Olen vaarallisessa tilanteessa. Keho huutaa läheisyyttä ja intohimoa, mutta syddän kipuilee yhden saavuttamattoman peräään.
Valehtelen jos hankin laastarin tähän tilaan. En halua huijata ketään, mutta paha rakkaudennälkä vaivaa.
Valehtelen jos hankin laastarin tähän tilaan. En halua huijata ketään, mutta paha rakkaudennälkä vaivaa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kuule. Saavuttamattoman perään ei kannata haikailla kun ei saumaa..
Voithan rakastua laastariin vaikka itselleen aikansa valehtelee.
Tiedän, mutta en ole varma kumpaa loppujen lopuksi satutan enemmän. Tätä mahdollista laastaria vai itseäni?
kaipaamasi on saavuttamaton? Onko hän sitä oikeasti, vai onko tässä jotkin oman mielen esteet tai uskalluksen puute kysymyksessä?
Oletko mies vai nainen?
Naisilla on helpompaa - hankkii laastariksi pelimiehen. Ei satuta ketään.
Miksi et saa saavuttamatonta?
Naimisissa. Hän. Minä sinkku. Tunnettu jo monta vuotta.
Elämässä joutuu tekemään valintojaja ja päätöksiä joilla voi olla vaikutusta kauaksi tulevaan. Tekee niin tai näin, tuloksen tietää vain kokeilemalla ja jälkikäteen. Jossittelu myöhemmin on turhaa. Kaikkea haluamaansa ei saa vaikka kuinka toivoo.
Saattaa olla niinkin, että haaveilemasi kohde miettii ihan samaa eli ikävöi kosketustasi ja rakkauttasi ja olisi valmis vaikka mihin yhteiseen jos sen selvästi osoittaisit. Hänelle saatat olla hänen elämänsä suuri rakkaus ja kaikki esteet ovat ylitystä varten ja pientä siirtoa vaille täydellistä yhteisymmärrystä.
Sydän ei huijaa koskaan, se sanoo mikä ja kuka merkitsee jotain.
Onnea päätökseen oli se sitten mikä tahansa.
Tuohan se onkin. Aiemmin podin syyllisyyttä näistä tunteista, mutta enää en. Tiedän rakkauteni häneen olevan aitoa ja oikeaa. Välitän hänestä todella, niin monella tavalla ja tasolla, etten tiennyt sen olevan mahdollistakaan. Kynnys on todella, todella matala ajautua suhteeseen hänen kanssaan, jos hän vain tekisi siirron suuntaani. Siksi tuntuu niin vaikealta ajatella tutustuvansa nyt kehenkään toiseen. Sitä vain valehtelisi joka sekunti, itselleen sekä tälle toiselle.
Miten luulet hänen kokevan sinut?
Tällä hetkellä taidan olla vain vaikea muisto, josta hän haluaisi eroon.
Onko hänen varattuisuutensa aina estänyt suhteen välillänne, vai oletteko olleet yhtä aikaa myös sinkkuina?
Kyllä se on estänyt. Muuten olisin kysynyt aika suoraan vaikka ulos lasilliselle.
Mikäköhän on syynä sille, että hän on valinnut käytännössä sen toisen?
Utelet nyt vähän väärältä tyypiltä.
Rakkaudennälkä on eri asia kuin läheisyys ja intohimo. Rakkaus. Ei huijaa.
Mutta kuka edellyttää selibaattia toiselta jos on itse kerta varattu eikä edes ole mitään. Tuona aloittajana panisin kyllä niin paljon että tuntuu hyvälle!
Hän on varattu joten on syystäkin varuillaan. Sinä olet sinkku mutta olet varuillaan koska hän on toisen oma. Jommankumman tulee olla se rohkeampi ja koittaa kepillä jäätä ja minä sanon, että sinun. Koska olet sinkku ja olet mies :)
Tiedätkö mitä hän tuntee sinua kohtaan?
Viisaasta olisi jos et ottaisi mitään laastaria koska se olisi epäoikeudenmukaista toista kohtaan. Katso tämä asia nyt loppuun ensin, voit vaikka yllättyä.
kannata koskaan.
On se kumma juttu: jos olet itse varattu nainen, ja ihmettelet ihastustasi/rakastumistasi jonkun sinkun suuntaan, niin heti kaikki ovat teilaamassa (tietämättä mitään taustoista). Jos olet sinkkumies, joka haikailee varatun perään, niin jo ovat kaikki kannustamassa toimimaan! On se niin tasa-arvoista... Ihan kuin moraalisäännöt olisivat jotenkin erit näissä tapauksissa.
Mnen ja ota hänet. ELÄMÄ ON LIIAN LYHYT!!!
Petoksella alkanut on kirottua.
jos olisin sinä, niin kuitenkin hankkisin sen laastarin. Sellaisen, joka räjäyttää intohimon. Tekstistäsi huomaa, että haluat ja tarvitset sitä. Tiedän, että tunteet junnaa vastaan ja se on vain luonnollista ja niin kuuluu olla. Sen ei pidä kuitenkaan estää, mitä kaipaat ja janoat. Tiedät, ettei tuosta varatusta ole sinulle kumppaniksi, vaikka kuinka kaipaat häntä. Laastari voi tässä tilanteessa olla enemmän kuin hyvä asia!
BULLSHIT!!!
Laastari ei ikinä voita sitä oikeaa!!!
Mistä tiedät ettei hänkin halua juuri sinua?
Laastari paikkaa haavaa iholla, ei sielussa. Jos toisen sisin on se, johon rakastut, ei sitä ole helppo korvata. Ihmiset ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia.
Kyllä tämä vielä tästä. Joskus. Jollain tapaa.
Tunnetkohan toisen ihmisen sisintä koskaan? Varsinkaan, kun välillänne ei ole ollut edes suhdetta.
Tarvitaanko siihen fyysisyyttä vai aukenisikohan se sisin vaikka keskustelemalla ja ajatuksia vaihtamalla?
Joidenkin mukaan vasta elämällä vuosikausia yhdessä, sitä ennen annetaan valtaa illuusioille ja omille odotuksille.
.dilemma -Oletko varma et toinen tietää mitä ajattelet ja tunnet? Kerro...
Kerroin jo kerran, hän teki valintansa.
Olen nyt aivan poikki tästä viikon kestäneestä vuoristoradasta, jonka viimekertainen näkeminen sai aikaan. Kaipuun tilalle tunkee väsymys.
Sama tilanne. Tosin meillä tätä on jatkunut jo jonkin aikaa.
Olen hakenut läheisyyttä muualta. Keho saa mitä tarvitsee mutta olo on tyhjä ja surullinen.
Miksi sitä jääkin niin henkisesti kiinni vaikka ymmärtää realiteetit ja sen mikä itselle on parasta.
Ei ole nähty enää viikkoihin ja kaikki pitäisi olla selvää. Ja silti roikutaan ja roikutetaan toisiamme löysässä hirressä. Täyttä hulluutta ja niin raskasta. Olen asettanu itselleni päivämäärän jolloin kaikki loppuu. Sen jälkeen ei ole enää mitään koskaan. Tästä suosta on noustava.
Tuo on ihailtavaa vahvuutta. Toivottavasti onnistut. Itsestäni tuntuu siltä, että joudun varmaan luopumaan kaikista yhteisistä tuttavistammekin päästäkseni omasta löysästä hirrestäni, eikä se nyt ole mukava ajatus.
No onko tilanne edennyt mitenkään?
Ei tilanne ole edennyt, eikä sitä ole myöskään edennytetty. Viikko vierähtänyt muihin asioihin keskittyen.
Ajattelin hetken häntä ja sitä miten olisin viime kerralla halunnut koskea hänen selkäänsä. Tunne pysyy yhä.