kaikki lukee !

on niitä muitaki 14v teinei ketkä "kärsii masennuksest". yleensä muuten vaa angstaavat eikä tiedä millast on todellinen kipu. ei masennus tuu itestää, tai jos tulee ni yleensä sil vaa kerätää huomioo. masennus tulee siin vaihees jos joku läheinen kuolee tai muuta vakavaa tms, ei ton ikäset edes osaa rakastuu et siihen ei ainakaa voi vedota. luin pätkän sun blogiis (eli kaiken mitä siin on tähän mennes kirjotettu...) enkä löytäny mtn mikä viittas johonki vakavaan.

koita ny herranen aika PIRISTYY! ei se elämä nii kamalaa oo ku tajuu kaiken sen kauneuden sunkin ympärilläs. jos oot terve, voit hyvin, rakastavii ihmisii ympäril ketkä yrittää auttaa etkä oo mikää sairas slummilapsi ni ei kannattas kauheesti valittaa. omaan mielialaan voi vaikuttaa TOSI PALJON jos vaan haluu.

kyl tajuun jos oot "melkei 15" ni "kaikki on muka niin paskaa ja angst angst" mut ei asiat nii huonosti oo. emmä täl tekstil yritä masentaa sua lisää tms mut haluun vaa saada sutki tajuu miten HYVIN asiat loppujen lopuks oikeesti on varmasti sullaki, sun vaa täytyy tajuta se! voimii sulle, ja koita jaksaa eteenpäin, paistaa se aurinko risukasaankin! :)

Terv. 18v muija

PS. ite joskus meinasin masentuu kans mut elämä on liian arvokas tuhlattavaks semmoseen ku voi olla ilonenki ja repii onnellisuutta iha mistä haluu.

Kiva että sinulla on ymmärtäväinen aikuinen tuo luokanvalvojasi. Olen katsellut blogiasi. Muistan sinua ja kyllä se vielä iloksi muuttuu. Voitko kertoa hieman menneisyytestäsi.

Hyvä että olet saamassa noin tehokkasti apua. Kun vaikeat asiat työstetään tuoreeltaan niin lopulta menettävät otteensa. Se on rankkaa, mutta ei kannata pantata alitajuntaan. Olet hieno fiksu nuori ja kirjoitat hyvää englantia. Ei ole ihme että sisimpäsi on rikki: olet kokenut järkyttäviä asioita ja jokainen järki-ihminen reagoi moiseen.
Ihanaa että sinulla on kavereita, tuo mahtava luokanvalvoja ja saat ammattiapua.

Hei!

Ensinnäkin. Sinä olet todellakin joutunut rikoksen uhriksi. Alle 16 -vuotiaan makaaminen on rikos, vaikka kuka sanoisi mitä. Vaikka olisitkin seurustellut makaajasi kanssa. Se oli laiton teko. Piste.

Ja on aivan ymmärrettävää, että olet henkisesti rikki sellaisen tapahtuman jälkeen. Etenkin, kun isäsi kuolema on ollut raskaana kokemuksena pohjalla.

Olet lahjakas, älykäs ja taiteellinen nuori ihminen, jolla on tulevaisuudessa paljon annettavaa. Blogisi on hämmentävän hieno. Se on taidetta. Vaikka et menestyisikään koulussa niin hyvin kuin ehkä voisit, voit silti menestyä elämässä, kun löydät oikeat ihmiset ympärillesi. Harva ikäisesi ihminen kykenee tuottamaan taiteellisesti yhtä korkeatasoista jälkeä kuin blogisi.

Tuntuuko sinusta, että muut ihmiset eivät ymmärrä sinua? Onko sinusta vaikea löytää puheenaiheita muiden kanssa? Sellaisia, joista itsekin haluaisit keskustella? Et oikein pidä siitä, että puolituttujen ja kavereiden kanssa pitää jaaritella joutavuuksia, jotta ympärillä oleva ilma täyttyisi sanoista. Moni lahjakas ja älyllinen ihminen tuntee olonsa ulkopuoliseksi muiden seurassa. Ja se ei ole sinun tai niiden muiden vika vaan syy on siinä, että et ole oikeanlaisten ihmisten seurassa. Kun tapaat ihmisiä, jotka jakavat kanssasi samanlaisen elämänkatsomuksen ja kiinnostuksenkohteet, niin hyvät energiat lähtevät liikkeelle. Sellaisten ihmisten kanssa on ihana olla ja heidän seurassaan itsensä tuntee kokonaiseksi. Mutta heitä pitää lähteä aktiivisesti etsimään.

Jatka kirjoittamista. Se helpottaa. Kirjoita blogia, oikeaa päiväkirjaa, pieniä esseitä, ihan mitä vain. Ja lue. Hyvää laadukasta kirjallisuutta. Lukiessa huomaat, että moni kirjailija miettii samoja asioita kuin sinä.

Tutki paikkakuntasi harrastusmahdollisuudet. Olisko jossain kirjallisuuskerho tai mene valokuvausryhmään? Kun saat positiivista palautetta asiallisilta ihmisiltä, muuttuu olosikin pikkuhiljaa paremmaksi.

Parin vuoden päästä peruskoulu loppuu. Suurin virhe, mitä voit tehdä, on mennä opiskelemaan jotain tavanomaista ammattia, jossa luovuudella ei ole mitään sijaa. Tulet turhautumaan siinä aivan varmasti. Hakeudu johonkin taidelukioon ja sitten opiskelemaan taideaineita tai kirjallisuutta. Yliopistossa on ajattelevia ihmisiä, mutta ei sekään ympäristönä masennukselta suojaa. Näin 45 -vuotiaana ja useammassakin ammatissa toimineena voin sanoa, että elämässä menestymisen tärkeimpiä tekijöitä on se, että on oikeanlaisten ihmisten seurassa ja tekee niitä asioita, joista aidosti nauttii. Silloin ihminen alkaa säteillä ja muut huomaavat sen.

Toisaalta, taideala on äärimmäisen raaka ja kilpailullinen. Mutta jos alat pelätä sitä ja alisuoriudut, tukehdut omaan lahjakkuuteesi, joka vaatii päästä valloilleen.

Kaikkea hyvää sinulle!! Ja pidä pää pystyssä. Sinä olet upea!! Aivan varmasti!

T: Entinen kohtalontoverisi