EIkö olekin näin että liian VOIMAKKAAT ajatukset jotka vetää aivojen käsityskyvyn äärimmilleen saavat meidät ahdistumaan ?
Liian voimakas ajatus on sellainen jota pystymme kuvittelemaan mutta jolle emme löydä vastausta esim. kun mietitään tätä maailmankaikkeutta... että tämä suomi on yksi pieni p*rseenreikä tässä maapallolla ja maapallo on avaruudessa.. avaruus taas on ääretön ja mitä sen äärettömyyden takana on? toinen maailmankaikkeus?
entä onko olemassa muita maailmanKAIKKEUKSIA?
Alkaa kieltämättä ahdistamaan kun miettii että mitä on tai mitä kun en ollut vielä syntynyt... tottakai oli vuosi 1970 mutta missä minä olin kun en ollut olemassa?
olemisen ja olevaisuuden mietiskely... miksi näitä ei aiemmin tullut päähäni?
Näiden miettiminen ja pohtiminen saa aikaan erittäin hullun fiiliksen... on jotain sanoinkuvaamattoman hullua kun hoksaa että mitä oli kun ei ollut MITÄÄN?
ja jos tätä ei edes kykene miettimään niin tämä viestini ei tunnu missään.
Lapsena sitä vain oli ja koki asiat. Nyt aikuisena tajuaa kaiken tämän maailman ja olemisen että tajuaa sen mysteerin..... aina kun herään joskus aamulla niin tulee tosi voimakkaana tämä tunne ja ajatus... siitä että olen olemassa, todelisuudessa....
ja nyt tämä tieto sitten kulkee kanssani loppuun asti. mitä aivoilleni on tapahtumassa vai onko tämä normaalia että tuntuu siltä kuin koko tämä elämä mitä nyt elän olisi vain yksi asia kaikessa olevaisuudessa maailmankaikkeudessa......
Liian voimakas ajatus on sellainen jota pystymme kuvittelemaan mutta jolle emme löydä vastausta esim. kun mietitään tätä maailmankaikkeutta... että tämä suomi on yksi pieni p*rseenreikä tässä maapallolla ja maapallo on avaruudessa.. avaruus taas on ääretön ja mitä sen äärettömyyden takana on? toinen maailmankaikkeus?
entä onko olemassa muita maailmanKAIKKEUKSIA?
Alkaa kieltämättä ahdistamaan kun miettii että mitä on tai mitä kun en ollut vielä syntynyt... tottakai oli vuosi 1970 mutta missä minä olin kun en ollut olemassa?
olemisen ja olevaisuuden mietiskely... miksi näitä ei aiemmin tullut päähäni?
Näiden miettiminen ja pohtiminen saa aikaan erittäin hullun fiiliksen... on jotain sanoinkuvaamattoman hullua kun hoksaa että mitä oli kun ei ollut MITÄÄN?
ja jos tätä ei edes kykene miettimään niin tämä viestini ei tunnu missään.
Lapsena sitä vain oli ja koki asiat. Nyt aikuisena tajuaa kaiken tämän maailman ja olemisen että tajuaa sen mysteerin..... aina kun herään joskus aamulla niin tulee tosi voimakkaana tämä tunne ja ajatus... siitä että olen olemassa, todelisuudessa....
ja nyt tämä tieto sitten kulkee kanssani loppuun asti. mitä aivoilleni on tapahtumassa vai onko tämä normaalia että tuntuu siltä kuin koko tämä elämä mitä nyt elän olisi vain yksi asia kaikessa olevaisuudessa maailmankaikkeudessa......
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla on samoja kysymyksiä mielessä. Oletko tehnyt meditointia? Mä löydän helposti ton maailmankaikkeus fiiliksen mutta samalla kadotan tunteen kuka itse olen. Sekavaa. Jos olet harjoittanut meditointia ideahan on että kaikki mitä me koetaan on yhtä suurta kokonaisuutta. Se on pikkasen pelottava ajatus - koitan tottua ajatukseen. Haluan ymmärtää ton idean koska pienet turhat asiat ovat sen jälkeen niin mitättömiä.