Sikäli kuin presidentillä on edelleen jotakin valtaa, se keskittyy pitkälti ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on syytä pitää tiukasti mielessä.
Kun siis presidenttiehdokkaiden paremmuutta punnitaan, se tulisi tehdä ensi sijassa arvioiden heidän ulkopoliittista linjaansa. Tässä keskeisenä mittarina on väistämättä on ehdokkaiden suhtautuminen NATO-yhteistyöhön.
Presidentin NATO-kriittisyyden aste ei ole olennainen ainoastaan tulevan NATO-jäsenyys-spekulaation kannalta. Se on akuutti kysymys, joka liittyy siihen osallistuuko Suomi NATO-vetoisiin sotilaallisiin interventioihin, millä reunaehdoilla ja millaisin panoksin.
Se kenet nyt valitaan presidentiksi voi olla ratkaisevaa sen kannalta mihin sotiin meidät suomalaiset viedään tulevana kuusivuotiskautena.
Niinistö? Haavisto? Vastatkaa.
Kun siis presidenttiehdokkaiden paremmuutta punnitaan, se tulisi tehdä ensi sijassa arvioiden heidän ulkopoliittista linjaansa. Tässä keskeisenä mittarina on väistämättä on ehdokkaiden suhtautuminen NATO-yhteistyöhön.
Presidentin NATO-kriittisyyden aste ei ole olennainen ainoastaan tulevan NATO-jäsenyys-spekulaation kannalta. Se on akuutti kysymys, joka liittyy siihen osallistuuko Suomi NATO-vetoisiin sotilaallisiin interventioihin, millä reunaehdoilla ja millaisin panoksin.
Se kenet nyt valitaan presidentiksi voi olla ratkaisevaa sen kannalta mihin sotiin meidät suomalaiset viedään tulevana kuusivuotiskautena.
Niinistö? Haavisto? Vastatkaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.