Eli emitteri maihin, kollektori kuorman kanssa sarjakytkennällä plussaan. Kuormaksi olisi tarkoitus laittaa semi-iso käämi (auton laturin magnetointikäämi).
Noniin ja kun kantavirta katkaistaan niin kelalta voipi tulla takapotkua transistorille rikkoen sen, eikö?
Kysymys kuuluu, voiko kuorman laittaa emitterin ja maan välille jolloin takapotkun voisi suojata diodilla vai miten suojaus kuuluu tehä vai onko se edes tarpeellista?
Vai kytketäänkö suojadiodi käämityksen kanssa rinnan, virran vastakkaiseen kulkusuuntaan?
Noniin ja kun kantavirta katkaistaan niin kelalta voipi tulla takapotkua transistorille rikkoen sen, eikö?
Kysymys kuuluu, voiko kuorman laittaa emitterin ja maan välille jolloin takapotkun voisi suojata diodilla vai miten suojaus kuuluu tehä vai onko se edes tarpeellista?
Vai kytketäänkö suojadiodi käämityksen kanssa rinnan, virran vastakkaiseen kulkusuuntaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suojadiodi kytketään käämin rinnalle, katodi plusjännitteeseen päin. Ilman suojadiodia transistori rikkoutuu satavarmasti. On syytä käyttää riittävän järeää ja mielellään myös nopeaa diodia.
Parempi tapa on kytkeä diodi kollektorilta maihin.
Käämin rinnalla oleva diodi absorboi käämin energian. Kollektorilta maihin oleva diodi palauttaa energian virtalähteeseen. Monissa tehotransistoreissa on valmiina tuollainen diodi.
Voit laittaa kuorman collektorille ja diodi collektorilta plussaan sekä miinuksesta eli emiteriltä kollektorille. Diodit, katodit plussaanpäin.
Kuulostaa järkevältä.
Paljon kiitoksia vastauksista, asia on ymmärretty ja uutta opittu.
Joko savu on hälvennyt tuon "diodi kollektorilta maihin" kokeilun jälkeen?
Ilmiön selkokielinen selostus; induktanssin virta ei voi muuttua äkillisesti, koska siihen on varastoitunut energiaa. Kun ohjaava transistori sulkeutuu yrittää induktanssi tunkea sillä hetkellä sen läpi menevän virran jonnekin => nostaa jännitteen niin suureksi, että menee jostakin läpi. Ja virta siis saman suuntainen kuin mitä induktanssin läpi on ajettu, mutta jännitteen napaisuus induktansin yli voi vaihtua ja kasvaa hyvinkin suureksi.
Jos induktansi on kollektorilla niin silloin sen rinnalle laitetaan diodi "estosuuntaisesti". Nyt kun ohjaus katkea niin induktanssin virta siirtyy tansistorin sijasta diodin ja induktanssin muodostamaan piiriin ja diodin kynnysjänitteen ja piirin resistanssin toimesta induktansiin varastoitunut energia kulutetaan ja virta loppuu. Transistorin kestettävä käyttöjännite diodin kynnysjännite.
Jos taas ohjaat induktanssia transistorin emitteriltä niin silloinkin induktanssin rinnalle laitetaan estosuuntainen diodi ja se toimi vastaavasti kuin edellä. Nyt jänne emitterillä menee diodin kynnysjännitteen verran negatiiviseksi kun ohjaus katkaistaan.
Transistoreihin (useimmin FET:ssä) integroitu estosuuntainen diodi kollektori-emitteri (tai drain-source) välillä ei näissä kytkennöissä osallistu toimintaan kuin siinä tapauksessa, että em. diodia ei ole induktanssin rinnalla => läpilyönti ja entinen transistori. Ja magnetointikäämin ollessa kyseessä myös savun pölähdys.
Mikset nukkunut pitemppään, olisi täälläkin rauha säilynyt, taisi korviesi välistä päästä sauhu.