Olen harkinnut valtameripurjehdukselle lähtöä nykyaikaisella sarjatuotantoveneellä. En ole isoja meriä ylittänyt aikaisemmin ja haluaisinkin kuulla siksi kokeneilta valtameripurjehtijoilta:
Ovatko esim. Jimmy Cornellin antamat suositukset sopivista ylitysaikatauluista luotettavia?
Kestävätkö tasapohjaiset nykyveneet merenkäyntiä noilla suositelluilla aikatauluilla vallitsevilla keleillä?
Pitäisikö ko. veneiden rakenteisiin tehdä joitakin muutoksia ennen matkalle lähtöä?
Ovatko esim. Jimmy Cornellin antamat suositukset sopivista ylitysaikatauluista luotettavia?
Kestävätkö tasapohjaiset nykyveneet merenkäyntiä noilla suositelluilla aikatauluilla vallitsevilla keleillä?
Pitäisikö ko. veneiden rakenteisiin tehdä joitakin muutoksia ennen matkalle lähtöä?
Vastaukset 80
Vanhimmat
Jos lähtisin valtamerta ylittämään, katsoisin säätä netistä:
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
Kaikkia purjeveneitä kannattaa purjehtia niin, ettei turhaan ryskytä. Se tarkoittaa, että ihminen ohjaa ,eikä autopilotti. Valtameren yli menisin miehistön kera enkä yksin.
Jos vene on oikein rakennettu, eli masto tulee läpi kannen, on vantit kunnolla kiinnitetty kummastakin päästä, peräsimestä klappi pois jne, niin mikä ettei vikka bavaria 35 matchillä voisi lähteä valtameriä ylittämään.
Tuo maston läpimenovaatimus poistaa lähes kaikki nykyveneet maailman meriltä? Oletko ihan tosissasi? Ja oletko aloittajan toivoma kokenut valtameripurjehtija?
päinvastoinkin, jos läpi kannen menevä masto on sitten kaatuessaan riittävän luja suhteessa kansirakenteisiin niin mennessään yli laidan rikkoo myös kannen. Tulee mastoton avovene. Kannelle tuettu masto kaatuu siististi kantta rikkomatta, jolle siinä satu olemaan julmetun lujaa tabernaakkelia.
Jos vantti menee poikki tai irtoaa, kannella oleva masto menee samantien nurin. Kannen läpi oleva taas voi pysyä hetken pystyssä, jotta ehtii vaikka muutta kurssia maston kannalta edullisemmaksi.
Mietippä, miksi valtameriveneissä masto menee kannen läpi. Esim Nautorin ja Balticin tuotteissa ja monissa muissa. Ja uudessa delher 32:ssa myöskin masto menee kannen läpi, on koviin olosuhteisiin suunniteltu vene sekin.
Tuo on ihan turhaa spekulointia ja pelottelua asialla, jota ei tapahdu todellisuudessa. Onko tuollaista ikinä tapahtunut vähänkään järkevästi valmistetulle veneelle? Paljon yleisempää on, että jää pystyyn tappi, jota voi käyttää hätärikinä.
Mistä voi päätellä, että Dehler 32 on erityisesti koviin olosuteisiin rekennettu tai sovelias?
Hallberg Rassya monet pitävät ihanneveneenä valtameripurjehdukseen. Esimerkiksi HR 372 valittiin 2010 vuoden veneeksi, mutta ei siinäkään mene masto kannen läpi.
Täällä suomi24-asiantuntijat "tietävät" paremmin; masto pitää mennä kannen läpi. Heh-heh.
Vahvan veneen voi rakentaa meni masto kannen läpi tai ei.
Unohda koko ajatus. Kerran olen nähnyt luonnossa maston katkeamisen ja videoita voi kelata youtubesta. Satamissa maailmalla myös näkyy veneitä tilanteen jälkeen. Tapahtuma on silmänräpäyksellinen eikä siinä taiteilla veneen ohjaussuunnilla. Tyypillisesti jää pätkä pystyyn. Taitaa heikoin ja kovimmalla rasituksella oleva kohta olla spinnupuomin kiskon, fallien läpivientien ja ison puomikiinnityksen seutu.
Jos HR olisi ihanne vene valtameripurjehdukseen, myöskin kilpapurjehtijat käyttäsivät niitä uppotukkeja. Mutta koska kevyt vene kulkee kevyemmin ja paremmin ja vähemmillä rasituksilla, siksi hr on täysi paska moottoripursi ja class 40 vene aito kunnon purjevene.
Webistä taas voi lukea juttuja, miten keulastaagi on irronnut yläpäästään ja kannen läpi menevä masto on pysynyt ehjänä.
Masto menee kannneläpi, rustit on kunolla kiinni, mastoprofiili tukeva, peräsin jefa tms laakereilla, köli kunnolla kiinni. Balsa on valittu ydinmateriaaliksi runkoon, koska siten saadan kevyt ja ryskytystä kestävä rakenne.
Kisoihin suunniteltu, joten kestää.
Kyllä kannen päältä lähteväkin masto pysyy pystyssä, vaikka keulaharus katkeaa.
Meillä katkesi kerran aika vanhasta 33 jalkaisesta keulaharus, ylhäällä oli sekä iso että genua, sivumyötäistä tuulta ehkä 8 m/s. Kannen päältä lähtevä masto pysyi hyvin pystyssä, keulan suunnassa harusta tietysti korvasi rullagenua sen nostin.
Syy haruksen katkeamiseen oli kai genuarullan yläpään hankaaminen ja ehkä taivutuksen aiheuttama väsyminen, ainakin siltä kohdalta harus katkesi ja pientä kulumajälkeä oli näkyvissä.
Seisoi masto kannella tai on sen läpimenevä, keulaharuksen katketessa taitaa riippua etupäässä purjeista, tuulen voimasta ja sen suunnasta pysyykö masto pystyssä vai kaatuuko.
Tässäpä oikein tietäjän taidonnäyte.
Yllä oli oikein juntin tieteellinen vasta-.argumentti. Koskas junttien route du rhum skaba pidetään, jossa HR, Nauticat ja se punaraitainen hr:n tyyppinne kippo ovat ainoat luokat.
Tjaa-a. Onhan ne Class 40 veneet hienoja mutta tuppaa niissäkin olemaan mastonjalat kannella eikä kölin päällä.
Aijaa, akilaria 950:ssä näyttäsi maston tulevan kannen läpi:
http://www.akilariabyfastwave.com/?page_id=12
Kuin myös tässä:
http://inside.class40.com/diaporama.php?nom=contenu/galerie/493_640.jpg&titre=Start%20of%20La%20Route%20du%20Rhum%20-%20La%20Banque%20Postale%202010&credit=%A9%20Bernard%20Gergaud
Aijaa ittelles. Akilaria 950 ei ole class 40 luokan vene, mutta siinäkin masto on kannella alumiinijalalla. Linkkiesi kuvista tätä et pysty kertomaan mutta valmistajan julkaisemat speksit riittänevät todisteeksi:
http://www.akilaria.fr/pdf/descriptif_akilaria950_gb.pdf
Akilaria 40:ssa sama ratkaisu:
http://www.akilaria.com/standardversion.htm
ilmavaiva, valtamerivene ei ole yhtä kuin kilpailu
Jimmy Cornellin julkaisema "World Cruising Routes" on erinomainen lähdeteos. Siihen varmaankin aloittaja viittasi sääikkunakysymyksellään. Klassinen teos reiteistä ja sääikkunoista oli "Ocean Passages for the World", mutta sen hankkiminen veneen kirjastoon ei ole mitenkään välttämätön. Edellistä sen sijaan monet purjehtijat nimittävät "valtameripurjehtijan raamatuksi" - eikä syyttä!
Sama kirjoittaja, Jimmy Cornell, on muuten julkaissut muitakin valtameripurjehduksia suunnittelevalle sopivia tietokirjoja. Veneen valinnasta ja aloittajan esittämistä kysymyksistä löytyy vastaukset kirjoista "World Cruising Survey" ja v. 2007 ilmestyneessä kirjassa "A Passion for the Sea, Reflections on three circumnavigations".
Kannattaisi harkita liittymistä Suomen valtameripurjehtijat ry -nimiseen yhdistykseen, jos oikeasti suunnittelee valtameripurjehduksia. Yhdistyksellä taitaa muuten olla Hgin venemessujen yhteydessä yleisöluento, joka käsittelee veneen valtamerivarustelua.
Erilaiset suositukset venemerkeistä, läpimenevistä mastoista tai vaikka internetin seuraamisesta purjehduksen aikana ovat helposti annettuja ohjeita ja voivat heijastella kirjoittajiensa omien valtamerikokemuksien vähäisyyttä tai puuttumista.
Taas mahtava aloitus! Kukahan näitä juttuja kehittelee, aika sopivaan tahtiin niitä tänne laitat.
Yleisimmät venemerkit valtamerten ylityksissä taitavat olla HR, Swan, Beneteau, Bavaria, Jeanneau ja Oyster. Valitse joku noista. Tai sitten joku "suosikeista" Amel, Ovni, Island Packet. Kaikissa noissa hyvä suunnittelu, valmistus ja testatut rakenteet. Valitse kuitenkin riittävän iso vene.
Varottavia veneitä ovat vain muutaman kappaleen sarjoissa tehdyt yms, joissa voi olla lastentauteja eikä suunnitteluun ole ollut riittäviä resursseja, kun maksumiehinä on vain ne pari hassua ostajaa.
Nyt on syytä täsmentää! Nimimerkki 32 luetteli niitä venemerkkejä, jotka ovat olleet tavallisia ARC:ssa.
Jos kyse on muista valtameristä kuin Karibian retkestä ja tarkoitetaan purjehtimista maapallon ympäri, venekanta on erilainen. Esim. pallonkiertoveneiden keskikoko ja miehistö on merkitsevästi pienempi kuin ARC-tapahtumaan osallistuvilla. Metallirunkoiset veneet ovat huomattavasti yleisempiä pallon kierrossa kuin välillä Kanaria-Karibia tai Karibia-Eurooppa. Tilastoista ja venetyypeistä kiinnostuneet voivat lukea faktatietoutta Jimmy Cornellin kirjoista, joihin täälläkin on viitattu.
Harhakäsitystä edustaa sekin yleistys, että pieninä sarjoina tai one-offeina tehdyt valtameriveneet kärsisivät suunnittelun puutteesta tai lastentaudeista. Tosiasiallisesti sarjatuotanto tähtää tuotteisiin, joille on eniten ostajia. Suunnittelu on liiketoiminnan mukainen eli tuotetaan mahdollisimman halvoin tuotantokustannuksin mahdollisimman suurta yleisöä miellyttäviä tuotteita. Yleisön maku ja muoti tai veneen vauhtiresurssit, asumismukavuus jne vaikuttavat suunnitteluun enemmän kuin esim. soveltuvuus viikkojen/kuukausien valtamerilegeihin kahden hengen miehistöllä.
Erityisesti valtameripurjehdukseen suunnitellut ja rakennetut veneet kiinnostavat vain harvoja. Siksi ne tehdään usein tilaustyönä tai verrattain pieninä sarjoina.
"Valitse kuitenkin riittävän iso vene" oli hauska heitto ja varmaankin erityisen hyödyllinen pallonkierrosta uneksiville. Itselleni muodostui hiukan eri käsitys (tulin pallon kierroltani vajaa 10 v sitten): "älä valitse liian isoa venettä, valitse mahdollisimman vahva ja merikelpoinen".
Minusta on positiivista, että keskustellaan aktiivisesti ja uneksitaan. Hyvin harva silti lähtee Karibiaa kauemmaksi, jos sinnekään asti. Vain noin puolen sataa suomalaiskipparia on toteuttanut haaveensa pallon kierrosta. Mielestäni se on yllättävän vähän venekantaan ja haaveilijoiden määrään verrattuna!
"Erityisesti valtameripurjehdukseen suunnitellut ja rakennetut veneet kiinnostavat vain harvoja."
Aijaa, miksi joka purkkarissa on esim karttapöytä ja nykyään perheveneissäkin perästä avoimet istumalaatikot.
En ymmärrä mitä tarkoitat. Karttapöytä on hyvä ja tarpeellinen lyhyemmilläkin retkillä (vaikkapa läppärille tai lasten piirustuspöytänä) ja avonainen perä on perheveneiden muoti-ilmiö (kiva mennä uimaan).
No selitä nyt sitten mitä vaikka dehler 35:stä puuttuu atlantin ylitykseen.
http://www.dehler.com/#/nc/35/interieur.html
Toki voit Dehlerillä osallistua ARC:iin.
Silti se ei ole varsinainen valtamerivene, vaikka on läpäissyt CE/A vaatimukset niinkuin moni muukin vastaavan tyyppinen "valtamerikelpoinen" perhematkavene.
Kaikkein tavallisin totaalihaverin syy Atlantin ylityksissä on ARC-tilastojen mukaan ollut peräsinvaurio. Herkimmin vaurioituva peräsinmalli on ollut nykymuodin mukainen lapioperäsin. Ei kai Dehlerissäsi ole sellaista? Riittävätkä tankkitilavuudet vai pitääkö sinun ottaa vesipulloja ja jerrykannuja? Takilan mitoitus riittävä? Välistaagi m-fokalle?
Jos lähdet Karibiaa kauemmaksi, vaatimukset kasvavat....Esim. normaali 60 metrin ankkuriketjusi voi olla liian lyhyt. Mahtuuko Dehlerisi ketjuboksiin 75-100m 8-10-millistä kettinkiä ilman, että veneen trimmi kärsii? Onhan veneessäsi kunnollinen ankkurivinssi vakiona? Onko trysailille oma kisko mastossa? Onko SSB:lle maadoituslevy jo valmiina runkoon laminoituna, vai joudutko jälkiasentamaan senkin? Pysyykö köli, jos navigoit koralleihin? Onko water-makerille suunniteltu paikka? Minkälainen tuuliperäsin sopii veneeseesi? jne...
Pallonkiertäjän venevalinta tehdään mm. näitten seikkojen pohjalta:
Matkan kesto on yleensä noin 2 vuotta tai enemmän. Tuosta vain 4-6 kk käytetään pitkiin purjehdusosuuksiin. Muu aika 18 kk lähinnä asutaan veneessä, valtaosa ajasta. Veneen avotilan koko ja toimivuus oleskelutilana on avaintekijä, myös riittävän väljät ja hyvät sisätilat ovat täreitä. Isot vesitankit (ja septi-) sekä 2 vessaa/pesutilaa ovat plussaa. Siis melko iso vene.
Moni kaipaa 2 vuoden reissussa joitain kodin mukavuuksiakin (ei tietysti tosipurjehtija itse, mutta vaimo tai gastit/vierailijat kyllä). Isoon veneeseen on melko helposti järjestettävissä kunnon jää- ja pakastekaappi, riittävä akkukapasiteetti ja sen ylläpito, vedentekokone yms.
Veneen mukava kulku keskituulten aallokossa on tärkeää. Heikoissa tuulissa kaikissa veneissä kulku on mukavaa, vallitsevissa keskituulissa yli 50 jalan vene kulkee paljon mukavammin kuin alle 30 jalkainen. Kovissa tuulissa veneen turvallisuus on tärkeintä, sitä kuvaavat STIX- ja AVS-arvot paranevat yleensä huomattavasti veneen koon kasvaessa:
Swan 40: STIX 36 AVS 112
Swan 60: STIX 68 AVS 128
Swan 80: STIX 80 AVS 138
Myrskykelillä suuret murtuvat aallot voivat helposti kaataa veneen, kun murtuvan aallon korkeus lähentelee veneen pituutta. Iso vene kulkee vielä melko turvallisesti siinä kelissä, missä pieni on jo ongelmissa.
Vielä niistä pienissä sarjoissa valmistetuista ja ARC-tilastoista. Ne kyllä vahvistavat, että juuri pienet veneet ovat yleisimmin avun tarpeessa, samoin pienissä sarjoissa valmistetut ovat joutuneen keskimääräistä useammin ongelmiin. Joitain vuosia sitten osallistujina oli 2 tälläkin palstalla kehuttua mutta vain vähän valmistettua Camper & Nicholsonin venettä, näin siinä kävi:
Camper & Nicholson 25 m sloop "Mustang" menetti mastonsa. Motoroi perille.
Camper & Nicholson 32 "Compromise" menetti mastonsa. Miehistö evakuoitu toiseen ARC-veneeseen, vene hylättiin.
Pälä pälä, kuka nyt tankista vettä juo viikkojen reisulla. Monilla on pullovettä mukana.
Lapioperäsin kestää siinä missä vauroituvat skegivirityksetkin.
Kaikki tuo muu höpinäsi on helposti ratkaistavissa, esim ssb:n maadoitus sinne minne konekin on maadoitettu tai kölipulttiin.
Tuommoinen dehler 35 on niin kevyt, että liinassa riittää muuta metri kettinkiä ja 20 kg bruce perään, ei tarvita ankkurivinssiä.
Tuommoine fokkavene ei tarvi mitään trysaileja, vetää purjeen rullalle niin kuin muutkin tekee jos tuulee liikaa.
Pikäkölilläsi navoigoit miten sattu, etkä välitä kivistä ja koralleista. Turvallista;-)
Water maker pulma ratkeaa pullovesillä ja on fiksumpi ratkaisu kuin taas yksi laite aluksessa joka voi mennä rikki. Keskellä tyyntä valtamertä rikkinäisestä watermakerista ei ole paljon iloa. 400 litraa pullovesistä sen sijaan on.
Fiksu purjehtii pitkiä matkoja miehistön kera, jolloin venettä tuhoavat tuuli- ja autopilotit ovat turhia.
JNE.MOT.
Aloittaja ei ole lähtemässä kiertämään palloa vaan ylitämmään valtameriä ,esim karibialle ja takaisin.
Joten esseesi on täysin turha tässä keskustelussa.
Olisit voinut katsoa, mihin viestiin vastasin. Tosin täällä on nykyään aika hankala pitkissä ketjuissa seurata mihin mikin viesti on jatkoa.
Miteniinkatsoa, kokohöpinäsi koski 2 vuotta kestävää asumista veneessä. Atlantin yli ja takaisin suomesta selviää alle puolessa vuodessa. Matkalla voi nukkua vaikka hotellissa välillä.
Niinhän se on, mutta älä turhaan kirjoittele tänne, jos et osaa seurata mihin viestiin mikin vastaus kuuluu tai et viitsi lukea sitä edeltävää viestiä.
Ok. Kerro sitten kokemuksesi, kun palaat pallon kierroltasi. Pidä kuitenkin mielessä, mitä nyt selittelit
.
Nimimerkille "32".
Otetaanpa vertailun vuoksi esimerkki pienen valtameriveneen tunnusluvuista. Vancouver 28:n STIX=36, AVS=170.
Kuvitelmasi siitä, että AVS paranee koon kasvaessa on virheellinen. Samoin muutkin arvelusi. Faktatietouttakin löytäisit niin pallonkiertoveneistä, reiteistä aikatauluista kuin merikelpoisuudestakin, jos asia sinua kiinnostaa.
Kuten tietänet, ARC:n osallistujien enemmistölle kysymys on heidän ensimmäisestä valtameren ylityksestään. Kokemus ja veneet ovat sen mukaiset - vahinkoja sattuu, mutta apu on useimmiten järjestynyt ja kuolemantapauksia on ollut aika vähän. On tilastollista potaskaa noukkia muutama camper&nicholson vene ja pitää niitä "todisteena" ko venemerkin heikkoudesta. Montako camper&nicholsonia on valmistettu, moniko niistä on kärsinyt jotain vaurioita tai tuhoutunut, minkä ikäiset rikit mastonsa menettäneissä veneissä oli? Kuuluuko camper&nicholson mielestäsi kyseenalaisen heikkolaatuisiin venemerkkeihin?
Kirjoititko juttusi muutaman oluen jälkeen vai oliko kysymyksessä pilailu?
http://en.wikipedia.org/wiki/Camper_and_Nicholsons
Niin, (Camper &) Nicholsonilla on upea menneisyys jo yli 100 vuoden takaa ja oli aikanaan suurikin venevalmistaja. Viimeisten 30-40 vuoden ajan sitä on leimannut supistuminen ja jatkuvat omistajan vaihdokset. Telakka kai keskittyi lähinnä joidenkin yksittäisten isojen custom-veneiden valmistukseen. Nyt niidenkin valmistus taitaa olla lopahtanut.
Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta. Pienten veneiden AVS pitää ollakin melko korkea vastatakseen isomman matalaa AVS-arvoa. En kuvittele AVS-arvon nousevan automaattisesti veneen koon mukaan, vaikka suhteellinen stabilius kaatumisen suhteen niin tekeekin.
Tuo Vancouver 28 on hyvin poikkeuksellinen arvoiltaan. On joitain muitakin pieniä veneitä, joilla on korkea AVS ja sen avulla myös niiden STIX nousee yleensä minimin 32 yläpuolelle, koska AVS sisältyy STIX-arvoon yhtenä parametria. Nuo ovat kuitenkin harvinaisia poikkeuksia.
Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s tuuli).
Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi. Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.
Kirjoitit ARC-veneiden kokemattomuudesta valtamerellä. Voi olla, mutta se tavallinen tarina on ARC:n kohdalla, että ARC-vene avustaa jotain yksinään Atlanttia ylittävää pikkuvenettä, kuten nämä vuonna 2007:
** Bavaria 50 "Navillus" pelasti pienen 31 ft katamaran "Spam"in 3 hengen miehistön pelastuslautalta keskellä Atlantia, jonne "Spam" jätettiin hitaasti uppoamaan.Bavaria 50 "Navillus" jatkoi täydennetyllä miehistöllä St Lucialle.
** Swan 48 "GiGi" pelasti pienen 9,3 m Westerly Corsair veneen "Barbary Dock"in 2 hengen miehistön. Vene hylättiin 1650 nm päässä St Lucialta, jonne Swan "GiGi" jatkoi täydennetyllä miehistöllä.
Bavaria 50 "Navillus" ja Swan 48 "GiGi" ovat molemmat ARC-veneitä, kumpikaan hädässä olleista pikkuveneistä ei.
hyvä video mistä näkyy kun aalto kaataa pienen matkaveneen.eikä oo iso murtuva aalto.
http://www.youtube.com/watch?v=n_jz708oeVI
Mistähän nuokin jutut on revitty. Westerly Corsair ei ole 9 metrinen vene, vaan lähemmäs 11 metrinen eikä kovin pieni eikä varsinkaan kevyt. Mielestäni myös sillä on tuo ihmisten niin rakastama A lätkä.
"On December 1st, Philip Wright's UK-based Swan 48, GiGi, picked up a Mayday call from the British Westerly Corsair Barbary Duck (not participating in the ARC), advising that the crew were in a liferaft ...."
"On December 8th, the Irish Bavaria 50 Navillus rescued three men from a non-ARC yacht. Former Royal Navy radio officer Peter Kyne, 48, of the Scilly Isles, was sailing the 31-foot catamaran Spam ..."
http://www.caribbeancompass.com/arc2007.htm
Jossain toisessa lähteessä oli mainittu Barbary Dock'in pituudeksi 9,3m. Olen syvästi pahoillani, jos pituus on väärä ja olen välittänyt virheellistä tietoa.
Ok, sä et opi koskaan, vanha jäärä, että dehler 35 veneellä ja vastaavilla voi purjehtia maailman ympäri ja mukavammin ja turvallisemmin kuin jollain uppotukilla.
Älä itse kirjoitttel tänne, koska logiikkasi kusee koko ajan, esim:
"kokohöpinäsi koski 2 vuotta kestävää asumista veneessä"
"Niinhän se on"
Tässä hyvä video ison venee kipparin ja miehistön navigointi- ja merimiestaidoista:
http://www.youtube.com/watch?v=u6i0udkBGFE&feature=related
Alueella ei ole edes saaria eikä kvikkoja, kuten suomessa.
Miten selität sitten minitransat 650 veneiden merikelpoisuuden/kelvottomuuden. Et mitenkään. Stixstuks kaavojesi mukaan niiden pitäisi olla merikelvottomia aluksia, kuitenkin valtameriä niillä ylitetään.
http://www.youtube.com/watch?v=Co89cacGODg&feature=related
Niillä kilpailevat ymmärtää keskivertopurjehtijaa enemmän säänavigoinnista, veneen ei siis tarvitsekaan kestää kaikkia mahdollisia olosuhteita kun niihin ei jouduta.
Stix taitaa myöskin olla kääntökölisillä mineillä A kategorian vaatimalla tasolla korkeasta avs:stä johtuen.
Kyse ei ole ehdottomasta merikelvollisuudesta tai -kelvottomuudesta, vaan hyväksyttävän riskin määrästä. Reikäpäiset ranskalaiset vetävät mini-transattinsa paljon suuremmalla riskillä kuin mihin moni perheveneilijä on valmis, vaikka reitti ja ajankohta on koitettu valita mahdollisimman hyvin avotuuliveneelle sopivaksi.
Lähtisitkö itse tällaisella atlantin yli? Tai edes Tallinnaan? Minä en.
http://www.thedailysail.com/offshore/11/60195/0/david-raison-wins-mini-transat
32:n mukaan C&N on siis kautta aikojen suunnitellut merikelvottomia paatteja ja siksi toimintakin on onneksi tyrehtynyt. Kuka nyt tällaisia kelvottomia paatteja huolisi, kun sarjatkin on niin pieniä ? Hyi, ällöttävää.... Onneksi meillä on 32:n asiantuntemus!
http://www.camperandnicholsons.com/yacht-construction/index.htm
Hienoja yli 100-jalkaisia moottorijahteja, mutta ei yhtään purjevenettä.
Camper & Nicholson on kai tehnyt monen kokoisia veneitä yli 200 vuoden ajan. Varmaan joukosta löytyisi sinullekin sopiva pikkupurkkari, jos 32:n mollaaman venevalmistajan vanhemmat mallit kelpaisivat.
kannattaa katsoa tämäkin esimerkki vanhoista C&N veneistä
http://www.youtube.com/watch?v=9-SDflJdsdM
Hauskasti väännelty juttu kirjoittamastani. Kirjoitin C&N:n purjeveneistä:
"(Camper &) Nicholsonilla on upea menneisyys jo yli 100 vuoden takaa ja oli aikanaan suurikin venevalmistaja. "
Jotenkin sait sen muotoon:
"32:n mukaan C&N on siis kautta aikojen suunnitellut merikelvottomia paatteja ja siksi toimintakin on onneksi tyrehtynyt."
Tai ei toisten kirjoitusten vääristely nyt niin hauskaa ole. Eikä kunniallistakaan.
Vielä C&N:n historiasta yksi suomalaisia kiinnostava juttu. Nautor Group osti 2000-luvun alussa Camper & Nicholsons Yachting Ltd:n (osa jakautunutta C&N-firmaa) ja valmisti siellä 42-jalan moottoriveneitä vuoteen 2005 asti.
ota leijas ja mee ulos leikkimään
Hyvä 32, ei tosiaan ollut kovin kunniallista se, että etsit nimenomaan C&N:n omien tarinoittesi tueksi. Siksi varmaankin tuli palautetta.
"Camper & Nicholson 25 m sloop "Mustang" menetti mastonsa. Motoroi perille.
Camper & Nicholson 32 "Compromise" menetti mastonsa."
Mistä muuten arvelet ko. mastojen menetysten johtuneen? Olisiko maston menetyksessä koskaan veneen omistajalla mitään osaa vaikkapa laiminlyömällä rikin tarkastuksen? Entä, jos sokka olikin unohtunut vanttiruuvista? Sekin veneen valmistajan syytä??
Oliko Nicholson 32 "Compromise":n kipparin psyykisellä sairaudella ollut mitään osuutta tapahtuneeseen. venehän ajalehti myöhemmin Azoreille, josta se löydettiin. Kaikki sinun mielestäsi C&N:n syytä?
http://www.yachtingworld.com/blogs/elaine-bunting/416859/abandoned-yacht-washes-up-in-azores
http://www.charterworld.com/index.html?sub=yacht-charter&charter=sailing-yacht-mustang-652
Surkuhupaisaa tuo, ettei C&N-veneiden vaurioista saisi puhua. Kerroin saman viestiketjun toisessa viestissani 2 muun ei-C&N -veneen ongelmista (pieni katamaran Spam ja Westerly "Barbary Dock").
Miksi et noitä puolusta täällä?
Yleinen linja täällä on, että Hansen, Bavarian, Beneteaun tai muidenkin ranskalaisten veneiden mahdollisista ongelmista saa ja tuleekin puhua, mutta esim. Swanin, FG:n tai HR:n kohdalla vastaava on paheksuttavaa. Lisään nyt C&N:n listalle, jotta en jatkossa turhaan kiihdytä saitin asiantuntijoita.
Opetele seuramaan säätiedoituksia ja perehdy purjehduksen eri muotoihin paremmin:
"Säätiedotus merenkulkijoille 30.1.2012 klo 12.45
Voimakas korkeapaine, joka ulottuu Pohjois-Venäjältä Suomeen, pysyy lähes paikallaan.
Odotettavissa huomiseen keskipäivään asti:
Suomenlahti, Pohjois-Itämeri, Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Selkämeri:
Idän ja kaakon välistä tuulta 4-8 m/s. Enimmäkseen hyvä näkyvyys.
Merenkurkku ja Perämeri:
Kaakonpuoleista tuulta 2-6 m/s. Paikoin merisavua.
Saimaa:
Idänpuoleista tuulta 0-3 m/s. Enimmäkseen hyvä näkyvyys. "
leikkimään
Ei ole elämää sulla.
Taidat olla maito tapaus, koska dehler 35 veneellä et uskalla purjehtia. Juo enemmän maitoa, luut vahvistuu, niin kyllä se siitä.
faq: automaattivastaaja vastaa ääliölle
maito, luu
Koeta vihdoin ymmärtää, että esim. Compromisen kipparin psykoosi ja hoitoon toimittaminen miehistön evakuoiminen toiseen alukseen ei johtunut veneen valmistajasta.
Jos tarkoituksesi on selvittää venetyyppien ongelmia, ehdotan erilaista analyysiä. Kerää esim. 20 vuoden aineisto eri merkkisistä ARC-veneistä ja laske niiden perusteella onko eri venemerkeillä jotain tilastollisesti merkitseviä eroja peräsimen tai maston menetyksissä, keskeyttämisissä tms. Tilastomatematiikan alkeistakin löytynee netistä tietoa, jos se ei ole kuulunut koulutukseesi.
Kysymys ei todellakaan ollut venekohtaisten ongelmien peittelyn halusta, vaan huomautus äärettömän heikosti perustelluista päätelmistäsi. Sama muuten koskee yksittäsiä kilpasuorituksia ja -sijoituksia. Niissäkin ratkaisee moni muukin seikka kuin pelkkä veneen merkki.
Nyt juttusi menevät jo vähän överiksi!
Kirjoitit:
"Koeta vihdoin ymmärtää, että esim. Compromisen kipparin psykoosi ja hoitoon toimittaminen miehistön evakuoiminen toiseen alukseen ei johtunut veneen valmistajasta. "
En ole tuollaista väittänyt enkä väitä. En väitä myöskään, että maston katkeaminen johtuisi kipparin psykoosista.
Ei ole mitenkään kovin tavatonta, että pienen veneen kippari sekoaa isolla merellä. Tuon Compromisen tapaan pienen Allegrian (tämäkin ei-ARC-vene)kippari sekosi ja hyppäsi yöllä yli laidan. Etsimässä oli myös suomalaisten ARC-vene 'Tracker my way'. Kippari löytyi, hyppäsi uudelleen, löytyi taas ja siirrettiin sota-alukseen.
http://www.bymnews.com/news/newsDetails.php?id=1308
Siis katkesiko Compromisen masto?? Sellaista ei ainakaan tässä linkissä mainita:
http://www.sailingnetworks.com/news/read/5241
"Pälä pälä, kuka nyt tankista vettä juo viikkojen reisulla. Monilla on pullovettä mukana." Joo, jotkut lastaavat veneen täyteen vesipulloja, mutta mielestäni se on turhaa ja epäekologistakin (kauhea kasa muovipulloja, ja pallonkierron varrelle osuu vain harvoja maita, joissa muovipullot kierrätetään edes). Meidän pallonkierrolla juomavesi tuli veneen vesitankeista, joten isot tankit olivat ihan olennaiset. Miksei viikkojen reissuilla muka juotaisi vettä tankista?? Meillä oli kunnon filtterit ja vesi maistui hyvältä, eikä koskaan tullut mitään vatsavaivojakaan, vaikka vettä tankattiin kaikenlaisissa paikoissa. Keräsimme myös sadevettä tankkeihin, eikä vesi koskaan loppunut kesken. Ihan toimiva homma.
No kerropa sitten filtterin merkki ja malli, jonka voi asentaa veneen makeavesijärjestelmään ja pitää tankkiveden juotavassa kunnossa viikkoja.
Moisella ihmelaitteella on käyttöä ihan kotivesilläkin.
"Lähtisitkö itse tällaisella atlantin yli? Tai edes Tallinnaan? Minä en."
Melko vähän olet Helsinki Tallinaväliä liikkunut sitten. Kaikenlaisia kippoja sillä välillä näkee, esim elvström 707.
http://www.sail707.com/
Tosipurjehtia purjehtii tuollaisella ja minitransatilla minne vaan.
Ja J-80 veneellä kisataan esim Gotlannin ympäri:
http://jboatnews.blogspot.com/2010/08/j80-gotland-runt-personal-report.html
kyllä Suomen lämpötiloissa juomavesi tankissa pysyy vaikka koko kesän juotavana. Itse olen vain lisännyt kulutusta vastaavan määrän vanhan päälle, hyvää on ollut.
Esim. Nerox
Olen minäkin katsellut YouTubesta purjehdusta, mutta nyt ei ollut kyse siitä mitä joku toinen on tehnyt. Kysymys kuului LÄHTISITKÖ ITSE scow-runkoisella atlantille? Tai elvström 707:lla Tallinnaan? Tai J-80:llä Gotlant Runttiin?
Minä en (edelleenkään) lähtisi, koska em. veneet eivät ole riittävän merikelpoisia minun riskinsietokyvylleni.
Suositellut aikaikkunat ovat vuosisataista perimätietoa eikä ole mieltä olla noudattamatta. Niillähän pyritään vain määrittämään helpoin/mukavin/turvallisin ajankohta. Parempi mm. on purjehtia pasaatia silloin kun se toimii ja olla pois pyörremyrskyalueelta silloin kun on se aika vuodesta. Biskajalta tai pohjoisimmalta Atlantilta kannattaa pysyä pois talvella. Jotkut harvat tekevät tahallaan päin vastoin ja esim kiertävät Kap Hornin tai pallon vastatuuleen. Sitten kun on merellä niin netistä saa säätä muttei cruisingveneellä paljoa sääilmiöitä kerkiä vaistämään.
Seppomartti ja muutkin kertoilevat, että "sitten kun on merellä niin netistä saa säätä". Käytännössä ei ole ihan näin, sillä hyvin harvassa cruising-veneessä on internetyhteys satelliittipuhelimella. Kaikkein yleisin tapa seurata säätä on sääfaksien ja grib-file karttojen vastaanottaminen HF-radion tai satelliittipuhelimen (tavallisimmin iridium) kautta. HF-radiolla se on ilmaista, satelliittipuhelimella "air time" maksaa. Internet-yhteys satelliitin kautta vaatii tehokkaan modeemin ja yhteysaika lienee kallis. Siitä ei itselläni ole kokemusta, koska käytän vain HF-radiota ja sailmailia. Ehkä jollain muulla on kokemusta satelliitti-internetyhteyksistä ja voi kertoa kustannuksista.
Toinen hiukan virheellinen käsitys on se, ettei cruisingveneellä kerkiäsi väistämään sääilmiöitä. Omasta kokemuksesta sanoisin, että jonkinverran kerkiää. Matalapaineiden reittejä pystytään ennustamaan aika hyvin, mikä mahdollistaa kurssimuutosten tekemisen. Esim. Atlantilla on jo vuosia toiminut Herbin säänetti, joka on antanut purjehtijoille venekohtaiset waypoint-suositukset lähestyvän myrskymatalan välttämiseksi tai kiertämiseksi. En tiedä ylläpitääkö kanadalainen Herb enää tätä ilmaista sääpalveluaan, ehkä nyt on joku vastaava? Pacificin puolella NZ:sta käsin toimii Russel Radio, jossa myös metereologi antaa myrskymatlan lähestyessä venekohtaiset väistämisohjeet. Nämä säänetit toimivat ainoastaan HF-taajuudella (SSB-radio).
Erityisen tärkeä on hirmumyrskyjen (Atlantilla hurrikaanit, Pacificilla syklonit) väistäminen. Silloin väistämisessä on kyse hengissä säilymisestä. Yleisiä ohjeita ja väistämisperiaatteita esitetään kirjoissa, tilannekohtaiset ohjeet välitetään HF-radiolla kuten edellä jo kerroin. Hirmumyrskyjen riski on vähäinen, jos noudattaa sääikkunasuosituksia eikä ole "väärässä paikassa väärään aikaan".
"Suositellut aikaikkunat ovat vuosisataista perimätietoa..."
Kyllä kysymys on tilastollisista todennäköisyyksistä ja niiden päivityksistä.
Paikallisia sääikkunan ennusteita varten valtamerten ylittäjille on tarjolla erilaisia metereologisia palveluita. Niillä, joilla on veneessään SSB pactor ja Sailmail-liittymä, voivat tilata saildocs tiedotteet sopivan sääikkunan valitsemiseksi (maksuton sääpalvelu).
Taidamme puhua samasta asiasta. Eikös sään todennäköisyydet ja ennustaminen perustu aikaisempaan tietoon eli lyhyemmin ilmaistuna " perimätietoon" olipa Kyseessä paikallinen ennustus tai vaikka pyörremyrskykauden alkaminen..Jos osuvuus ennusteissa on esim parhaimmillaan 70-80% niin kääntäen on 20-30% riski joutua purjehtimaan muuta kuin ennustettua säätä. käytössäni on edellä mainostetut SSB Sailmail ja Iridiumyhteys ja katselen gribfilejä mutta avomerellä- mukaan luettuna Itämeri- on syytä olla valmistautunut ennusteiden pettämiseen ja kaikkeen keliin. Viime kesänä osuin Mistralin eteläreunaan ja 3 vrk oli aika kurjaa. Muutamaa tuntia aikaisemmin rannasta lähtiessä vilkaistu ennustus ei tietenkään tiennyt mitään. Edellisen kerran Mistraliin tutustuin 2007. "perimätieto" kertoo millä alueella ja mistä puhaltaa- ja että ei ole ennustettavissa. Ketjun aloittajan pähkäilemä aikaikkunasta voisi arvailla tämän esimerkkituulen todennäköisyyksiä eri kuukausina Corsikan länsipuolella. Toinen aikaikkunaesimerkki voisi olla länsituulet Pohjois Atlantilla keväällä. Mr. Cornell on sitten kirjaansa kirjannut millon Bermudalta lähdetään Hortaan. Aikataulut varmaan on ollut tiedossa jo ennen kyseisen herran syntymää purjelaivojen aikaan.
Kyllä menee puurot ja vellit pikkasen sekoisin, jos paikalliset sääilmiöt sekoitetaan pitkäaikaisiin säätilastoihin.
Oli myös tarpeetonta vähätellä Jimmy Cornellin "World Cruising Routes", kirjaa. Siihen kai seppomartin viisastelu kohdistui ("aikataulut varmaan on ollut tiedossa jo ennen kyseisen herran syntymää purjelaivojen aikaan").
J.Cornell on koonnut kirjaansa purjehtijoiden suosimat reitit waypointeineen ja esittää kullekin reitille parhaan ajankohdan sekä sen ajankohdan, jolloin trooppisten myrskyjen esiintyminen on todennäköistä. Vanha klassikko "Ocean Passages for the World" on paljon ylimalkaisempi. En tiedä muuta pätevää valtameripurjehtijoille tarkoittetua reittikirjaa, kun Cornellin kokoama. Minusta kirja oli erittäin hyödyllinen seilatessani maailman ympäri NZ:n, Kapkaupungin ja Brasilian kautta sekä tehdessäni pari Atlantin ylitystä ja purjehtiessani Pohjois-Atlantilla useita kertoja. Omien kokemusteni perusteella voin lämpimästi suositella mr. Cornellin kirjaa reittien ja aikataulujen suunnitteluun!
Tietenkin "tavanomaiset" myrskyt voivat yllättää missäpäin maailmaa tahansa ja niiden kohtaamiseen on varauduttava, kun valtamerille lähtee. Kuitenkin riski joutua trooppiseen hirmumyrskyyn on vähäinen, jos noudattaa metereologien sääikkunasuosituksia - esim. Bob McDavitt välittää Uudesta-Selannista starttaaville ajankohtaiset sääikkunan suositukset viikon tai parin välein tilanteesta riippuen. Jos osallistuu ARCiin, Atlantin ylityksen ajaksi saa sääpalvelun ARC:n toimesta.
Pohjois-Atlantti on suhteellisen laaja alue enkä oikein ymmärtänyt seppomartin viittauksen tarkoitusta. Tuulten lisäksi on syytä huomioida merivirrat vaikkapa purjehdittaessa Norjan ja Islannin kautta New Founlandiin (sekin on Pohjois-Atlantilla käytetty purjehdusreitti). Karibian kävijöitä kiinnostaa menomatkalla Pohjois-Atlantin talvinen itäpasaati Kanaria-Karibia legillä ja keväisellä kotimatkalla kiinnostaa sargassomeren pohjoispuolinen länsituuli pläkän välttämiseksi, mutta näiden luulisi olevan selvää "pässin lihaa" kaikille Karibian kruisailusta haaveileville. ARC:n aikataulu on hyvä vinkki niillekin, jotka eivät Karibian retkellään osallistu ARC-tapahtumaan.
" muttei cruisingveneellä paljoa sääilmiöitä kerkiä vaistämään. "
Kerkiää sitä joillakin vaikkei useimmilla kunnolla kerkiäkään.
Esim jos alla on 60 jalkainen gunboat :-)
Ja nehän on päivänselviä cruising veneitä eikä todellakaan mitään raasereita.
"Awarded Boat of the Year in '04 by Cruising World. Opting many features from offshore racers Gunboats are made entirely from carbon fiber, honeycomb Nomex ..."
Joka miehellä täytyy olla hiilikuidusta, nomexista ja kevlarista tehty 60 jalkainen katamaraani. Etenkin aloittelijoilla, jotka haaveilevat ensimmäisestä pitkästä legistä.
Sääikkuniihin ei voi todellakaan luottaa. Aina on mahdollista, että osuu matalapaine kohdalle jolloin tuulet nousevat myrskylukemiin. Vähintäänkin kovaa tuulta osuu matkalle suurella todennäköisyydellä. Lähdimme muutama vuosi sitten Lissabonista kohti Madeiraa ja aivan tyyntä keliä ja korkeapainetta oi luvattu viikko eteenpäin . Alkumatka mentiin koneella kun ei juuri tuullut. Parin vuorokauden päästä tuuli nousikin matalapaineen yllätettyä yli 22 m/s lukemiin ja sivuvastaistaa paukutettiin littanapohjaisella 50 Beneteaulla niin, että keulasta irtosi pitkittäislaipio ja rustit alkoivat kannesta vuotamaan. 9 hengen miehistöstä 5 makasi merisairaana bunkan pohjalla, vaikka keulabunkassa menetettiin alastuloissa painovoima ja vettä tuli rustien läpi bunkaan. Kölipalkit pititivät varsin ikävää tutinaa kun tultiin aallosta alas hieman varomattomasti. Pilssiin piti kurkkia ja pilssiä tuhjentää.Ovat nämäkin muka suunniteltu näihin myrkyisiin olosuhteisiin (yli 8 boforia), mutta valitsisin kyllä miettimättä vanhanliiton veemäisen pitkäkölisen, jos meinaisin viikkoa pidempään merillä kellua.
Jaa, toiset osaavat purjetia paremmin valtamerillä group benetaun tuotteilla:
http://jeanneau.tripod.com/owner_websites.htm
Täydennetäänpä vielä. Termi sääikkuna tarkoittaa sellaista rajoitettua ajanjaksoa, jonka aikana sää todennäköisesti pysyy aiotun projektin kannalta suotuisana (esim. meren ylitys tai kiipeäminen vuoren huipulle).
Käydyssä keskustelussa on taidettu sotkea sääilmiöiden kausivaihtelut paikallisiin sääikkunoihin.
Valtameriä ylittäessä kannattaa todellakin seurata sääkarttoja ja purjehtijoille tarkoitettuja, HF-radiolla toimivia, metereologisia "säänettejä". Tavallisella purjehdusnopeudellakin pystyy jonkinverran väistelemään matalapaineita ja voi pyrkiä hakeutumaan pois matalapaineen vaarallisimmasta sektorista. Myrskymatalan kohtaamiseen ehtii yleensä valmistautua, jos matalapaineen kehittymistä on seurannut. Ilmapuntarin merkitystä ei pidä väheksyä.
Metereologisten palveluiden saatavuus ja tarve on tietenkin erilainen lyhyemmilllä merimatkoilla, esim. Itämerellä tai Välimerellä, kuin tuhansien merimailien valtamerilegeillä.
" Tavallisella purjehdusnopeudellakin pystyy jonkinverran väistelemään matalapaineita ja voi pyrkiä hakeutumaan pois matalapaineen vaarallisimmasta sektorista. "
Juu, jonkin verran pystyy ja pyrkiä voi, mutta ei voi olla täysin varma että onnistuu, ja siksi hitaan veneen ja sen miehistön on tarvittaessa kestettävä hieman kovempaakin tuulta.
Vor70 veneen suorituskyvyn omaavalla cruisin catilla ( gunboat 60+ tai mc2 60 ) taas pystyy reagoimaan säätilaan, kunhan sitä säätietoa hankkii. Eli sillä joutuu myrskyyn vain hölmöyttään.
Hitaalla cruiserilla taas voi joutua hölmöilemättäkin, jos sattuu huono mäihä.
Hitaalla cruiserilla ei siis voi 100% varmuudella luottaa sääikkunaan valtameren ylityksessä, vaan kovempiin keleihin on syytä olla varautunut, vaikkei niihin todennäköisesti joudukaan mikäli säätietoja seuraa ja myös ymmärtää jotain säänavigoinnista.