Harrastajat ovat löytäneet Loviisan seudulta merkittäviä arkeologisia löytöjä, joista vanhimmat saattavat olla peräisin tuhannen vuoden takaa. Museovirasto on aiemmin uskonut, ettei alueella ole ollut asutusta siihen aikaan.
Vielä runsas vuosi sitten uskottiin, ettei itäisen Uudenmaan rannikolla ole ollut pysyvää asutusta esimerkiksi rautakaudella lainkaan.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/harrastaja-arkeologit_kaivoivat_loviisan_historian_uusiksi_3178472.html
Vielä runsas vuosi sitten uskottiin, ettei itäisen Uudenmaan rannikolla ole ollut pysyvää asutusta esimerkiksi rautakaudella lainkaan.
http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/harrastaja-arkeologit_kaivoivat_loviisan_historian_uusiksi_3178472.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tosi kivaa. Olen kommentoijien kanssa samaa mieltä ja kuvitellutkin, että samalla tavalla täällä on asuttu kuin muuallakin.
Keräilijä metsästäjiä eli pitkään nykyisen Pohjois-Saksan alueella, sitävastoin etelämpänä viljelivat maata satoja vuosia ennen pohjoista. Oletettavaa onkin että on ollut hyvät kalavedet (jopa vähän isompaa pyydettävää), ja riistaa riittävästi.
Loviisalaisten työkalut "halkaisukirveineen" näyttävät samanlaisilta kuin hiukan etelämpänä löydetyt.
Älä ihmeessä. Närpiö tai Ålanti sijannut Loviisassa ennen nimellä Atlantis. Sitäkö meinaat.
Uusimaa oli tyhjä asutuksesta ruotsalaisten tullessa.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.
Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.
Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.
Muinaishistorian svekotulkinta on murentunut käsiin. Svekotulkintahan esittää, että Suomen alue olisi ollut lähes tyhjä ennen ruotsalaisten valloittajien saapumista. Varsinkin kaikki rannikkoalueet.
Uudet arkeologiset löydöt todistavat, että suomalaisia on asunut täällä heti jääkauden lopusta saakka eli tuhansia vuosia ekr.
Svekojen lappalaisteoria ei myöskään toimi, koska kyseessä on selvästi pysyvä asutus. Lappalaiset olivat kierteleviä paimentolaisia ilman pysyvää asutusta.
Me Fennot asuimme ensin Suomen maaperällä, ennen hurreja.
Arkeologia ei valehtele.
Tutustukaa Saulo Kepsun kirjaan Uuteen maahan, josta selviää kattavasti Uudenmaan historia. Uusimaa on aikoinaan ollut osa Hämeen nautinta-aluetta ja siitä syystä suomalainen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen. Monessa tapauksessa vain ruotsinkielinen nimi on syrjäyttänyt suomenkielisen ajanmittaan.
Nykyisin tämä syrjäyttämisprosessi jatkuu, Itäsalmi ollaan ruotsintamassa vain Östersundomiksi ja Sipoonlinnan alue vain Sibbesborgiksi. Tämä on valitettavaa suomalaisia kohtaan, jotka jälleen joutuvat alistumaan ruotsinkielisyydelle. Olkaamme tätä kehitystä vastaan!
Keskustelu alkaa taas saada tyypillisiä svekofennomaisia typeryyden piirteitä ja muuttuu ainaiseksi ”kuka oli täällä ensin”-inttämiseksi. Ennen kuin kummankin puolen hourupäät ehtivät unelmoida menneestä suuruudesta – jota ei ole koskaan ollutkaan – niin otetaan nyt muutamia tosiasioita:
Suomen alueen ensimmäiset asukkaat eivät ole voineet olla suomen- tai ruotsinkielisiä, eivät edes näiden kielien esiasteiden puhujia. Kielitieteilijöiden mukaan fennougristiset kielet alkoivat kehittyä noin 6000-9000 vuotta sitten, indoeurooppalaiset kielet suunnilleen samoihin aikoihin. Kummankin kielen alkukoti on kaukana pohjolasta.
Silti täällä on ollut asutusta ainakin 9000 – 11000 vuotta sitten. Johtopäätös: he ovat puhuneet jotakin aivan muuta kieltä.
Jos Loviisan alueen löydökset ovat noin 1000 vuotta vanhoja, ovat ne jo huomattavasti ensimmäistä Suomen etelärannikon ensimmäistä asutusta myöhäisemmältä ajalta, ja ne jättäneen väestön kielellinen alkuperä on vähemmän kiinnostava –eri kieliryhmät ovat kukin vuorollaan hallinneet Lappeenrannan ja Turun välisen alueen eri osia, ja tärkein asia on se, että kumpikaan ei ole ollut siellä ensin.
Maata Suomessa on viljelty ainakin 2500-3500 vuotta sitten, joten tähänkin verrattuna on Loviisan asutus nuoremmasta päästä, eli ei siinäkään mitään uutta.
Olisi suotavaa, jos ihmiset osaisivat olla inttämästä asioista ja aikakausista, joista he eivät mitään tiedä.
Varsinkin jo aihe on okieasti täysin yhdentekevä.
Ei suomalaisuuden historia ole yhdentekevä vaikka "kuka oli täällä ensin" -jankkaus ei mitään oleellista kerrokaan siitä, miten asioiden pitäisi olla nyt.
Kaksikielisenä olet ehkä huomannut, että se suomenkielinen osa itsestäsi ei ole päässyt juuri lukemaan omankielisten historiasta, vaikka heitä on ehdoton enemmistö ollut tässä maassa yli kaksituhatta vuotta. Meidän taustamme arkeologian, geenitutkimuksen ja kielitieteen keinoin kartoitettuna odottaa vielä julkistamistaan.
Moni on adoptoinut ruotsinkielisten historian ja varsinkin sen vähemmän todet ajatukset "tyhjistä alueista", joille saavuttiin ja siitä, että suomenkieliset olivat vain pieni metsäläisheimo, joka piti sivistää. Tietty totuudenrakkaus vaatii katsomaan historiaa uusista näkökulmista, vanhoja uskomuksia oikoen.
Kummalla kielellä kaksikielinen lipoo huuliaan?