Eläinlääkäriksi, mahdotontako?

Toivoton tapaus?

Hei,

Ajattelin nyt tänne kirjoitella ja kysellä teidän mielipiteitänne siitä, onko suunnitelmani/tavoitteeni mielestänne minulle liian suuri tai vaikea.

Kun valmistuin ylioppilaaksi, minulla ei ollut vielä silloinkaan hajuakaan siitä mitä haluaisin opiskella tai tehdä työkseni. Lapsuuden ja nuoruuden urahaaveina minulla olivat mm. eläinlääkäri ja arkkitehti, mutta ajattelin niiden aina olevan minulle mahdottomia tavotteita. Minulla oli jatkuvasti "ei minusta ole sellaiseen"-mentaliteetti. Nyt kuitenkin 22 vuoden iässä olen aikuistunut huimasti (henkisesti), ja päätin asettaa itselleni suuren tavoitteen; haluan päästä opiskelemaan eläinlääkäriksi, koska se vastaa eniten sitä mitä haluan työkseni tehdä. Haluan tehdä työtä jolla on merkitystä, ja jossa pääsen jatkuvasti kontaktiin eläinten kanssa.

Päästessäni pois lukiosta, yo-arvosanani olivat naurettavat, sillä minulla ei ollut minkäänlaista motivaatiota opiskeluun tavotteiden puutteen vuoksi. En avannut kirjoja yhtäkään koetta varten, vaan vedin kaiken lävitse jo olemassa olevilla tiedoillani sekä tuurilla. Näin ollen tässä oli tulos:

Äidinkieli C
Englanti M
Matematiikka B
Ruotsi A
Ranska A

Lukion jälkeen pidin välivuoden ja hain opiskelemaan mediaa, sillä tuolloin se oli aihe joka kiinnosti "edes vähän". Osasin myös entuudestaan suunnitella verkkosivuja ja käyttää kuvanmuokkausohjelmia. Kuitenkin nyt yli kahden vuoden opiskelun jälkeen olen huomannut että kyseinen ala ei ole minua varten. En halua viettää elämääni tietokoneen ääressä istuen, pikseleitä tuijottaen.

Kun olin opiskellut mediaa n. kahden vuoden ajan, päätin mennä takaisin lukioon. Olin lapsuudessani aina ollut kiinnostunut biologiasta, jonka vuoksi myös äitini oli aina kehottanut minua hakeutumaan kyseiselle alalle. Aloitin opintoni aikuislukiossa iltaopiskelijana, ja kävin läpi kaikki biologian kurssit. Huomasinkin pian kuinka nautin sen opiskelusta. Rakastin kaikkea sitä tiedon määrää, ja biologia aineena oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Tyhmänä en siis koskaan ollut kuunnellut äitiäni, vaikka hän tunsi minut 10x paremmin kuin minä itse.

Kun olin käynyt läpi kaikki biologian kurssit, rupesin miettimään hakeutumista yliopistoon opiskelemaan biologiaa. Ongelmana kuitenkin piili se, ettei minkään yliopiston suuntautumisvaihtoehto kuulostanut minulle täydelliseltä. Oli hydrobiologiaa... Oli mikrobiologiaa... Oli kasvibiologiaa jne. muttei mitään sellaista, jossa pääsisin todella työskentelemään eläinten parissa. Tietysti eläinfysiologia olisi sinnepäin, mutta jos totta puhutaan, minusta ei tunnu hyvältä työskennellä koko elämääni laboratiorioeläinten kanssa.

Tässä minä nyt olen, valmiina aloittamaan fysiikan ja kemian opinnot aikuislukiossa. En tiedä mitä odottaa. Matikkapääni ei ole pitkän matikan luokkaa, enkä tiedä pystynkö ilman sitä fysiikkaa opiskelemaan.

Huokaus...

Mitä mieltä olette?

10

291

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • LääkäriTampereelle12

      Fysiikka on pääpiirteissään vaan ymmärtämistä, eli esim. pitää ymmärtää vaikuttavat voimat kpl:eeseen, ja sitä kautta laittaa kaavat. Kun on ymmärrrys, sujuu matemaattinenkin puoli.

      Nyt vaan rupeet lukee kemiaa ja fysiikkaa, laskemalla ja lukemalla sisäistät ne, ja sitä kautta pääset lääkikseen..

      Unelmia pitää tavoitella, sillä jos ei ole unelmia - ei voi saavuttaakkaan mitään..

      • Ei niin toivoton

        Kiitos paljon tästä motivoivasta vastauksesta! :)

        Olen niin monesti toivonut että olisin ollut fiksumpi silloin nuorena, ja ottanut lukion tosissani. Harmikseni kuitenkin motivaationi oli tuolloin täysin hukassa, ja kaikki vaihtoehdot tuntuivat olevan jollain tavalla vääriä; joko liian kunnianhimoisia tai liian kaukaa haettuja ja tylsiä.

        Toivon että innostukseni myös fysiikan ja kemian suhteen jatkuu. Olen huomannut että biologia sopii minulle kuin nenä päähän; kaikki mitä luen on mielestäni mielenkiintoista.

        Myös perheeni sekä monet ystäväni ovat yrittäneet kannustaa minua sanomalla että älykkyys minulla tähän riittää, kunhan vain jaksan paneutua asioihin.

        Toivotaan parasta! :)


    • Ei niin toivoton

      Olisi mukavaa saada lisää mielipiteitä tähän, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia :)

    • joku

      itse olen haaveillut pieneläinlääkärin hommasta :)

    • opika

      Ei ole mahdotonta, todellakaan! Loistavaa, että otat nyt kiinni niitä aineita, jotka jätit lukiossa väliin. Tuo vaikuttaa minusta erittäin hyvältä asenteelta:) Ja kuten itse sanoit, niin olet vasta nyt alkanut luottaa itseesi ja kun suorittelet lisää niitä kursseja, itseluottamuksesi vasin kasvaa.

      Itse olen pienestä saakka halunnut opettajaksi mutta minulla oli sama tunne: en ole tarpeeksi hyvä tai älykäs yliopistoon. Jokunen vuosi siinä meni ja kaikenlaista tuli avoimessa suoriteltua kunnes huomasin, että pisteitä on koossa jo niin paljon ja niin hyvillä arvosanoilla, että voin hakea opiskelemaan väylän kautta (joka oli siis mahdollista kyseiseen aineeseen). No, pääsin heittämällä sisään, opiskelu sujui nopeasti ja hyvin ja sain vielä pedagogisetkin itselleni sivuaineeksi. Nyt siis valmistun aineenopettajaksi, mitä en meinaa oikein vieläkään uskoa.

      Mutta kyllä itseensä pitää luottaa! Jos et pääsisikään ekalla kerralla, mitä sitten! Menet avoimeen ja alat lukemaan siellä matematiikan, kemia, fyssan tai bilsan perusopintoja, jotka hyödyttävät joko seuraavassa pääsykokeessa ja sitten myöhemmin tutkinnossasi. Kun tiedät, mitä halua, tee se. Jokainen on kuitenkin vastuussa omasta onnellisuudestaan ja olethan kuitenkin vielä niin nuori, että ehdit monta kertaa vielä pääsykokeissa juoksemaan:) Olisinpa itsekin sinun ikäisenä jo uskaltanut - minulla siihen meni viisi vuotta kauemmin mutta nyt se alkaa vihdoin olla totta:)

      Voimahali sinulle ja taistele sen eteen, mitä elämältäsi todella haluat, kun nyt sen noin varmasti tiedät. Moni ei tiedä koko elämänsä aikana.

      • Ei niin toivoton

        Kiitos tästä! Tällaiset viestit todella antavat voimaa ja motivaatiota jatkaa eteenpäin :)

        Olen huomannut että kaiken kannustuksen tuloksena se vanha "ei minusta ole sellaiseen"-mentaliteetti on pikku hiljaa vaihtunut "voin tehdä mitä vain" ajatteluun. Olen innoissani tavoitteestani, eikä tulevien aineiden (fysiikan ja kemian) vaikeus pelota minua pätkääkään, päinvastoin! En malta odottaa niiden alkamista :)

        Tavoitteenani on lukea lukuvuoden 2012-2013 aikana kaikki fysiikan ja kemian kurssit. Tämän jälkeen vietän toisen lukuvuoden kertaillen kaikkia kolmea ainetta, ja mahdollisesti osallistun myös valmennuskurssille.

        Saa nähdä! Jossen eläinlääkäriksi millään pääse, niin siitä sitten vain yrittämään proviisoriksi tai biologiksi :)


    • opika

      Loistavaa:) Ja kiva jos viestistä oli jotain apua; tunnistan vain siitä niin itseni aikoinaan... Jos jaksat niin kirjoittele tänne sitten joskus, että miten menee! Tsempit vielä ja tulosta vaikka tämä viestiketju ja lue tätä aina jos epätoivo meinaa iskeä:)

      • Ei niin toivoton

        Katsotaan sitten vuoden päästä mihin asti olen ehtinyt :) Kuten jo aiemmin mainitsin, näillä näkymin haen lääkikseen vasta 2014, mutta eihän minulla mikään kiire ole! :)


    • Gnq

      Älä keksi selityksiä epäonnistumisillesi. Ei sinulla ole mitään mahdollisuuksia noilla arvosanoilla.

      • Kyllä tää tästä

        Arvosanoillahan ei ole mitään merkitystä yliopistoon hakiessa, lähinnä mietin matikkaa kun se on B. Tosin ystäväni joka opiskelee fysiikkaa sanoi ettei fysiikan oppimiseen tarvita kummoista matikkapäätä, joten toivoa on.

        Arvosanani olisivat tietty olleet huomattavasti paremmat (nyt iltalukiossa saan jatkuvasti ysejä) jos olisin jaksanut avata kirjoja ja paneutua kotitehtäviin, mutta nuoruudessani opiskeluun ei ollut motivaatiota ja se näkyi arvosanoissa. Nyt kuitenkin tilanne on toinen ja sen huomaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4138
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      28
      3067
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2330
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1338
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      919
    6. 133
      901
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      832
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      776
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe