SEKS seinäjoki..

En oo menossa synnyttämään, mutta synnytin seinäjoella 8kk sitten. paskan maku jäi kans suuhun. kokonaiskesto 16,5h, ponnistusvaihe 2,5h..lopuksi imukupilla revittiin ulos, eikä pää ollu ees näkyvis. kamala kokemus. oli otsatarjonnas,siksi ei tullu pihalle. ilokaasu, epiduraali,purendaalipuudutus vai mikä onkaan. epiduraali ei auttanu juuri mitää. lääkäri,joka veti imukupilla,oli tosi vittumainen!!! siitä jäi paskin maku. kätilö oli ok. osastolla muutama ihana hoitaja, muutama tosi tympee. ei huvita uudesta mennä.

MInä olen synnyttänyt kaksi ensimmäistä lastani naistenklinikalla helsingissä ja tämän viimeisen muutama kk sitten seinäjoella ja täytyy sanoa että seinäjoki vei voiton. Ensimäinen synnytykseni oli sectio vauvan sydänäänten laskun vuoksi ja ehdin avautua 10cm. Toinen synnytys oli nopea (muutama tunti) ja ponnistuvaihe helppo. Kolmas joka oli seinäjoella oli taas pitkä ja myöskin imukuppi koska vauva oli iso ja minulta alkoi loppua voimat kesken. Helsinkiin ja Seinäjokeen synnärin puolelle ei ole pahaa sanottavaa. Kummassakin oli mukavat kätilöt sekä henkilökunta. Seinäjoella kuitenkin lapsivuodeosasto (eli vierihoito) oli kuin paratiisi verrattuna helsinkiin. Helsingissä Naistenklinikalla oli vanhat tilat ja paljon potilaita. Meitä oli neljä samassa huoneessa ja sermit ainoastaan välissä. Muistaakseni käytävällä oli yhteinen suihku ja wc. Osa äideistä joutui olemaan käytäväpaikalla koska huoneissa ei ollut enää tilaa. Hekilökunta oli kiireistä ja eivät ehkä niin auttavaisia (johtuisiko kiirestä?) kuin seinäjoella. Seinäjoella olimme kahden hengen huoneissa jossa omat suihkut ja wc. Tilat oli kuulemma juuri rempattu. Henkilökunta oli mukavaa ja auttavaista joten pahaa sanottavaa ei juurikaan ole. Kun tulimme osastolle sielä oli kiirettä mutta aina sai apua kun tarvitsi. Viimeiseksi yöksi saimme perhehuoneen koska kiire oli hieman hellittänyt ja osastolla oli enemmän tilaa.

HAami että teillä on jäänyt paha maku suuhun :( minulla ei kuitenkaan ole mitään pahaa sanottavaa seinäjoesta ja menisin sinne synnyttämään mielummin kuin helsinkiin.

kerrrrttttuuu: En tiedä montako syn sinulla on takana mutta itse voin todeta ettei synnytyksen kulkuun, kestoon tai loputulokseen voi juuri kukaan vaikuttaa, ei edes henkilökunta eikä riipu siitä missä synnytät. Synnytykset menee kuin menee eikä niitä voi ennustaa.Lisäisin vielä että jos vauvan pää olisi ollut näkyvissä niin tuskin olisi jouduttukaan ottaa imukupilla vaan olisit saanut ponnistettua vauvan pihalle.
Kannattaa tehdä valitus lääkärin käytöksestä!!!

Synnytin Seinäjoella hieman yli 4kk sitten. Itselle jäi hyvä mieli synnytyksestä. Kaikki meni hyvin ja henkilökunta oli tosi mukavaa!

Kerttttttuuuu.. Mul oli kanssa "otsatarjonnas" mut ponnistin "vaan" 57min ja poika oli ulkona,mut leikattiin väliliha.Mä kirosin kyllä että ei saa leikata mut ne vaan sano että täytyy leikata eikä sen koommin kerrottu miksi.Koko synnytys kesti kaikenkaikkiaan n.13h.Kun olin aloittanut ponnistamisen joutuivat kätilöt lähtemään heti toiseen saliin ku siel oli tilanne päällä ja jättivät mut mieheni kanssa n.tunniksi yksin ponnistelemaan.Eihän siinä ny ponnistaa uskaltanu ku ei ollut kätilöitä eikä ketään siinä.Ensi synnyttäjänä olin hieman hämillää ku muutaman kerran ponnistanut niin kätilöt lähtee toisee salii.No ne tuli sit takas ja sain pojan maailmaan.Mut heti ne saman tien lähtivät pesivät vaan pojan ja kursivat mut kasaa ja katosivat.Mulle tuli kaamee pissahätä,rimputin kelloa mut hoitaja kurkkas oven raosta et "tullaa ku keritää"oltii siis viel salissa. No mä nyppäsin kaikki tipan yms muut irti ku ei 30min päästäkää ketää näkyny ja menin ite vessaa miestä apuna käyttäen. Kätilö suuttui kun kuuli et olin iteksee käyny vessassa,en tiiä miksi ei saisi käydä olisko pitäny allee kusta? Ja vieriosaton lääkäristä puhumattakaa,tulee tutkimaan mun alapäätä vetää vaan tyylii housut kinttuu ja nyrkin "sinne" vaikka on alapää täynnä tikkejä ja saatanan kipeä,itkuhan siinä tuli ja tosi paha mieli kun tollee tullaa eikä kerrota mitä tehään :( kaikkee tollasta paskaa en jaksa alkuu ees kirjottaa ku ei menny nappiin niin ei..

Itse olin synnyttämässä esikoista Naistenklinikalla Helsingissä.Itse olin avautunut n:5cm mennessä sinne synnyttämään.Kaksi edellistä päivää kärsin voimakkaista supistuksista kotona ja päivää ennen menoa synnytyssairaalaan,poltot olivat tosi voimakkaita ja tulivat 5min välein,tuntui että kuolen kipuun...säteili ihan jumalattomasti lonkkiin ja ala reisiin.Muutamat itkun väänsin supistuksien aikana ja mies hieroi selkää minkä pystyi,itse melkeinpä asustin suihkussa kipujen ajan,rentoutti ainaskin mun oloani vähän,että pystyin olemaan kovienkin supistuksien välin kotona,niin pitkään kun vain jaksoin ja kestin kipujeni kanssa.
Soitettiin naistenklinikan vastaanotolle ja käskivät alkaa tulemaan paikalle.Sinne saavuttuamme kätilö tutki ja sanoikin,että olet jo avautunut 5cm ja eikun sairaala vaatteet päälle ja synnytyssaliin.Odottamis aika olikin sitten tosi pitkä aika,kun vauveli ei halunnut laskeutua alas..mutta itse ponnistamis vaihe olikin vain alle 30min.Itse pyysin epipudaaripuudutuksia kolme kappaletta ja niiden avulla pystyinkin suorittamaan synnytyksen ilman kipuja...Itsellä koko synnytys kesti yhteensä 7h ja 10minuuttia ja lapsi oli saatu maailmaan.Itellä operoitiin myös välilihanrepeytymä ja enpä kauheesti tuolta alapäästä repeytynyt.Hellänä oli paikat n:2vro,että pystyi istumaan ilman pehmusteita.
Nyt mun synnytyksestä on aikaa reilu 1 kk ja paikat alkaa olemaan ihan hyvässä kunnossa,pikkaisen vielä arkana,varsinkin kun tossa alettu taas harrastamaan kahdenkeskistä aikaa sängyssä.Tuntuu että elämä alkaa taas synnytyksen jälkeen palaamaan pikku hiljaa normaaliksi.

Kerttuuuuu.Mulla on LA ens viikolla ja kyl nyt jo vähän jännittää et kuinka täs käydään :D Viimeksi meni tasan viikon yli lasketun..Tänään on ollut vähän tuntemuksia,kipeämpiä supistuksia ja tarve käydä vessassa koko ajan.. Jos tää tästä tekis tuloaan pikku hiljaa :P

Hyvin meni toimenpide oli varsin nopea,hyvä kun keriittiin sairaalaan.Synnytyksen kesto oli vajaa 2h.Suoraa sain saliin mennä ilman kivunlievityksiä kun olin täysin auki,kaikki tapahtui niin nopeesti ettei ees ite pysyny mukana :D Vieriosastolla oli yks yökkö joka jäi vaivaamaan et oliko menny kaktusperseesee vai mikä oli ku piti olla niin vpää,mut muuten kaikki meni hyvin.Hoitajat oli mukavia ja niillä oli enemmän aikaa neuvoa ja olla läsnä ku edellises synnytyksessä hyvä ku oven raosta vähä kurkattii :D Nytkin synnytykses oli 4ihmistä samaan aikaan salissa viimeks oli hyvä ku kaksi :D Riippuu tietysti sielläki kuinka paljo synnytyksiä on yhtäaikaa ja kuinka kukin kerkiää paikalle mut nyt oli hiljasta :D

Ei henkilökuntakaan siitä nauti, että on kiire ja monessa salissa tapahtuu samaan aikaan. Mieluiten hoitaisi toki yhtä kerrallaan.Aina ei pysty olemaan koko aikaa läsnä vaikka haluaisi, henkilökunnasta ei resurssit ole kiinni, niitä säätää ylemmät tahot. Ja jos synnytys on hankala tai vaikea, se on sitä riippumatta missä sairaalassa synnyttää.

Itse olen synnyttänyt Seinäjoella tammikuussa tai minulle tehtiin sectio, mutta kuitenkin paikka on tuttu. Erinomainen kokemus on paikasta!! Leikkaussalin henkilökunta oli mahtavaa! Samoin vierihoidossa oli hyvä hoito ja ihanat hoitajat. Ei tarvinnut kivuista kärsiä leikkauksen jälkeen. :) Mahtava paikka! :)

Itse makoilin S-joella prenalla ensin 3 päivää käynnistyksessä ja hyvät muistot ovat jääneet. Kun synnytys käynnistyi, sain rauhassa olla samaisessa huoneessa mieheni kanssa ja kätilö välillä kävi katsomassa ja toi lääkettä, kaurapussia ym. Saliin päästiin jo, kun alkoi supistukset olla kivuliaita. Kätilö ehdotti heti itse epiduraalia ja puudutteen jälkeen saimmekin olla kaksistaan rauhassa salissa ja odotella, koska alkaa tapahtua :) Opiskelija piipahteli välillä ja kätilökin luuraamassa. Synnytys meni tosi hienosti mielestäni, vaikka jouduttiinkin turvautumaan imukuppiin. Mutta se ei sinänsä liity minkään sairaalan toimintaan.

Oli rauhallinen yö ja saimme olla synnytyksen jälkeen salissa vielä useamman tunnin, syödä rauhassa ja juoda kahvit ja tutustua uuteen perheenjäseneen. Vuodeosastolla oli henkilökunta pääosin tosi ihanaa. Pari tyyppiä kyllä antoi vain pitkin hampain lisämaitoa, kun kerroin, että olen imettänyt putkeen 6 tuntia ja olen ihan poikki.. Huoneet oli 2 hengen huoneita, ja omat suihkut wc joka huoneessa. Ruoka oli hyvää ja osasto muutenkin rauhallinen.

Kerrassaan ihanat muistot ovat jääneet Seinäjoella synnyttämisestä ja tässä toiveissa onkin päästä sinne uudelleen! :D

Synnytin Seinäjoen keskussairaalassa viime vuoden lopulla. Olin siellä ensin synnytyksen käynnistyksessä prenataaliosastolla keskiviikosta lauantaihin, kunnes lauantai-iltapäivänä alkoi tapahtua ja päästiin saliin. Prenalla oli muutama aivan ihana hoitaja ja yksi, joka oli vähän tympeä. Salissa kätilö vaihtui kesken vuoron ja samaan aikaan synnyttäjiä oli parissa muussakin salissa ja ilmeisesti kätilön ja lääkärin ym. läsnäolo oli niissä muissa saleissa tärkeämpää. Siellähän näkyi tietokoneelta koko ajan omien käyrien lisäksi muiden huoneiden käyrät myös ja näki, millasta tilannetta on missäkin. Niin me sitten oltiin miehen kanssa suurin osa ajasta kahdestaan. Kun alkoi ponnistuttamaan, kätilö tuli katsomaan ja totesi että voidaan ponnistella ja lähti sitten pois. Sitten tulikin hämmentyneen hetken jälkeen huone täyteen ihmisiä, ainakin 4 tätiä hääräs alapäässä ja jouduttiin tekemään eppari ja auttamaan imukupilla (lapsella oli 3x napanuora kaulan ympäri ja sydänäänet alko tippua joka supistuksella). Synnytyksen jälkeen kätilö rupes pakottamaan mua suihkuun ja hoin, että pyörryttää ja kerkesikin mennä vintti pimeäksi matkalla ennen kuin ehdin takaisin pöydälle. Sit kätilö toi mehua ja voileipiä ja kahvit ja sanoi, että soittakaa kelloa kun haluutte lähteä osastolle. Kun soitettiin, kätilö oli tosi vihanen, että en minä nyt kerkeä teitä viedä minnekään. Sitten odoteltiin useita tunteja siellä mutta sainpahan nukuttua, olin ihan poikki.

Osastolla oli pääosin mukavaa henkilökuntaa kyllä. Eräs lääkäri (vai kätilökö olis ollu?) meinasi kierrollaan antaa mulle pistoksen kun muisti väärin, että veriryhmäni olis ollu rh-. Onneks ite aloin inttämään vastaan. Tiistaina iltapäivällä päästiin kotiin.

Muutama hoitaja mua kerkesi neuvoa kädestä pitäen imettämisen kanssa, mutta monet neuvoivat ristiin eli toinen sanoi jostakin että "tee näin" ja seuraava sanoi samasta että "älä missään tapauksessa sitten tee näin"... yksi ihana hoitaja auttoi mua imetyksessä ja vauvan rauhoittamisessa tosi paljon ja toinen hoitaja neuvoi tosi kärsivällisesti ja kannustavasti maidon pumppaamisessa! Lastenhoitajat oli kans mukavia ja rohkaisi tuomaan lapsen välillä heille jos oli pakko saada nukkua tunti tms. Myös laitosapulaiset olivat mukavia, esim. toivat ruoan huoneeseen jos oli jäänyt noutamatta ruokalasta jne.

Kaikesta eniten ahterista oli tuo prenaosastolla odottelu ja tuskailu, kun synnytystä käynnistettiin. Itse synnytyssalista ja vierihoito-osastolta jäi pääasiassa hyvä maku suuhun. Seuraava muksu tulee todennäköisesti vasta vuosien päästä, mutta ei harmita yhtään lähteä Seks:iin sitä synnyttämään :)
Tää nyt ei ketjun alottajaa enää paljon hyödyttäny, mutta jos joku muu googlailee hakusanalla Seinäjoen keskussairaalassa synnyttäminen :)