Genaakkeri kiinnostaisi ensi kesäksi. Käyttötarkoitus tavallista perhepurjehdusta, vauhtia ja neliöitä kuitenkin toivotaan lisää kevyisiin tuuliin.
SVB.DE yhtenä vaihtoehtona, toki asiaa tarkastellaan myös tulevilla messuilla.
Jos tilaus päätyy SVB:lle, eli ei räätälöitävään vaihtoehtoon, niin kumpi kannattaa valita; veneen I -mittaa (hieman) isompi vai pienempi genaakkeri?
Kyseinen valinta vaikuttaa tietenkin myös J mittaan.
SVB.DE yhtenä vaihtoehtona, toki asiaa tarkastellaan myös tulevilla messuilla.
Jos tilaus päätyy SVB:lle, eli ei räätälöitävään vaihtoehtoon, niin kumpi kannattaa valita; veneen I -mittaa (hieman) isompi vai pienempi genaakkeri?
Kyseinen valinta vaikuttaa tietenkin myös J mittaan.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Jos purjehdit itämeren saaristoissa, symmetrinen spinaakkeri on järkevämpi valinta, koska täysimyötäistä on paljon ja jiippejä symmetrisellä tulee vähemmän, koska leikkauskulmat ovat spinulla pienempiä. Genaakerilla pitää ajaa melko ylös jotta se yulipäätään vetää.
Olen samaa mielta: Genaakkerin käyttökelpoinen tuulikulmasektori on aika pieni. Varsinkin jos kyseessä on isolla keulapurjeella varustettu vene, vauhtia riittää ihan hyvin niin alas kuin genoa vetää. Kun genoan veto loppuu ja vaihtaa genaakkeriin, pääseehkä vaivaiset 10-15 astetta alemmaksi. Lisäksi spinnuakin voi käyttää ilman puomia jos puomin käyttö arveluttaa.
http://kahveli.kuvat.fi/kuvat/01072011189.jpg
http://kahveli.kuvat.fi/kuvat/01072011190.jpg
Kuinka spinnu jalustetaan ilman puomia, niin etta hyoty avotuulilla parempi isoon genuaan verrattuna - veneen mukana tullut vanha, mutta viela ehja 80-luvun spinnu n. 50m2 , kokemus spinnusta nolla.
Spinnun käyttö ilman puomia on kyllä aika vaikeaa, varsinkaan myötätuulella se ei onnistu (tai no onnistuu tarkalla ajolla ja jatkuvalla skuuttauksella, mutta se ei kuulu tähän). Jonkinlaisen virityksen voi saada aikaan sitomalla spinnun toisen kulman lenkillä etustaagiin ja lenkin tai samaisen kulman narulla keulahelaan. Tuo toiminee OK, kun ajaa suuntia sivutuulen ja sivumyötäisen välillä.
Ilman puomia käytettäväksi tarkoitettu symmetrinen spinnu on "Parasailor". Saksalainen ja markkinoidaan kovasti matkapurjehtijan spinnuksi ja ilmeisesti tarkoitus on ajaa plattlenssiä mieluummin ilman isoa. Purjeessa on horisontaalinen aukko varjoliitimen tapaan, joka nostaa purjetta. Vauhtia menetetään normaaliin symmetriseen verrattuna. Jos puomin kanssa pelaaminen epäillyttää niin toimivampi ratkaisu on asymmetrinen spinnu tai genaakkeri sukka ja leikkaaminen sen verran , että pysyy vedossa. I ja J mitan sijaan purjeentekijälle mitta genaaakkeripuomin kärjestä maston toppiin.
Genaakkeri ilman muuta...eihän kukaan enää spinnuja käytä.Semmosia rimpuloita.
Tietäjä tämän maan!
Eitartte tuulen käydä kovinkaan paljon sivusta,kun genekkeri on oiva vetojuhta!Ja kyllä saaristossa on suuntaa vaihdettava tarpeen vaatiessa.Myötäsiä on tietysti aina,jos purjehtii myötätuuleen....mutta onko se kovin järkevää`?
Täysmyötäinen ei ole genaakkerille mikään ongelma, purjeet voi panna virsarille ihan samalla tavalla kuin genoaa käytettäessä. Spiiraa ei ehkä voi käyttää, mutta ei ole niin tarpeenkaan, sillä kevyestä kankaasta tehty genaakkeri pysyy hyvin vetävänä.
Höpöhöpö, vai plattiksella genaakkeri pysyy hyvin vetävänä ilman spiiraa.
Omat kokemukset ovat ihan muuta, eikä ärsyttävämpää rättiä ole kuin myötäisellä holtittomasti lepattava genaakkeri.
Spinnu on helppo ja hauska purje verrattuna genaakkeriin!
"lkokoghiohjuiihjiug" kirjoitti saaristosta ja minäkin tarkoitan noita olosuhteita, joissa aallokko ei pahemmin venettä keikuttele. Virsarilla genaakkeriin kannattaa panna vain yksi skuuttiköysi, jolloin purje pysyy paremmin lennossa, eikä todellakaan lepata holtittomasti.
Olen samaa mieltä, että spinnu on helppo ja hauska purje, mutta genaakkeriin en sitä silti vertaisi, purjeet ovat sen verran eri tarkoituksiin. Spinnun tuulikulma-alue myötäisiin on laajempi ja spinnulla kulkee yleensä silloin kovempaa. Käyttömukavuudeltaan purjeet ovat aika samantasoisia. Veneeni genaakkerin varsinainen tuulialue on 70 – 110 astetta suhteellista tuulta ja 70 - 90 asteen välillä se on myös todella hauska, monet veneet tulevat vauhdikkaasti perä edellä vastaan ;-)
Osta veneesi mittoihin tehty purje. Muutaman 100 € kalliimpi, mutta merkityksetön ero normi käyttöiällä ~ 20v...
" Käyttötarkoitus tavallista perhepurjehdusta, vauhtia ja neliöitä kuitenkin toivotaan lisää kevyisiin tuuliin. "
Sitten voit unohtaa symmetriset spinnut ja täysmyötäiset. Plattarilla ei kevyessä kelissä perheveneet kulje oli vetämässä mikä purje tahansa.
Vauhtia kevyessä saat vain ja ainoastaan koneella tai leikkaamalla.
Ja silloin iso genaakkeri on ilman muuta paras vaihtoehto. Niin pitkä genaakkeripuomi kuin mahdollista ja niin iso genaakkeri kuin veneeseen vain sopii on kevyen tuulen vauhdin kannalta ehdottomasti se paras vaihtoehto.
I sekä J ovat kuitenkin veneen ja rikin mittoja, genaakkeripuomi tai genaakkeri eivät niihin vaikuta yhtään mitään.
"niin kumpi kannattaa valita; veneen I -mittaa (hieman) isompi vai pienempi genaakkeri? "
Genaakkerin koko mitataan neliömetreissä, eikä voida sanoa onko kyseinen pinta-ala jotain pituusmittaa pienempi vai suurempi. Kysymyksesi siitä aiheesta ei siis ole mielekäs.
Jos taktiikkana on ajaa myötäiseen leikkaamalla, on paras purje siihen asymmetrinen spinnu, joka on genaakkeriin verrattuna lähtökohtaisesti suurempi ja pulleampi. Kuitenkin raja assyn ja genaakkerin välillä on liukuva. Assyä käytetään samoin kuin genaakkeria, eli keulakannelle ei tarvitse mennä jiippailemaan, joka on etu perhepurjehduksessa.
Assyn voi suunnitella myös siten, että sen voi halutessaan ripustaa spinnupuomiin perinteisen spinnun tapaan, jolloin täysmyötäinen onnistuu paremmin. LYS-sääntö rokottaa tästä 0,1 pykälän verran verrattuna perinteiseen spinnuun, joten kaiketi siitä assystä katsotaan olevan jotain hyötyäkin.
Tämä keskustelu käytiin täällä vastaikään ja arvaan että lopputulos on sama kuin silloin. Paras myötätuulipurje on se, jonka on itse isoimmalla rahalla hankkinut veneeseensä. Tai wannabeveneilijöillä se mistä haaveilevat.
"Paras myötätuulipurje on se, jonka on itse isoimmalla rahalla hankkinut veneeseensä."
Mutta jos ei ole hankkinut, vaan veneen mukana on tullut sekä genaakkeri että spinnu. Genaakkeri on kylläkin kalliimpi ja hienompi, vain muutaman vuoden ikäinen ja spinnu 80-luvulta.
Silti, spinnu on retkipurje ja genaakkeri kisapurje. Genaakkeri jää kotiin kesälomareissulta jolla spinnu kulkee ja joskus kuljettaakin. Saaristoväylillä leikkailu genaakkerin kanssa ei paljon innosta saariston salmissa kun salmet vielä tunnetusti kääntävät paikallisen tuulen niin että aina mennään päin tuulensilmää tai suoraan siitä pois riippumatta väylän muutaman kymmenen asteen mutkista. Spinnu on helppo ja hauska verrattuna genaakkeriin, paitsi kisoissa joissa on porukkaa kannella ja leikkailu sekä siihen liittyvä tiheähkö jiippailu kuuluu osana nautintoa. Lomareissun laiskalla spinnulegillä vältetään turhanpäiväistä jiippailua, kyllä se hetken kestää pikkusen väärällä halssillakin :) Mutta spinnujiippi toisaalta on helppo ja nopea, helpompi kuin spiiratun genaakkerin jiippaaminen.
Yksi pointti tuosta paremmuudesta voisi olla purjeentekijän ja kauppiaan näkökulma: Paras myötätuulipurje on se, jonka on isoimmalla rahalla saanut myydyksi asiakkaalle - ja jos asiakkaalla on ennestään spinnu, helpompi on myydä uusi genaakkeri kuin toinen spinnu.
Aloittaja viitannee tuohon svb:n nettikaupan tapaan ilmoittaa noiden genaakkereiden mitat, kts. http://www.svb24.com/index.php?sid=8bae0bc2d0dee51da5d473e91aac802e&cl=details&cnid=11276&anid=116670
Eli kysymys oli mielestäni mielekäs, viitaten svb:n nettisivuihin.
" Tämä keskustelu käytiin täällä vastaikään ja arvaan että lopputulos on sama kuin silloin. "
Niinpä, miksi siis siitä myötätuulivauhdin optimoinnista pitää tässä ketjussa puhua kun sitä ei ketjun alkuperäisessä viestissä kysytty eikä haluttu ?
Aloituksessa kysyttiin lisää venevauhtia kevyisiin tuuliin, ja sitä saa parhaiten leikkaamalla kunnolla siihen optimoidulla purjeella.
Millään symmetrisellä ei päästä kevyen tuulen plattarilla lähellekään samaa venevauhtia kuin genaakkerilla leikkaamalla päästäisiin.
Mihin perustuu edellä väite, että genaakkeri on "paras vaihtoehto leikatessa". Symmetrisen spinnun pinta- ala on suurempi. Voisiko pitemminkin olla niin, että korkealle ajettaessa jossain vaiheessa genaakkeri on nopeampi (70-110 apparenttia?) kuin spinnu. Vastaavasti alas ajettaessa (180-150?) olisi päin vastoin ja jollakin alueella nopeus olisi likimain sama.
" Symmetrisen spinnun pinta- ala on suurempi. "
Osta veneeseesi isompi asymmetrinen, niin pääset tuosta ongelmasta.
Suurin mahdollinen purje veneeseesi on kuitenkin aina asymmetrinen.
Siinä voi etuliikki olla toista metriä pitempi kuin symmetrisen sivuliikki, ja takaliikki samaa luokkaa kuin symmetriselläkin.
Asymmetriseen saa lisäksi suuremmat leveysmitat, sillä keulapuomi voi ulottua monta metriä pitemmälle eteen kuin spinnupuomi, sillä symmetrisen puomia tarvitsee mahtua jiippaamaan. Molemmat purjeethan voivat ulottua yhtä taakse.
.
.
.
Ketjun aloittaja halusi maksimoida venevauhtia kevyessä kelissä, joten 50...60 asteen aparentilla ja asymmetrisellä päästään sellaisiin vauhteihin, ettei symmetrisellä ole mitään jakoa millään suunnalla.
Opetteluun ottaisin mielummin pienen kuin ison genaakkerin. Itse ostin vähän yläkanttiin olevan. Kun ei tuule, niin isokaan genaakkeri ei vedä ja kun tuulee niin on paikoitellen epämukavaa yrittää (yleensä yksin tai aloittelevalla miehistöllä) pitää venettä lapasessa.
Minulta purjeen myyjä kysyi leikkauksesta; kuinka ylös tai alas on tarkoitus purjehtia. Kaikkea ei ilmeisesti saa yhteen purjeeseen.
Jos veneesi ei pysy lapasessa (broachaa) niin ongelmana on liian lyhyt keulapuomi, eikä liian iso genaakkeri.
Kiitos tiedosta!
Spinnu ja sen puomi on veneessä, ja genaakkeri on myös mutta ilman keulapuomia. Mistä noita genaakkeripuomeja tilataan. Kuinka pitkä puomi pitää hankkia? Se voi siis olla liian lyhyt, mutta voiko se olla liian pitkä? Mihin se puomi kiinnitetään. Voiko spinnupuomia käyttää keulapuomina?
Genaakkeripuomi voidaan hankkia :
1) veneen mukana valmistajalta (esim J-veneet)
2) teettää metallista metallipajassa
3) teettää komposiitista komposiittifirmassa
4) tehdä itse
Keulaylitys 50% J-mitasta alkanee riittää useimmille.
Keulapuomi kiinnitetään veneeseen ja tukevasti sittenkin. Katso rustien kiinnityksestä mallia miten kiinnitetään.
Liian pitkä se on silloin jos osuu aallokossa veteen koko ajan tai edes liian usein. Tätä toki auttaa jos sen kiinnittää etupäästä ylemmäs.
Toki puomi voi myös vaikuttaa liian pitkältä, mikäli genaakkeri on tehty lyhyemmälle puomille kuin mitä käytetään, vika on kuitenkin silloin genaakkerissa eikä puomissa.
Sekä genaakkeri että puomi on oikein mitoitettu silloin kun veneen peräsin pysyy suunnilleen suorassa veneen kulkiessa suoraan 20 asteen kallistumassa genaakkeri täydessä vedossa hyvin laajalla suhteellisen tuulikulman alueella.
Plattarilla vene on nousuherkkä ison vetäessä ja genaakkerin ollessa ison takana kasassa, ja vastaavasti vene muuttuu laskuherkäksi nostettaessa niin paljon, että vene kallistuu liikaa, sillä genaakkeri vetää keulapuomin etupäätä suojanpuolelle kompensoiden täysin ison aikaansaaman nousuherkkyysefektin.
" Voiko spinnupuomia käyttää keulapuomina? "
Hyvin lyhyenä sellaisena auttavasti ja huonoin tuloksin.
Itsekantavana pitkän keulapuomin taivutuslujuuden tulisi olla noin 20-kertainen veneen spinnupuomiin verrattuna. Staagattuna toki huomattavasti vähempi riittää.
"Keulaylitys 50% J-mitasta alkanee riittää useimmille.
Keulapuomi kiinnitetään veneeseen ja tukevasti sittenkin. Katso rustien kiinnityksestä mallia miten kiinnitetään."
Noin pitkää puomia ilmeisesti ei voi käyttää lys-kisoissa?
Tuota tukevaa kiinnitystä en vielä tajua, eihän pitkää puomia (J=3,6 m, eli puolet on 1,8 m) voi siinä keulilla pitää jatkuvasti hänksättämästä, jos veneeseen kuljetaan pääasiassa keulan kautta. Onko jotain kuvaa, miten tuollainen puomi kiinnitetään vanhaan puolitonnariin (Helmsman 31)? Aika taitelua myös halssikulman kiinnitys yli puolitoista metriä keulan edessä olevan puomin päähän, vai kiinnitetäänkö purje ja sitten vasta tiukataan keulapuomi paikalleen?
Puoltoonaristi käy varmaan fallikulmankin kiinnittämässä maston huipussa vai ottaako maston välillä alas ja kiinnittää purjeen kulman??
Tuohan oli kai ironiaa, jossa pilkataan asiantuntemukseni puutetta? No, ei se mittää, jos ei tajuu niin eipä sille minkä voi ellei kukaan asiaa selitä paremmin.
Jos tuota halssikulman kiinnittämistä verrataan fallikulman kiinnittämiseen, niin ilmeisesti en ole tajunnut että halssikulmakin kiinnitetään keulapuomin päässä olevan plokin kautta kulkevaan köyteen? Onko tuo sitten nimeltään skuutti tai gaija vai mitä? Siis vähän niiku spinnun gaija?
Mutta leikki leikkinä, aika hassulta näyttäisi Helmsmannini jos siinä olisi 1,8 metrinen puomintörö keulassa kiinteästi, vai mitä? Ainakin aika epäkäytännöllinen, vieraslaiturilla poikittain tai rantakallioon kolkuttamassa.
Jepjep, keulapuomissa on tietty ploki, eihän symmetristä spinnuakaan puomin päähän käydä sitomassa. Oli vaan niin koominen ajatus se puomin päällä taiteilu että oli pakko kuitata.
Sporttisen näköinenhän siitä Helmsmannista tulisi 1,8m törtelön kanssa.
Irroitettava/sisäänvedettävä olisi tosiaan vierassatamassa kulkevia kohtaan ystävälllisempi.
Gaijat ovat taaksepäin vetäviä köysiä, halssikulmassa on teknisesti lähinnä halssi. Melges 24.ssä puhutaan koht. yleisesti täkistä (Tack line), suomenkielistä virallista nimeä en tiedä olevan.
Koominen ajatus on pistää parimetrinen puomi vanhan puolitonnarin keulaan. Ehken olisi parempi vain todeta että genaakkeri ei sovi kaikkiin veneisiin, niille suunniteltu keulapurje on spinnu.
" Noin pitkää puomia ilmeisesti ei voi käyttää lys-kisoissa? "
Ei ole tarkoituskaan. Ketjussa ei keskustella genaakkerin ja -puomin optimoimisesta kisoihin, eikä vmg:n optimoimisesta myötäiseen, vaan alkuperäisen viestin kysymykseen siitä miten kevyeen tuuleen saa vauhtia, jos kuviokellunta ei kiinnosta, eikä konettakaan haluaisi käynnistää. Kyseiseen tavoitteeseen pitkä keulapuomi on erinomainen, sillä kun saa lateraalitasapainon neutraaliksi genaakkerille sopivilla leikkauskulmilla.
Useimmissa puolitonnareissa J ei ole muuten lähelläkään 3.6 metriä.
Vieras satamissa veneen saa ihan vapaasti kiinnittää perä laituriin.
Vesilinjan lähelle keulavantaaseen tulevan vesistaakin saa kätevästi irroitettua ihan käsin ilman akrobatiaa astumalla ensin keulaportaiden alimmalle askelmalle. Rantakalliolla pitkä keulapuomi kannattaa joko irrottaa, vetää sisään, tai taittaa saranan avulla sivuun/ylös, ihan valitusta suunnittelufilosofiasta riippuen. Tai sitten tehdä käveltävä versio, mutta tuskin tuota puolitonnarin kokoluokassa kannattaa tehdä. Kuunari Helenaan tuo ratkaisu taas näyttää sopivan ihan hyvin.
" niin ilmeisesti en ole tajunnut että halssikulmakin kiinnitetään keulapuomin päässä olevan plokin kautta kulkevaan köyteen? "
Joko niin, tai sitten hommaat siihen rullalaitteen. Rullalaitteen alapää ei tietenkään saa päästä pyörimään, joten sitä et voi halssiköydellä puomin päähän vetää.
Litteät code0 tyyppiset genaakkerit saat rullalle perinteisillä rullilla, pulleammat ja suuremmat taas "top down" menetelmällä rullaamalla. Eli kierto jäykkä köysi pyörittää genaakkerin rullalle nostinkulmasta alkaen kyseisen köyden ympärille muttei purjeen etuliikin ympärille niinkuin perinteisillä rullaussysteemeillä.
" aika hassulta näyttäisi Helmsmannini jos siinä olisi 1,8 metrinen puomintörö keulassa "
Joko veneen ulkonäkö tai sitten kevyen tuulen vauhti on pääasia, vanhan puolitonnarin hinnalla et voi saada molempia yhtäaikaa. Pitkällä keulapuomilla ja siihen sekä veneeseen optimoidulla genaakkerilla vanha puolitonnari kulkee kuitenkin rajoitetulla tuulikulmalla kevyessä tuulessa kovempaa kuin moderni samankokoinen vakioversiona. Kisoissa siitä ei ole hyötyä, sillä nuo tuulikulmat ovat harvinaisia vasta-/myötätuuleen keskittyvillä radoilla, eikä mikään mittasääntö suosi tuollaista viritystä. Mutta jos haluaa pitää halvalla hauskaa vaikka päijännepurjehduksessa eikä kisasijoitus ole se pääasia niin mikä ettei ... ohi monista muista kyllä pääset.
Ilmeisesti genaakkeri kannattaa hankkia jos tykkää leikkiä:
"Pitkällä keulapuomilla ja siihen sekä veneeseen optimoidulla genaakkerilla vanha puolitonnari kulkee kuitenkin rajoitetulla tuulikulmalla kevyessä tuulessa kovempaa kuin moderni samankokoinen vakioversiona. Kisoissa siitä ei ole hyötyä, sillä nuo tuulikulmat ovat harvinaisia vasta-/myötätuuleen keskittyvillä radoilla"
"Vieras satamissa veneen saa ihan vapaasti kiinnittää perä laituriin" Saahan sen kiinnittää, mutta negatiiviset peräpeilit ja suht kapeat perät, kiinteät peräkehät jne. estävät perän kautta kulkemisen laiturille.
"Kuunari Helenaan tuo ratkaisu taas näyttää sopivan ihan hyvin" Joo, paitsi Helenalla ei tainnut olla genaakkeria purjevalikoimassa? Tulleeko sellainen takilan muutostyön yhteydessä?
Yhteenvetona: Genaakkeri sopii (uudehkoihin) veneisiin, jotka on suunniteltu niin että niihin saa keulapuomin. Vanhemmissa veneissä spinaakkeri on hyvä ja helpompi myötätuulipurje, se ei rumenna venettä kuten pitkät keulapuomit joita ei ole ko. venetyyppeihin tarkoitettu. Genaakkeri ilman keulapuomia ei toimi: lepattaa myötäisellä ja broutsaa sivutuulella ("Jos veneesi ei pysy lapasessa (broachaa) niin ongelmana on liian lyhyt keulapuomi") joten turha niitä on hankkia vanhoihin veneisiin.
Eikö tuulenvoimakkuus vaikuta sitten ensinkään jos on pitkä puomi?
Käytettynä voit jostain saada!Tilasin lokakuussa genaakkerin ja toimitus maaliskuussa.Taidat olla myöhässä?
Tuskin vielä myöhässä, olen tilaamassa ensi suveksi uutta jenniä, ja ainakin WB ja North lupaa sellaisen toimittaa ennen kauden alkua.
No hyvä.Minä olen aina kuvitellut ,että pitäät tilata purjeet syksyllä!Mukavaa alkuvuotta kaikille!