Negatiivista juttua - haen nyt 2012 ekaa kertaa oikikseen, ja on ruvennut huolestuttamaan jotta mitä jos ei pääsekään sisään... Todennäköistäkin tuo jopa, ilmeisesti Helsinkiin pääsee about 18 % hakijoista. Uskosin että mulla on ihan hyvät mahdollisuudet silti, oon tämmönen hikke nääs ja yritys tulee olemaan kova, mutta silti.
Varasuunnitelma siis hakusessa. Mitä ootte ihmiset tehny välivuosina, jos ei oo tie autuuteen heti ekalla kerralla auennu? Olisko jotain järkevää alaa jota vois vähän opiskella ja joka vois jotenki ehkä jopa liittyy asiaan? Ja johon ei tarvis lukee, ei viittis sisäänpääsyä varmistelemalla riskeeraa... L:llää ja E:tä ylppäreistä tulossa ni jos papereilla pääsis ni olis aika jees :)
Joo tiiän, voihan sitä töitä tehdä tai lähtee ulkomaille mutta ku haluis päästä "eteenpäin" elämässä ja kaikki on täällä ja on jo vaihdossa käyty ja blaah... Tuleeko avoimessa opiskelu kauhian kalliiks? Jaaa onko siitä nyt sit kuin paljon hyötyä lopulta?
Tulipa vuodatus, oon tämmönen tietämätön lapsi :) Varmaan pitäis vaan päättää mitä itte haluu, mutta ois kiva kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia!
Entä jos ei pääsekään...?
36
2452
Vastaukset
- reteestivaan
Avoimen opiskelua voin suositella, ei tule kalliiksi ja ainakin itselläni oli hauskaa. Jonkun tornarin mukaan noita avoimen kursseja voisi jopa lukea hyväksi kun pääsee sisään omaan koulutusohjelmaan mutta minulla se ei onnistunut.
Ei kannata stressata elämän eteenpäin viemisestä, itse pidin kaksi välivuotta ennen kuin pääsin oikikseen ja voin sanoa että niiden kokemusten(matkustelu) ja työnteon vuoksi minulla ainakin oli paljon selvempi kuva mitä haluan tehdä "isona". - OYO
Avoimen käytännöt riippuu ihan paikkakunnasta ja kurssijärjestäjästä. Helsingin yliopiston itse järjestämät avoimen yliopiston kurssit lasketaan käytännössä automaattisesti hyväksi (usein ei tarvitse edes pyytää - ilmestyvät vain itsestään suoritusotteelle) kun ja jos pääset sisään. Onpahan mahdollista päästä sisään suorittamalla tarpeeksi avoimen opintoja tarpeeksi korkealla keskiarvolla. Tietysti kaikkia kursseja ei avoimessa voi suorittaa, mutta kyllä niillä alkuun pääsee ja ainakin yhdeksi välivuodeksi tekemistä riittää.
Muista oikeustieteellisistä en osaa sanoa.
Sisäänpääsyprosentilla ei ole mitään käytännön väliä. Oikeanlainen asenne, motivaatio ja työ palkitaan kyllä viimeistään parin yrityksen jälkeen. - höhöhö
Sisäänpääsy ensimmäisellä kerralla ei tosiaan ole varmaa. Uskoisin että toista kertaa hakevat ovat aavistuksen paremmassa asemassa, koska tiedostavat ehkä paremmin esimmäisen hakukerran virheensä. Muistan lukeneeni jostain, että keskimäärin oikikseen haetaan 2,6 kertaa ennen sisäänpääsyä.
Suositukseni mahdolliselle välivuodelle ovat; tee töitä sen verran, että kolmeen kuukauteen keväällä ei tarvitse töitä tehdä. Voi keskittyä lukemiseen täysin. Tämän lisäksi voi ajankuluksi vuoden mittaan lueskella vanhoja pääsykoekirjoja pintapuolisesti lävitse. Lisäksi voi käydä jonkin yleissivistävän kurssin avoimen puolella. esim "johdatus oikeustieteeseen". - MissLawyer
Itse hain sivuaineoikeutta oikeustieteellisestä tiedekunnasta, joten jos eivät ovet jostain kumman syystä aukea ensimmäisellä kerralla, niin pääsen kuitenkin suorittamaan niitä kursseja syksyllä.
- Mies.
TKK:lle pääsee suoraan papereilla.
- guru86
Lukemaan oikeustiedettä?
- Liiton miehiä
Nyt laitoit pahan, koska itsellelleni ei ole tullut tuollaista ongelmaa vastaan.
Aikoinaan pääsin sisään heti ensimmäisellä yrityksellä ja olin luottavainen sisäänpääsystä jo muutamaa kuukautta ennen pääsykoetta.
Kun menin pääsykoetilaisuuteen, katsoin ympärilleni, että minkälaista porukkaa on hakemassa. Tämä nopea katsaus loi entisestään uskoa mahdollisuuksiini ja tiesin tiputtavani sen vaadittavan viisi kuudesta hakijasta helposti.
En siis joutunut edes jännittämään pääsykokeen tuloksia, kun pääsykoekysymyksiin osasin vastata kohtuulliset vastaukset. Pari monivalintaa olisi voinut jättää tekemättäkin, jos olisi halunnut hakea jännitystä alokasajalle armeijan harmaisiin.
Oltiin jossain leirillä Vekaralla, kun faija soitteli, että sisään on menty seitsemällä pisteellä yli sisäänpääsyrajan. En huokaissut helpotuksesta, mutta kieltämättä oli hieman helpompi keskittyä bilettämiseen iltavapailla. Pysty ottaan jonkin verran lainaa, kun tiesi, että talous on turvattu tulevaisuudessa.
Joka tapauksesssa, jos nyt yritän eläytyä tilanteeseesi, luulen, että mikäli se valintakirje ei kopsahda postiluukusta päivää ennen tulosten julkistamista, niin kyllähän se varmaan saattaa harmittaa jonkin aikaa. Voit kuitenkin lohduttautua siten, että mietit kuinka monta muuta hakijaa on vastaavassa asemassa kanssasi. Kaikki hakijat eivät voi kuitenkaan päästä sisään jokaisena vuotena.
Suositukseni siihen, mitä teet tulevana välivuotenasi, on, että yritä hankkia mahdollisimman haluttu parittelukumppani, jonka kanssa harjoitella suvun jatkamista. Tällainen kokemuksen tuoma varmuus on kultaakin arvokkaampaa opiskeluaikana, jos jossain vaiheessa onnistut pääsemään sisälle iloiseen juristijoukkoomme.
Perheenperustamisoptiotakaan ei kannata sulkea pois täysin, jos se unelmiesi naaras sattuu vastaan tulemaan, mutta muista se, että tuossa iässä vakiintuminen tai liiallinen sitoutuminen ei ole vielä välttämätöntä. Kyllä sitä ehtii vielä opiskellassakin. Olet siitä onnellisessa asemassa, että tuossa iässä parittelukumppaneita voi kokeilla useampiakin ja vaihdella silloin tällöin.
Kannattaa myös pitää jätkien kanssa hauskaa ja vetää ihan vain viihteen puolelle, kun siihen on tilaisuus välivuoden aikana. Oikikseen päästessä kaveripiiri muuttuu siitä lukioaikojen rennosta meiningistä huomattavasti vakavempaan suuntaan. Esimerkiksi oikislaisten kanssa on mahdotonta lähteä vetään perseitä ilman, että jossain vaiheessa keskustelu menee politiikkaan ja siitä sitten aletaan vääntämään. Sitten kun vielä suurin osa on jotain haavistojen ja vihreiden kannattajia, niin sellaisille naiiveille idealisteille järjen takominen kalloon on kuin puhuisi pukille.- hohhoijaa
juristimies92 taas vauhdissa :D
- stteeeppii
Veikkaan, että et pääse. Sellaiset ihmiset joita pelottaa tai jollain tapaa huolettaa pääsykoe, eivät koskaan siitä selviä. Juristiksi tarvitaan myös kylmäpäisyyttä. Itse onneksi pääsin tulikokeesta läpi monta vuotta sitten, silloin ensimmäisellä yrittämällä. Koeta päästä rauhalliseen mielentilaan, vaikken uskokaan että se sinulta onnistuu. Montako kertaa olet kirjat lukenut? Kaverini sanoivat lukeneensa tänään kolmannen kerran kaikki kirjat. Onnea luku-urakkaan :)
- åöplkoijhugy
Todennäköisesti nämä samaiset kaverisi uupuvat täysin jo ennen toukokuun alkua.. Sitten loppuu lukeminen, eivätkä he varmasti pääse sisään.
- :)))
Hei!
Yritä olla murhetimatta pääsetkö vai et :) sitä et voi vielä tietää vaikka kuinka haluaisitkin :) tiedän että on piinaavaa olla epävarmuudessa ja ajatus elämän eteenpäin viemisestä ahdistaa. Mutta vuosi sinne tänne, älä huoli. Jos et pääse et pääse, ens kerralla uusiks. Voit ottaa senkin kokemuksena elämään. Sulla on kaikki mahdollisuudet päästä ensimmäisellä kerralla. Kunhan jaksat lukea, uskoa itseesi, olla reipas ja levätä. Monet monet pääsee ekalla, monet eivät tokalla tai kolmannellakaan. Älä mieti tilastoja yms. Keskityt vaan lukemiseen ja siihen että nyt yrität, hakukerrasta viis. Tsemppiä tosi paljon kevääseen! ei se maailma kaadu siihen että ei pääse ja avoimessa on kiva käydä jotain kursseja, esim tuo johdatus oikeustieteisiin ja yksityisoikeuden johdantokurssi esim :) - hemmodude
Monta hyvää neuvoa lausuttu edellä, niistä painokkaimpina kertaisin seuraavat:
- avoimen opinnot ovat kelpo ajatus, Helsingissä yhdelle opintopisteelle tulee hintaa 10 e (ja 1. vuodelle suositellaan n. 60 op työmäärää). Hyväksiluku onnistunee vaivattomasti jos tietää mitä kursseja kannattaa lukea.
- jos et pääse sisään, tee tosiaan töitä siten että pystyt keskittymään lukemiseen sen 2,5 kk (ja mieluusti maksamaan vielä valmennuskurssinkin) - Joopajoo
Aika hyvin jos 4.4. on kirjat luettu kolmeen kertaan - opukset ilmestyivät 3.4. ;)
- 5+18
Viesti lähetettiin vieläpä aamupäivällä 4.4, joten ehtiäkseen lukea kirjat kolmeen kertaan siinä ajassa, pitää lukea n. 100 sivua tunnissa nukkumatta ollenkaan. On kyllä aika uskomaton suoritus.
- pesiorghjryh
Harmittaako tietä, kun ette päässeet tänäkään vuonna oikikseen? Onnea jokatapauksessa ensi vuodelle.
- Tieasiantuntija
En kyllä usko, että "tietä" mikään harmittaa. Tie on kuitenkin vain maastoon rakennettu tai luonnonvarainen kulkuväylä, joka on nykyisin tarkoitettu autoliikenteelle tai kevyelle liikenteelle. Tiet voivat olla joko päällystämättömiä tai päällystettyjä. Päällystämättömien teiden pintakerros on yleensä soraa, joskus myös esimerkiksi hiekkaa tai ruohikkoa. Päällystettyjen teiden pintakerros on yleensä asfalttia tai öljysoraa, kaupunkien keskustoissa myös katukiveä. Myös betonia on käytetty pintamateriaalina jonkin verran, joskaan sitä ei ainakaan Suomessa ole otettu laajempaan käyttöön. Päällysteen alla ovat tien rakennekerrokset.
Suomessa tieverkko muodostuu valtion omistamista ja Tiehallinnon ylläpitämistä maanteistä, kuntien omistamista ja ylläpitämistä kaduista sekä yksityisten omistamista yksityisteistä. Koko tieverkon pituus on noin 453 000 kilometriä, josta maanteitä rampit ja lauttavälit mukaan lukien 79 251 kilometriä, katuja noin 25 000 kilometriä ja yksityisteitä lähteestä riippuen 330 000–350 000 kilometriä.
Varhaisimmat tiet ovat olleet metsästäjän polkuja. Varhaisimmat tiet olivat päällystämättömiä, mutta päällystettyjä teitä on ollut ainakin Egyptissä.Ensimmäinen asfaltoidun tapainen tie tehtiin Babyloniassa noin vuonna 625 eaa. Antiikin Rooman tieverkon pituus oli noin 80 000 kilometriä ja ne yhdistivät kolme mannerta. 1700-luvulla alettiin teiden rakennusmenetelmänä käyttää muun muassa ahtokiveystä. Nykyisenkaltainen tienrakennus alkoi kuitenkin 1800-luvulla. Asfalttipäällysteiset tiet ovat yleistyneet kuitenkin vasta 1900-luvulla.
Suurimmassa osassa maita teiden rakentaminen ja ylläpito rahoitetaan yhteiskunnan varoista. Yleisimmin rahoittaja on valtio, mutta joskus se voi olla myös esimerkiksi osavaltio, kunta tai vastaava. Teiden käyttö on yleensä maksutonta.
Joissakin maissa peritään teiden käytöstä kuitenkin tiemaksuja. Maksuilla on voi olla useita tarkoituksia: tieinvestointien rahoittaminen, liikenteen vähentäminen tai joukkoliikenteen suosiminen. Joskus maksuja peritään vain tietyiltä ajoneuvoryhmiltä, kuten raskaalta liikenteeltä. Toisinaan taas esimerkiksi joukkoliikenne on vapautettu maksuista. Silloin, kun maksujen ensisijainen tarkoitus on tieinvestointien rahoittaminen, peritään maksuja tavallisesti esimerkiksi moottoriteiltä tai muuten hyvälaatuisilta teiltä, jolloin maksullisille tielle on myös maksuton, joskin hitaampi vaihtoehto.
Yleismaailmallisesti ylivoimaisesti yleisin tietyyppi on yksiajoratainen, kaksikaistainen tie. Tällaisella tiellä on yksi ajokaista molempiin suuntiin eikä kaistoja ole erotettu toisistaan keskikaistalla, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle. Yleensä kaistojen väliin tosin on maalattu jonkinlainen keskiviiva. Joskus yksiajorataisella tielläkin voi olla enemmän kuin kaksi kaistaa. Näin on esimerkiksi ohituskaistatiellä, jossa molempiin suuntiin on yksi jatkuva kaista, minkä lisäksi tiellä on aika ajoin ohituskaistoja toiselle ajosuunnalle kerrallaan. Myös neli- tai useampikaistaiset tiet rakennetaan joskus vain keskikaiteella erotettuina.
Moottoriliikennetie on joissain maissa käytössä oleva eräänlainen kevennetty moottoritie. Kuten moottoriteilläkin, moottoriliikenneteillä vain moottoriajoneuvoliikenne on sallittu. Tien muille ominaisuuksille asetetut vaatimukset ovat kuitenkin lievemmät. Yleisin ero on, että moottoriliikennetie on yksiajoratainen ja kaksikaistainen, eikä liikennesuuntia siis ole erotettu toisistaan. Kadut ovat kaupungissa tai muussa taajamassa kulkevia, asemakaavan mukaisesti rakennettuja teitä. Katujen rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat kunnalle. Jalkakäytävien talvikunnossapidosta ovat kuitenkin vastuussa kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajat. - Juuh okei
Sinä et kirjoitusasustasi päätellen ole myöskään päässyt vielä amiksesta, harmittaako se?
- pesiorghjryh
Juuh okei kirjoitti:
Sinä et kirjoitusasustasi päätellen ole myöskään päässyt vielä amiksesta, harmittaako se?
Ei.
- pesiorghjryh
Ok.
- te ahdasmieliset
HUHHUH että osaa olla lapsellista porukkaa. Kasvakaa aikuisiksi ja hankkikaa parempaa tekemistä.
- mikä meni vikaan?
Saa nähdä mitä itse tulee tehtyä. En tullut päässyksi sisään. Tyrmistykseni oli valtava, kun soitin saaduista pisteistä. En tiedä mikä meni perseelleen, mutta vieläkin toivun asiasta. Voi fittijen fitti. Tuntui, että kokeet menivät hyvin, mutta pisteet jäivät erittäin heikoksi. Erittäin surkea fiilis.
- ┴
Tämä oli kolmas kerta kun hain. Ensimmäiset kaksi kertaa menivät penkin alle: en yksinkertaisesti osannut lukea kirjoja enkä suunnitella ajankäyttöä. Opiskelutekniikka ja -motivaatio olivat kateissa, koska ala- ja yläasteen sekä lukion olen päässyt läpi hyvin arvosanoin juurikaan vaivaa näkemättä. Osallistuin kumpanakin hakukertana valmennuskurssille, tuloksena useita satoja euroja kankkulan kaivoon vailla minkäänlaista vastinetta rahoille. Joillekin kurssit voivat sopia(ja kannattaa ainakin kokeilla), mutta minulle ei - luokassa istuminen muutaman viikon ajan putkeen söi lukumotivaatiotani melkoisesti. Toisella kerralla en edes mennyt kokeeseen, sillä olin luovuttanut ensimmäisen kuukauden aikana, sillä onnistuin jo aikaisessa vaiheessa laiskottelemaan kirjojen kanssa enkä katsonut järkeväksi jatkaa. Suurimpana syynä luovuttamiseen uskomattoman huono itsetuntoni. Olen vain ollut varma siitä, että lukeminen ei kannata - en ansaitse päästä lukemaan alaa, jota haluan lukea ja vaikka pääsisin, en pärjäisi siellä, koska olen yksinkertaisesti niin perseestä verrattuna muihin eliittiyksilöihin, jotka sinne pääsevät.
Kolmannella kerralla löysin kadoksissa olleen(toisaalta tuskin minulla on koskaan ennen ollutkaan sellaista) motivaationi. En edes osallistunut millekään valmennuskurssille, joten pystyin keskittymään kirjoihin täysin oman tahtini mukaan. Vietin lukuajan kotikaupunkini kirjastossa, jossa luin parin kaverin kanssa. Vaikka töppäilin lukuajan suunnittelun kanssa, koen, että tämä kerta on mennyt monin verroin paremmin kuin edelliset kerrat.
Itse pääsykoe meni puolestaan päin helvettiä. Yksi kysymys oli kohdasta, jota en ollut huomioinut yhtään eikä se ollut tullut puheeksi, kun juttelin kavereiden kanssa tärpeistä. Ihmettelen näin myöhemmin, että miksi en ollut merkannut sitä, koska siinä oli kaikki koekysymyksen merkit: 1-2 kappaleen pituus, noin kymmenen lausetta ja se käsitteli omaa erillistä asiaansa, josta ei muualla kirjassa puhuttu. Hyvänä puolena pari tärppiä osui ns. napakymppiin. Tulosten julkistamispäivän jälkeen ei ole juuri ollut hyvää fiilistä. Kaikki kaverini pääsivät, mutta minä en. Soitin kansliaan, josta kerrottiin, että jäin pisteen päähän. Ei lohduta, vaikka useammastakin kysymyksestä tuli 10 pistettä, kun yksi(josta mainitsin ylempänä) meni nollille. Oikaisupyyntö ei auta, koska tilasin kopiot vastauksistani ja tarkistin ne, eikä niiden arvostelussa ole virhettä. Pisteiden puuttuminen johtuu vain siitä, että vastauksessa ei ole sitä asiasisältöä, mitä arvosteluperusteissa on edellytetty, eli en voi lähteä haastamaan tiedekuntaa esim. jonkun tietyn sanamuodon, selvän virheen tai muun vastaavan takia.
On minulla opiskelupaikka, luen toista ainetta yliopistossa. Motivaatio sen suhteen on hävinnyt jo aikoja sitten, ja saan siitä hädin tuskin KELAn vaatimat opintopistemäärät vuodessa. Tulevaisuuteni sen alan suhteen vaikuttaa todella masentavalta.
En oikeastaan tiedä, miten menetellä tästä eteenpäin. Tulen ainakin koko ensi lukuvuoden hakkaamaan päätäni seinään sen suhteen, kun kirjoitin yhden ainoan tärkeän sanan väärin valintakokeessa. Olo on kuin suurellakin häviäjällä - normaalilla ikäiselläni kuuluisi olla opinnot jo hyvässä vaiheessa ja työpaikka alla kun taas minulla ei ole mitään. Kesätöistä ei tule kuulumaan yhtään mitään jos kykenee aloittamaan vasta pääsykokeiden jälkeen. Koska kaverini pääsivät sisään, ei minulla ole enää ketään läheistä, joka olisi ns. samassa veneessä ja jolta saisi tukea ja erilaista näkökulmaa kirjojen sisällöstä, eli olen täysin yksin. Kun mietin mahdollista seuraavaa hakukertaa, tuntuu väkisinkin siltä, että "ollaan hävitty tää peli". - oik.yo
Oikikseen kyllä pääsee sisään. Oman alan työpaikan saanti onkin sitten sata kertaa vaikeampaa.
- 1+19=20
Kannattaako sitten sinne hakea? Eikö ole kuitenkin suurimman osan mielessä varma ja hyväpalkkainen työ, ei suinkaan kiinnostus opiskelualaa kohtaan.
- oik.yo
Juristeja koulutetaan liikaa. On monia muita aloja, joilta työllistyy yhtä hyvin tai paremmin kuin oikiksesta ja joissa ei tarvitse opiskella yhtä paljon.
Kun Itä-Suomen yliopisosta valmistuu ensimmäiset juristit, koko ala on kriisissä, ja työllistyminen tulee olemaan erittäin haasteellista. - Poromies Junan tuoma
Nimimerkille ┴ Ja miksei muillekin samoissa tai samankaltaisissa tunnelmissa oleville
Minusta viestisi kuullosti aikas rehelliseltä, vaikkei minulle täysin auennut, että miksi nimenomaan tai alunperin haluat opiskella juuri oikeustieeteellisessä tdk.ssa. Syitä voi tietysti olla vähintäänkin satoja, joten mennään eteenpäin.
Ensinnäkin, jos pääsykoe jäi vain pisteen päähän niin erinomaista, sillä se osoittaa, ettei sinulla ainakaan olisi kykyä sisäistää pääsykoemateriaalia.
Ja hienosti osasit purkaa sitä, miksei mahd. valittaminen onnistuisi.
Valmennuskursseista Et kertonut mitä niiltä olit hakemassa, jos vielä sellaista pystyt harkitsemaan -ymmärrän täysin jos et - niin kannattaa harkita kahdesti mitä sieltä lähtee hakemaan.
Kerroit töppäilleesi viimeksi lukuaikataulun kanssa. Onko tämä yleistä? Voisitko harjoitella muuten säännöllsitä, tai siis aikataulutettua lukemista? Toisaalta tämän luulisi olevan sinulle jo ainakin osaksi tuttua, jos sinulla on jo yksi opsikelupaikka yliopistossa. - Monella ei ole sitäkään.
Tärkeintä on ettei auta jäädä makaamaan !
Tuli mieleeni, että olsiko sinun mahd. suorittaa sivuaineena tai avoimen väylän kautta oikisen kursseja?
Saisit ainakin tulevaisuutta silmällä pitäen hieman pohjaa mahd. tulevaa juristi tutkintoasi varten. Toisaalta, jos tämän hetkinen opiskelu paikka ei kiinnosta yhtään voisit, myös miettiä kannattaako ottaa vastaan kelan tukia, vai kannattaako niitä "jemmata" pahan päivän varalle ja mennä hakemaan motivaatiota, vaikka nk. prekariaatti asiani lmaisisi "paska duunista."
Aika moni yliopstossa opiskeltava ala alkaa näyttää hieman mielenkiinnos-tavammalta, kun miettii mitä työpaikkoja oikeasti on mahd. saada vailla kokonaan ilman tutkintoa, vaikkei tutkinto sinänsä ole lupaus mistään varmasta kuten edellä on tullut todettua..
Yksi vaihtoehto voi tietysti olla harkinta, että vieläkö lähtisit esimerkiksi vuodeksi kansanopistoon opiskelemaan juridisia aineita, niin pääsisi yhdellä tavalla opiskelemaan sitä mikä itseä kiinnostaa ja voisi saada samasta asiasta kiinnostuneita uusia kavereita, tai ainakin tuttavuuksia. (Sama voi onnistua, myös avoimen yo:n puolella)
Ja pääsykoekirjojen ilmestyessä asiaa saattaisi olla, ainakin hivenen taas tutumpaa kuin esim. suoraa lukiosta tulleilta. (Sinulle tosin jo varmasti, myös kyllä jo siksi, että et ole ensimmäsitä kertaa matkalla).
Opiskelija vaihtoakin voi kannattaa harkita, niin pääsee näkemään omia ympyröitään vähän kauempaa. - Toisinaan näet kauempaa näkee paremmin lähelle. Muista kuitenkin, ettei elämää voi paeta.
Ja lopuksi kun kirjoitit, että "normaalilla ikäiselläni kuuluisi olla opinnot jo hyvässä vaiheessa ja työpaikka alla kun taas minulla ei ole mitään" Tämä ei voi pitää paikkansa sinulla on kertomasi mukaan jo yksi opsikelupaikka. (Eri asia on haluatko viedä sen loppuun)
Vain kuolleet kalat uivat samaan suuntaan virran kanssa. Voi olla, että esim vanhemmat, suku tai vaikka valta haluaisi valmistuvan mahd. nopeasti, mutta mihin meillä oikeasti on kiire?
Milloin on aika tehdä niitä asioita, joita kokee haluavansa ja jotka voi saavuttaa, vaikkei aina suorinta tietä. Uskaltaisn jopa väittää että usein tekee toisinaan hyvää kulkeaa mutkaisempaa tietä kuin suljetussa tunnellissa, siellä kun maisemat on - no vähän tylsiä.
Voi toisaalta kannattaa selkeyttää mieltään ja kirjoittaa raakasti ihan paperille, asioita, joita oikeasti haluaisi vielä joskus tavoittaa. - Huonaa laittaa ylös myös pienempiä väli tavoitteita. Esimerkiksi haluan saada opsikelupaikan.. mutta myös mahd. juoda kupin hyvää kahvia, maistaa syksyn satoa ta matkustaaa pariisiin tai nauttia kiireettömästä sunnuntaista. Tai iloita siitä, kun joku tervetii takaisin tai iloita kirpakoista, kuulaista syyspäivistä, jotka ovat vielä edessä
Tai nauttia siitä että voi juosta raikkaassa kesä sateessa tai ostaa puolella hinnlalla opiskelijalippu junaan ja käydä junalla jossain paikkakunnalla, missä ei ole hetkeen tai mahdollisesti koskaan käynyt. Lähettää kortti vanhalle kaverille jne. On toisin sanoen paljon helpompi edetä jos on edes pieni aavistus siitä miltä määränpää näytt'ää, vaikka usein itse matka on paljon arvokkaampi.
Sanottakoon vielä pari asiaa, mitkä varmaan jo tiesitkin joka vuosi yliopistolla aloittaa opintonsa myös "vähän" vanhempaa väkeä, joyen et ole ainoa. (Ja, jos vielä saat "tavallista opintotulea" et voi olla edes kovin vanhakaan).
Ja mitä työllisyyteen tulee, niin onko se oikeasti vielä nyt ajankohtaista miettiä sitä? Ja sanotte, mitä sanotte on yliopistolla vähemmänkin työllistäviä aloja kuin oikeustieteet. Ja toisekseen oli ala mikä hyvänsä, jos kiinnostaa tarpeeksi, niin kyllä se usein auttaa työllistymäänkin tavalla tai toisella, ainakin paremmin kuin jos vain katselsi vierestä, että toiset ne vain toteuttaa haavettaan ja uskalsivat luottaa omaan hullultakin kuullostavan unelmansa ja sääliä loppuikänsä itseään kun ei edes koskaan yrittänyt saada itseään kiinnostavaa paikkaa...- Poromies junan tuoma
Tuhannen tulimmaista tuliopas kirjoitettua heti alkuun sontaa. Eli piti tietysti kirjoitaa. suunnilleen seuraavasti: jos pjos pääsykoe jäi vain pisteen päähän niin erinomaista, sillä se osoittaa, että sinulla ainakin olisi kykyä sisäistää pääsykoemateriaalia.... (Tämä virhe ei varmasti ollut ainoa kirjoitus virhe, mutta ikävästi heti alussa..)
- lähellä,mutta kaukan
Poromies junan tuoma kirjoitti:
Tuhannen tulimmaista tuliopas kirjoitettua heti alkuun sontaa. Eli piti tietysti kirjoitaa. suunnilleen seuraavasti: jos pjos pääsykoe jäi vain pisteen päähän niin erinomaista, sillä se osoittaa, että sinulla ainakin olisi kykyä sisäistää pääsykoemateriaalia.... (Tämä virhe ei varmasti ollut ainoa kirjoitus virhe, mutta ikävästi heti alussa..)
Poromiehen viestit on kyllä kannustavia. Itselle kävi taas vaihteeksi niin, että jäin jo toistamiseen yhden pisteen päähän. Vituttaa. Ensimmäisellä kerralla hain Turkuun, tänä vuonna Helsinkiin. Nyt mietityttää, että jaksaako hakea vielä. 10 viikon luku-urakka pusertaa kaikki mehut irti aika tehokkaasti.
Tilasin myös kokeet itselleni, ja siellä ei ollut mitään mistä olisi voinut pyytää oikaisua. Onnistuin toisessa monivalinnassa vastaamaan väärin, joten siitä lähti heti 3 pistettä. Noh ehkä sitä pitää sitten suorittaa kursseja avoimessa ja katsoa keväällä uudestaan. Muutama kurssi sielä jo on tullut suoritettua hyvin arvosanoin, joten motivaatiota ainakin on hippusellinen jäljellä. - raja-tapaus
lähellä,mutta kaukan kirjoitti:
Poromiehen viestit on kyllä kannustavia. Itselle kävi taas vaihteeksi niin, että jäin jo toistamiseen yhden pisteen päähän. Vituttaa. Ensimmäisellä kerralla hain Turkuun, tänä vuonna Helsinkiin. Nyt mietityttää, että jaksaako hakea vielä. 10 viikon luku-urakka pusertaa kaikki mehut irti aika tehokkaasti.
Tilasin myös kokeet itselleni, ja siellä ei ollut mitään mistä olisi voinut pyytää oikaisua. Onnistuin toisessa monivalinnassa vastaamaan väärin, joten siitä lähti heti 3 pistettä. Noh ehkä sitä pitää sitten suorittaa kursseja avoimessa ja katsoa keväällä uudestaan. Muutama kurssi sielä jo on tullut suoritettua hyvin arvosanoin, joten motivaatiota ainakin on hippusellinen jäljellä.minä jäin kanssa kolmannen kerran ihan rajalle. Ylioppilastodistuksesta ei ole hirveäämmin apua, siksi alkaakin harmittaa kuinka ne, joilla villit vuodet eivät osuneet lukioaikaan pääsevät vähän helpommalla. Vanhoja virheitä olisi aika paljon korjattavaksi....
avoimen reitti ei sovellu, koska minullakin on opiskelupaikka ja jopa valmis tutkinto, joka ei kiinnosta pätkääkään (eri kaupunki, ei oikiksen sivuainemahdollisuutta). Luin heti yo-kokeen jälkeen sisälle, nopea tutkinto, töihin ja oho - eihän tämä ole ollenkaan minun alaani. Voin uskoa, että näin tulee käymään monelle muullekin!
No, tässä voisi hakea jatko-opiskelijaksi, totta. Alkaa vain itseluottamus olla aika vähissä ja taas uusi "hylätty" -ilmoitus voisi viedä ihan kanveesiin.
10vk lukemisessa on vielä sellainen lisähaaste, että kotona aika menee lasten hoitamisessa. Kaikki lukeminen pitää tehdä yöllä. Tällä kaavalla kun pääsee ihan rajalle, niin väistämättä tulee mieleen, miten hienosti olisin onnistunut päivälukemisella yöt nukkuen. Nokka tuuleen ja katsotaan tavataanko taas pääsykokeissa :) - jppnp
raja-tapaus kirjoitti:
minä jäin kanssa kolmannen kerran ihan rajalle. Ylioppilastodistuksesta ei ole hirveäämmin apua, siksi alkaakin harmittaa kuinka ne, joilla villit vuodet eivät osuneet lukioaikaan pääsevät vähän helpommalla. Vanhoja virheitä olisi aika paljon korjattavaksi....
avoimen reitti ei sovellu, koska minullakin on opiskelupaikka ja jopa valmis tutkinto, joka ei kiinnosta pätkääkään (eri kaupunki, ei oikiksen sivuainemahdollisuutta). Luin heti yo-kokeen jälkeen sisälle, nopea tutkinto, töihin ja oho - eihän tämä ole ollenkaan minun alaani. Voin uskoa, että näin tulee käymään monelle muullekin!
No, tässä voisi hakea jatko-opiskelijaksi, totta. Alkaa vain itseluottamus olla aika vähissä ja taas uusi "hylätty" -ilmoitus voisi viedä ihan kanveesiin.
10vk lukemisessa on vielä sellainen lisähaaste, että kotona aika menee lasten hoitamisessa. Kaikki lukeminen pitää tehdä yöllä. Tällä kaavalla kun pääsee ihan rajalle, niin väistämättä tulee mieleen, miten hienosti olisin onnistunut päivälukemisella yöt nukkuen. Nokka tuuleen ja katsotaan tavataanko taas pääsykokeissa :)Ei valmis tutkinto ainakaan täällä Hgissä mitään haittaa, itsekin pääsin sisään avoimen väylän kautta, vaikka plakkarissa on jo yksi korkeakoulututkinto samasta opinahjosta. Pointti on se, ettei saa olla _voimassa olevaa_ opinto-oikeutta silloin, kun hakee väylän kautta sisään.
- arvailua vaan
jppnp kirjoitti:
Ei valmis tutkinto ainakaan täällä Hgissä mitään haittaa, itsekin pääsin sisään avoimen väylän kautta, vaikka plakkarissa on jo yksi korkeakoulututkinto samasta opinahjosta. Pointti on se, ettei saa olla _voimassa olevaa_ opinto-oikeutta silloin, kun hakee väylän kautta sisään.
pääsykoesysteemi taitaa mennä täysremonttiin. jos kerta nuoria aletaan avoimesti suosia niin vanhat otetaan sitten jotain toista kautta sisään. vaikea kuvitella miten muuten se tapahtuisi, kuin avoimen kautta (=omalla rahalla) opiskellen. tai sitten ei oteta edes sisään vaan avointa laajennetaan niin että siellä saa tehtyä koko tutkinnon.
- Poromies junan tuoma
arvailua vaan kirjoitti:
pääsykoesysteemi taitaa mennä täysremonttiin. jos kerta nuoria aletaan avoimesti suosia niin vanhat otetaan sitten jotain toista kautta sisään. vaikea kuvitella miten muuten se tapahtuisi, kuin avoimen kautta (=omalla rahalla) opiskellen. tai sitten ei oteta edes sisään vaan avointa laajennetaan niin että siellä saa tehtyä koko tutkinnon.
Arvailuahan se on, miten tulevaisuudessa käy.
Itse en näe pääsykoesysteemille odotettavissa täysremonttia. Se olisi luultavasti liian kallista. Avoin yliopisto ei ole suomessa itsenäinen yliopisto. Vaan avoimia yliopisto-opintoja on yhteistyöverkoston (vapaan sivistystyön oppilaitokset) ansiosta tarjolla yli 100 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Opetusta järjestetään lähes kaikilla koulutusaloilla - poikkeuksena muistaakseni eläinlääkis ja hammaslääkis. Useimmiten opiskelijat otetaan avoimiin yo-opintoihin ilmoittautumisjärjestyksessä. - Haluaako joku arvata mitä tapahtuisi, jos avoimelle yo:lle annettaisiin tutkinnon anto-oikeus? Ajatuksena kyllä mielenkiintoinen... Kuinkahan monelle niistä noin 70 000 tällä hetkellä avoimessa yo:ssa opiskella olisi halu saattaa opinnot aina tutkintoon saakka??
Nuorten suosimisesta
Sen sijaan nykyistä "pääsykoe mallia" voidaan muokata hyvin yksinkertaisesti. Jos viime vuosina, etten sanoisi vuosikymmeninä hakijoille on varattu monesti paikat seuraavasti pääsääntöisesti iästä riippumatta
(A) Ylioppilaskokeen pääsykok. yhteispisteisttä parhaimmat valittu.
(B) Pääsykokeesta )pelkästään pääsykokeesta) parhaiden saaneet.
Ja (C) Hakijat valitaan heidän avoimessa yo:ssa suorittamissaan ( tässä :oikeustieteen opinnoissa) osoittamansa opintomenestyksen perusteella.
Edellisten ryhmien lisäksi mainittakoon, että oikeustieteen maisterin tutkntoa suorittamaan tavataan valita pieni joukko, joka on suorittanut ETA-kelpoisuuskokeen...
Viim. siis jos haluaa/ on halunnut joskus valmistua ns. "Suomessa tunnustetutuksi" juristiksi ja sen jälk. hankkiutumaan juristiprofessin "parempiin hommiin."
Jos valtiovaltamme haluaa viisaudessaan putkiajattelua anteeksi antaa etusijan opiskelupaikoissa nuorille niin tämähän käy vaikkapa seuraavasti.
Kaikki alle 25 vuotiaat ovat nuoria. joille varataan opiskelupaikoista 90% (kohtien a- c mukaisesti niinkuin nyt) ja kymmens yli 25 vuotiaille. Joko a-c kohtien mukaisesti, tai esim vain pääsykoeessa annettujen näyttöjen peruteella. Tai muuten.
Mutta mihinon hukattu kaunisi ajatus elinikäisestä opiskelusta? Sellaisestakin elinikäisestä opiskelusta, jossa voi saavuttaa jotain; jos ei muuta niin "sen paperin" jolla todistaa olevansa maisteri maistereiden joukossa? - tutkinto avoimesta
Poromies junan tuoma kirjoitti:
Arvailuahan se on, miten tulevaisuudessa käy.
Itse en näe pääsykoesysteemille odotettavissa täysremonttia. Se olisi luultavasti liian kallista. Avoin yliopisto ei ole suomessa itsenäinen yliopisto. Vaan avoimia yliopisto-opintoja on yhteistyöverkoston (vapaan sivistystyön oppilaitokset) ansiosta tarjolla yli 100 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Opetusta järjestetään lähes kaikilla koulutusaloilla - poikkeuksena muistaakseni eläinlääkis ja hammaslääkis. Useimmiten opiskelijat otetaan avoimiin yo-opintoihin ilmoittautumisjärjestyksessä. - Haluaako joku arvata mitä tapahtuisi, jos avoimelle yo:lle annettaisiin tutkinnon anto-oikeus? Ajatuksena kyllä mielenkiintoinen... Kuinkahan monelle niistä noin 70 000 tällä hetkellä avoimessa yo:ssa opiskella olisi halu saattaa opinnot aina tutkintoon saakka??
Nuorten suosimisesta
Sen sijaan nykyistä "pääsykoe mallia" voidaan muokata hyvin yksinkertaisesti. Jos viime vuosina, etten sanoisi vuosikymmeninä hakijoille on varattu monesti paikat seuraavasti pääsääntöisesti iästä riippumatta
(A) Ylioppilaskokeen pääsykok. yhteispisteisttä parhaimmat valittu.
(B) Pääsykokeesta )pelkästään pääsykokeesta) parhaiden saaneet.
Ja (C) Hakijat valitaan heidän avoimessa yo:ssa suorittamissaan ( tässä :oikeustieteen opinnoissa) osoittamansa opintomenestyksen perusteella.
Edellisten ryhmien lisäksi mainittakoon, että oikeustieteen maisterin tutkntoa suorittamaan tavataan valita pieni joukko, joka on suorittanut ETA-kelpoisuuskokeen...
Viim. siis jos haluaa/ on halunnut joskus valmistua ns. "Suomessa tunnustetutuksi" juristiksi ja sen jälk. hankkiutumaan juristiprofessin "parempiin hommiin."
Jos valtiovaltamme haluaa viisaudessaan putkiajattelua anteeksi antaa etusijan opiskelupaikoissa nuorille niin tämähän käy vaikkapa seuraavasti.
Kaikki alle 25 vuotiaat ovat nuoria. joille varataan opiskelupaikoista 90% (kohtien a- c mukaisesti niinkuin nyt) ja kymmens yli 25 vuotiaille. Joko a-c kohtien mukaisesti, tai esim vain pääsykoeessa annettujen näyttöjen peruteella. Tai muuten.
Mutta mihinon hukattu kaunisi ajatus elinikäisestä opiskelusta? Sellaisestakin elinikäisestä opiskelusta, jossa voi saavuttaa jotain; jos ei muuta niin "sen paperin" jolla todistaa olevansa maisteri maistereiden joukossa?Tarkoitatko että kaikki opiskelisi sitten vaikka otmmäksi? Jos sellainen "ongelma" näyttäisi ilmaantuvan, niin ei kun lisää hintaa opintopisteelle niin johan tyssäis... Eikö opiskelua olla hivuttamassa maksulliseksi koko ajan, joten en pitäis tuota ihan mahdottomana. Ehkä jatkossa vielä saa stipendin jos suorittaa asepalveluksen tai jotain...
Tämän palstan mukaan sisäänpääsy Lappiin on käytännössä varmaa, jos opiskelee ne pääsykokeissa lisäpisteisiin oikeuttavat kurssit avoimessa. Silti kaikki eivät tee niin. - raja-tapaus
tutkinto avoimesta kirjoitti:
Tarkoitatko että kaikki opiskelisi sitten vaikka otmmäksi? Jos sellainen "ongelma" näyttäisi ilmaantuvan, niin ei kun lisää hintaa opintopisteelle niin johan tyssäis... Eikö opiskelua olla hivuttamassa maksulliseksi koko ajan, joten en pitäis tuota ihan mahdottomana. Ehkä jatkossa vielä saa stipendin jos suorittaa asepalveluksen tai jotain...
Tämän palstan mukaan sisäänpääsy Lappiin on käytännössä varmaa, jos opiskelee ne pääsykokeissa lisäpisteisiin oikeuttavat kurssit avoimessa. Silti kaikki eivät tee niin.onko kukaan huomannut, että ikäsuosintaa tehdään jo nyt pisteyttämällä vanhan mallinen ja uusi yo-tutkinto aivan eri säännöillä.
millä keskiarvolla avoimen väylä on auennut helsingissä? - Poromies junan tuoma
raja-tapaus kirjoitti:
onko kukaan huomannut, että ikäsuosintaa tehdään jo nyt pisteyttämällä vanhan mallinen ja uusi yo-tutkinto aivan eri säännöillä.
millä keskiarvolla avoimen väylä on auennut helsingissä?Kaikella kunnioituksella tuoreita ylioppilaita kohtaan, niin luulisin, että vanhempana on vastaavasti, sitä kuuluisaa elämänkokemusta, joka saattaa (tai sitten ei) auttaa hahmottamaan tai ylipäätään lukemaan pääsykokeisiin intensiivisemmin. - Olettaen ettei ole suorittanut lukiota vanhalla iällä viidenkympin villityksen seurauksena ja päätä aloittaa yliopisto-opinnot 50-villityksen rajapyykin jälkeen. No tulipas taas kärjistettyä.
Nuorten yo:n suosintaa voi perustella edellämainitsemallani "putki-ajattelulla." Ikävää tietysti on se, että osa tietää jo nuorempana mitä haluaa opiskella ja toiset eivät tiedä koskaan. Ja, jos sitten myöhemmin keksväit halun opiskella (muuta), niin täytyy nähdä hieman enemmän vaivaa, muttei ainakaan nykyisin mitenkään ylitsepääsemättömästi. (vrt. tuoreisiin yo:n)
Ja kun tämä meni jankuttamiseksi, niin asiassa on hyvänä puolena se, että niin hieman pakotetaan harkitsemaan, mitä haluaa tehdä. Valitettavasti kun on myös niitä jotka eivät koe löytävänsä koskaan "oikeaa" tai "sopivaa" opiskelupaikkaa, jonka seurauksena pääsykokeisiinkin valmistautuminen on enemmän sinne päin, kuin intensiivistä. En tarkoita, että jjoku edellä kirjoittaneista ei olsi nähnyt opiskelupaikan hankkimisen eteen vaivaa.
Liian moni kuitenkin tuntuu keskittyvän mm. katselemaan ja arvostelemaan, mitä muut tekevät kun pitäisi keskittyä täysillä tavoittelemaan omaa unelmaansa...
Helsingin avoimen puolen kiintiö(ide)n pisteraja on kivunnut aikas korkealle. Jätän tässä paljastamatta kuinka ylös, mutta sen sanon, että kun avoimessa on "aikansa vääntänyt" niin ei se pääsykokeisiin lukeminen enää voi olla kynnyskysymys; jokainen avoimen yo:n (kiintiön) kautta paikan saanut olisi varmasti voinut sen saada myös "tavallisen" pääsykokeen kautta. Toisaalta hyvä vaihtoehto, joka olemassa olollaan luo lisää mahdollisuuksia; tai ainakin antaa laajemman kuvan kuin vain kerran vuodessa oleva koe... Hieno on myös se, että avoimessa suoritettuja kursseja voi myöhemmin liittää osaksi varsinaista tutkintoa, jolloin avoimessa yo:ssa tapahtuvaa opiskelua voinee pitää muunakin kuin vain puuhasteluna.
Lujasti tsemppiä tuleviin ponnisteluihin! - raja-tapaus
Poromies junan tuoma kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella tuoreita ylioppilaita kohtaan, niin luulisin, että vanhempana on vastaavasti, sitä kuuluisaa elämänkokemusta, joka saattaa (tai sitten ei) auttaa hahmottamaan tai ylipäätään lukemaan pääsykokeisiin intensiivisemmin. - Olettaen ettei ole suorittanut lukiota vanhalla iällä viidenkympin villityksen seurauksena ja päätä aloittaa yliopisto-opinnot 50-villityksen rajapyykin jälkeen. No tulipas taas kärjistettyä.
Nuorten yo:n suosintaa voi perustella edellämainitsemallani "putki-ajattelulla." Ikävää tietysti on se, että osa tietää jo nuorempana mitä haluaa opiskella ja toiset eivät tiedä koskaan. Ja, jos sitten myöhemmin keksväit halun opiskella (muuta), niin täytyy nähdä hieman enemmän vaivaa, muttei ainakaan nykyisin mitenkään ylitsepääsemättömästi. (vrt. tuoreisiin yo:n)
Ja kun tämä meni jankuttamiseksi, niin asiassa on hyvänä puolena se, että niin hieman pakotetaan harkitsemaan, mitä haluaa tehdä. Valitettavasti kun on myös niitä jotka eivät koe löytävänsä koskaan "oikeaa" tai "sopivaa" opiskelupaikkaa, jonka seurauksena pääsykokeisiinkin valmistautuminen on enemmän sinne päin, kuin intensiivistä. En tarkoita, että jjoku edellä kirjoittaneista ei olsi nähnyt opiskelupaikan hankkimisen eteen vaivaa.
Liian moni kuitenkin tuntuu keskittyvän mm. katselemaan ja arvostelemaan, mitä muut tekevät kun pitäisi keskittyä täysillä tavoittelemaan omaa unelmaansa...
Helsingin avoimen puolen kiintiö(ide)n pisteraja on kivunnut aikas korkealle. Jätän tässä paljastamatta kuinka ylös, mutta sen sanon, että kun avoimessa on "aikansa vääntänyt" niin ei se pääsykokeisiin lukeminen enää voi olla kynnyskysymys; jokainen avoimen yo:n (kiintiön) kautta paikan saanut olisi varmasti voinut sen saada myös "tavallisen" pääsykokeen kautta. Toisaalta hyvä vaihtoehto, joka olemassa olollaan luo lisää mahdollisuuksia; tai ainakin antaa laajemman kuvan kuin vain kerran vuodessa oleva koe... Hieno on myös se, että avoimessa suoritettuja kursseja voi myöhemmin liittää osaksi varsinaista tutkintoa, jolloin avoimessa yo:ssa tapahtuvaa opiskelua voinee pitää muunakin kuin vain puuhasteluna.
Lujasti tsemppiä tuleviin ponnisteluihin!jep, se ei-ihan-niin-aikuinen nostaa vain päätään, kun kolmasti olisi päässyt sisälle, mikäli aiempi ja nykyinen yo-tutkinto olisivat saman arvoisia.
Tuleva uudistus taitaa kirpaista eniten niitä, jotka jatkaisivat heti perän toista tutkintoa eli ne, joille nyt annetaan hövelit lähtöpisteet ja jatkossa yhden tutkinnon mallissa saisivat "rangaistuksen".
Nuoremmilla, ei kaikilla, mutta osalla, elämankokemuksen ohkoisuutta voi tasoittaa lähtöpisteiden lisäksi myös kotoa tuleva ruoka, siivous, pyykkäys ja muu apu. Silloin kannattaa yrittää täysillä, edes johonkin kouluun. Parempihan se on näin vähän aikuisemmalla iällä harmitella koetulosta oman perheen kanssa omassa kodissa. Tästä ei puutu enää muuta kuin kultainennoutaja ja se muuttuvan työelämän vaatimuksiin vastaava elämänikäisen oppimisen opiskelupaikka. Fakta on, että yliopistojen ulkopuolella opetus on usein aika höttöistä, eikä ainakaan minun hommissani auta juuri alkua pidemmälle. Siksi saatan hakata päätäni seinään vielä yhden kerran.
Onnea kovasti kaikille paikan saaneille, lukekaa loppuun asti, ettei paikkaa annettu teille turhan takia!
Me muut, no pärjäilkäämme tahoillamme. Ei se pääsykoe oikeasti ole valtavan paha, kysymys on tosiasiassa priorisoinnista. Olisinhan minäkin voinut laittaa lapset hoitoon, ottaa töistä lomaa ja ostaa siivouksen ja pyykkäyksen kahdeksi kuukaudeksi. Ehkäpä vielä teenkin niin jonain keväänä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1241984Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1331910Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101804Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561470Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341394Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii5231091Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50978Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115920Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347889