusia näkökulmia. Kai sitä tulee myös tsempattua ainakin itseään samalla. Suurin osa ei näytä siltikään yhä tajuavan, että palstojen ulkopuolellakin on elämää. Täällä käydään vain ottamassa erätauko.
Kadehdin aloittajan kirjoittajakykyjä! Usein ikävästä tulee - anteeksi vain! - aika tusinakirjoituksia, niin itseltänikin.
Mutta kyl sä (ap) voisit meille kertoa...! Kun ei sitä todellakaan kukaan voisi väittää tunnistavansa, jos se sua vavaisi.
Että kuitenkin kohoaa kivi kiveltä? Jotain siis kuitenkin tapahtuu, pieniä juttuja? Minkälaisia? Millaiset jutut pitävät toivoasi yllä?
Täällä pohjalla on kaikkea. Karikot hiovat minustakin paremman. Sydämeni on vielä rosoinen. Kunhan saan sen loistamaan, löydämme toisemme uudestaan.
ellei happi lopu ennen sitä :)
Tuo on hieno asenne. Pidä siitä kiinni.
http://youtu.be/k1yqLbtGkC8
Rakkaus vaatii tahtoa, samoin pinnalle nouseminen. Joskus sitä luulee joutuvansa valinnan eteen, mutta ymmärtääkin että on tehnyt sen jo aikoja sitten ja se valinta on vuosien myötä muokannut sinut juuri sellaiseksi kuin olet nyt
Voi myös valita yrittää muuttua, etenkin silloin kun huomaa, että aikoja sitten tehdyt valinnat on tehty puolestasi, ja ne ovat muokanneet sinusta sellaisen, mitä et tahdo olla. Tällöin valintojen tekeminen ole pelkästään uuden oppimista, se on myös jo opitun unohtamista.
Se vaatii tahtoa, hyväksyntää ja ymmärrystä siitä, että itse voi vaikuttaa asioihin. Ja ymmärrystä myös sen suhteen, että kaikkeen ei voi vaikuttaa, kaikkea ei voi saada vaikka kuinka haluaisi.
Tuokin on totta. Pitää olla rohkeutta muuttua kun sitä vaaditaan, mutta samalla miettiä toimiiiko silloin oman luontonsa vastaisesti vai sen mukaan? Tekeekö se muutos sinusta paremman ihmisen?
Kaikkea ei voi todellakaan saada, mutta voi myös silloin kysyä tekikö kaikkensa sen eteen.
toivoa on aina niin kauan kuin on elämää
Aloittajalla on ihan hyviä ajatuksia. Ei nämä palstat ihan tyhjää täynnä näemmä olekaan.
Se on mukavaa kuulla. Kahvi alkaa kuitenkin jo jäähtymään, sähkötkin pätkivät prkl, ja omalta osaltani en jaksa enää jatkaa tätä keskustelua. Aika moni näyttää aina silti uskovan, ettei teoreettinen keskustelu täällä johda toimenpiteisiin tosielämässä, mutta ei se aina mene niin. Sehän on keskustelupalstojen tarkoituskin: ajatustenvaihto.
Suomi24:llä, vessan seinillä ja työpaikan kahvihuoneella on kaikilla jotain yhteistä, ja joka sen oivaltaa oivaltaa myös että joskus myös ne kahvitauotkin päättyvät ja on palattava takaisin sorvin ääreen. Kiitos kaikille osallistuneille.
http://youtu.be/cqKOQOn8_Ic