1000000000000000 ensimmäistä vuotta helvetissä...

Niin mutta sanottiinhan siellä näinkin, että kukin tuomittiin tekojensa mukaan. Sehän olisi väärin, jos kaikilla olisi samanlaiset kärsimykset helvetissä, koska toiset ovat tehneet enemmän syntiä. Näinollen kärsimysten ankaruus määritellään ja säädellään tuomiota lukiessa ja se pysyy voimassa triljoona vuotta, syntiä ei helvetissä voi enää tehdä, koska syntihän on tuhottu.

Oikeasti minä uskon niin, että helvetti ei ole ikuinen, vaan se kestää saman verran kuin roviolla poltetun kärsimys keskiajan noitavainoissa.

Olihan ne sardak, meesak ja abetnegogin tulisessa pätsissä, mutta ei heillä ollut siellä mitään hätää, saatikka kärsimyksiä.

Niin, eihän ole pakko uskoa. Jos ei ole sinun aikasi, kuitenkin luulen, että "tänä päivänä", tarkoittaa ihan ja juuri nyt.

Eipä silti, en minäkään aikanani tehnyt parannusta, tiesin kyllä omassatunnossani miten asiat ovat.

Männä viikolla havahduin, mitä se helvetti oikeasti on. Onko se sitä, että siellä piinataan kaikilla mahdollisilla himoilla ja haluilla, joita ihmisellä on. Kuitenkaan niihin ei saada tyydytystä. Rttu kertoo aika vähän tästä ikuisesta piinasta. Mutta kertoo kuitenkin, että se on olemassa.

Että minä jaksaisin kilvoitella loppuun asti, sitä minä toivon koko sydämestäni.

Oikeasti, kerran me jokainen vedämme sen viimeisen henkäyksen ja potkaisemme tyhjää. Onko ne asiat kunnossa Jumalan kanssa ja onko synnit anteeksi.

Eikö ole melko turhanpäiväistä jauhaa langenneitten syntejä? Eikö meidän omat synnit ole raskaana tunnolla? Ja eiköhän ne pitäisi, allekirjoittanut mukaan lukien, viedä sovintoveren puhdistettavaksi?

Näitä tässä nyt pähkäilen

BK

Brita Kajsa kirjoitti:

Niin, eihän ole pakko uskoa. Jos ei ole sinun aikasi, kuitenkin luulen, että "tänä päivänä", tarkoittaa ihan ja juuri nyt.

Eipä silti, en minäkään aikanani tehnyt parannusta, tiesin kyllä omassatunnossani miten asiat ovat.

Männä viikolla havahduin, mitä se helvetti oikeasti on. Onko se sitä, että siellä piinataan kaikilla mahdollisilla himoilla ja haluilla, joita ihmisellä on. Kuitenkaan niihin ei saada tyydytystä. Rttu kertoo aika vähän tästä ikuisesta piinasta. Mutta kertoo kuitenkin, että se on olemassa.

Että minä jaksaisin kilvoitella loppuun asti, sitä minä toivon koko sydämestäni.

Oikeasti, kerran me jokainen vedämme sen viimeisen henkäyksen ja potkaisemme tyhjää. Onko ne asiat kunnossa Jumalan kanssa ja onko synnit anteeksi.

Eikö ole melko turhanpäiväistä jauhaa langenneitten syntejä? Eikö meidän omat synnit ole raskaana tunnolla? Ja eiköhän ne pitäisi, allekirjoittanut mukaan lukien, viedä sovintoveren puhdistettavaksi?

Näitä tässä nyt pähkäilen

BK

Lue lisää

Mielenkiintoinen tämä alustus. Oletko sinä Brita Kajsa uskossa vain sen tähden, ettet joutuisi helvettiin. Jos helvettiä ei olisi, olisitko uskovainen ollenkaan.
Taivaaseen pyrkiminen ja halu on siis vastakohta välttyäkseen toiselta kohtalolta, jonne ei tarvitse pyrkiä, sinne pääsee vaivattomasti.

Ja eikähän se uskominenkaan riitä, vaan sun täytyy kuulua juuri siihen joukkoon, joka ainoaksi oikeaksi julistautuu. kristinuskoon kuuluu sentään satoja miljoonia euroopassa ja muuallakin päin maailmaa, mutta sehän ei takaa sittenkään pääsyä taivaaseen, koska pitää olla määrätyssä uskossa ja oikealla tavalla. Tämänlaista tietä lestadiolaisuus tarjovaa ja opettaa.

jore se vaan kirjoitti:

Mielenkiintoinen tämä alustus. Oletko sinä Brita Kajsa uskossa vain sen tähden, ettet joutuisi helvettiin. Jos helvettiä ei olisi, olisitko uskovainen ollenkaan.
Taivaaseen pyrkiminen ja halu on siis vastakohta välttyäkseen toiselta kohtalolta, jonne ei tarvitse pyrkiä, sinne pääsee vaivattomasti.

Ja eikähän se uskominenkaan riitä, vaan sun täytyy kuulua juuri siihen joukkoon, joka ainoaksi oikeaksi julistautuu. kristinuskoon kuuluu sentään satoja miljoonia euroopassa ja muuallakin päin maailmaa, mutta sehän ei takaa sittenkään pääsyä taivaaseen, koska pitää olla määrätyssä uskossa ja oikealla tavalla. Tämänlaista tietä lestadiolaisuus tarjovaa ja opettaa.

Lue lisää

Rakas ystävä,

kyllä minä olen oikeasti uskomassa ihan siksi, että koen Jeesuksen puhutelleen minua aikanani. Tosin: apua, tätä ei saa kirjoittaa, mutta kadotuksen pelko se minut herätti. Pelkäsin kuolemaa ja sydämelleni tulivat Ps.50.15 ...avuksesi huuda minua hädän päivänä...

Olen saanut myös henkilökohtaisesti kokea, että minua on johdatettu. Historiaan mahtuu paljon kärsimystä. Siltikin, aina on Jumala antanut Sanansa ja lohduttanut minua.

Liian harvoin koen taivasikävää. Joskus se käy kuitenkin mielessä. Siellä ovat kaikki rakkaat, jo ikiuneen menneet, odottamassa minua. Ja siellä saan veisata uutta virttä uusin kielin. Ja kaikki vanha on kadonnut.

Siunaten

BK