Mun on pakko kirjoittaa muutama vuosi sitten päättyneestä ensirakkaudestani, jonka kanssa olin pari vuotta ja jota kaipaan vieläkin..
Ensimmäinen suhteeni päättyi kolme vuotta sitten, koska halusin nauttia elämästä ja kokeilla villiä sinkkuelämää. Naisia minulla olikin useita, mutta vajaan puolen vuoden päästä halusin palata eksäni kanssa yhteen. Aloimme jälleen tapailla, nauroimme ja hengailimme. Olin pakahtua sisälläni aina kun näin hänet. Rakkauteni liekki syttyi uudestaan ja roihusi enemmän kuin koskaan.
Armeijaan menoni lähestyi pikkuhiljaa ja olimme naiseni kanssa yhteydessä lähes joka päivä. Viimeisenä viikonloppunani siviilissä, lähdin viettämään viikonloppua eksäni kanssa. Halusimme muistaa kaiken, joten olimme molemmat selvinpäin baarissa ja tanssimme elämän ilosta - en tainnut kuulla musiikkia tai nähdä muita ihmisiä. Oli vain minä ja hän. Illan päätyttyä saatoin hänet kotiovelle ja suutelin häntä ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen, mutta samalla hyvästiksi. Aika pysähtyi..
Armeijaan lähdin hymy huulilla ja intoa puhkuen. Ennen ensimmäisiä lomiani kirjoitin hänelle käsin kirjeen, jossa tunnustin rakkauteni uudelleen. Päätin antaa sen henkilökohtaisesti heti lomien aikaan. Kun lopulta pääsin kotikaupunkiimme ja menin tapaamaan häntä, hän sanoikin, että seurustelee toisen miehen kanssa. Särkynyt sydän olisi ollut liian laimea sana kuvaamaan tunteitani.
Masennuin ja vajosin mieleni syvyyksiin. Armeijassa tein kaiken mitä minulta vaadittiin, lomilla itkin. Eräillä lomilla olin ajelemassa autolla. Mieleni oli turtunut jo muutamia kuukausia jatkuneesta pahasta olosta ja päätin painaa kaasun pohjaan sekä sulkea silmät. Moottori jylisi ikuisuudelta tuntuvan ajanjakson ajan mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lopulta avasin silmät, pysäytin auton ja päätin itkeä viimeisen kerran ensirakkauteni vuoksi.
Tämän jälkeen elämäni muuttuikin täysin. Käsittelin masennukseni armeijan kuraattorilla, parannuin ja lomilla aloitin irtosuhteiden keräämisen, joita minulla onkin ollut hyvin paljon. Armeijasta pääsin pari vuotta sitten ja muutin toiselle puolelle Suomea. Olen ehtinyt seurustella kaksi kertaa sen jälkeen. Molemmat suhteet kestivät vähän vajaat puoli vuotta, mutta en tuntenut lopulta mitään näitä naisia kohtaan.
Olen pystynyt ainoastaan ihastumaan naisiin (EHKÄ) mutta rakkauden tunteita en ole enää tuntenut. Näissä suhteissa petin naisiani, mutta en kertonut kummastakaan tapauksesta. En ole tuntenut mitään muuta kuin fyysistä vetovoimaa ensirakkauteni jälkeen.
En ole ajatellut ensirakkauttani puoleentoista vuoteen, mutta viime kuussa luulen nähneeni hänet baarissa. Tunteiden ryöppy valtasi minut, mitä säikähdin perinpohjin, ja menin ulos rauhoittumaan. Sen jälkeen en ole häntä nähnyt, mutta vanhat tunteet palasivat takaisin, vahvasti. Rakastan häntä edelleen, mutta hän melko varmasti vihaa minua, koska sanoin hänelle todella pahasti armeijassa ollessani ja tuhosin hänen sekä hänen parhaan ystävänsä välit..
Ikävä voi olla hirvittävä asia. Uskon, että tuo nainen olisi ollut minulle sellainen, jonka kanssa olisin voinut viettää lopun elämäni. Elämäni on tällä hetkellä miltei täydellistä ja olen siitä hyvin tietoinen sekä kiitollinen. Minulla on paljon irtosuhteita, mutta en ole koskaan kohdellut naisia kuten muut pelimiehet. Loukkaaminen ja vähätteleminen on yleisin tyyli naisten pokaamisessa, koska tällä osoitetaan ns. itsevarmuutta ja tilanteen hallintaa. Tähän en ole sortunut, vaan kunnioitan naisia, teen yleensä aamiaista ja saatan käydä heidän kanssaan kahvillakin. Ongelmani on vain siinä, että lopulta en tunne heitä kohtaan yhtään mitään. Olen keskustellut ongelmastani terapeutin kanssa, mutta tunteeni eivät vain lähde. Kaverit sanovat, että en ole vain tavannut sitä oikeaa, joka toisi tunteeni takaisin. Paskapuhetta.
Haluamani tilanteen olen nyt saavuttanut ja olen saanut kaipaamaani kokemusta ja seikkailua. Salaisissa haaveissani otan ensirakkauteeni yhteyttä, pyydän anteeksi ja rakastumme uudelleen. Näin en kuitenkaan aio koskaan tehdä, sillä hän seurustelee sen saman miehen kanssa. En halua tuhota heidän suhdettaan, onhan hän jo seurustellut miehensä kanssa kauemmin kuin aikoinaan minun kanssani.
Monet ovat varmasti kokeneet samanlaisia pettymyksiä, mutta halusin vain kirjoittaa. Te, jotka olette löytäneet unelmienne miehen tai naisen, älkää päästäkö irti.
Nyt lähden pikaisesti baariin juttelemaan. Haaveilija kuittaa.
Ensimmäinen suhteeni päättyi kolme vuotta sitten, koska halusin nauttia elämästä ja kokeilla villiä sinkkuelämää. Naisia minulla olikin useita, mutta vajaan puolen vuoden päästä halusin palata eksäni kanssa yhteen. Aloimme jälleen tapailla, nauroimme ja hengailimme. Olin pakahtua sisälläni aina kun näin hänet. Rakkauteni liekki syttyi uudestaan ja roihusi enemmän kuin koskaan.
Armeijaan menoni lähestyi pikkuhiljaa ja olimme naiseni kanssa yhteydessä lähes joka päivä. Viimeisenä viikonloppunani siviilissä, lähdin viettämään viikonloppua eksäni kanssa. Halusimme muistaa kaiken, joten olimme molemmat selvinpäin baarissa ja tanssimme elämän ilosta - en tainnut kuulla musiikkia tai nähdä muita ihmisiä. Oli vain minä ja hän. Illan päätyttyä saatoin hänet kotiovelle ja suutelin häntä ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen, mutta samalla hyvästiksi. Aika pysähtyi..
Armeijaan lähdin hymy huulilla ja intoa puhkuen. Ennen ensimmäisiä lomiani kirjoitin hänelle käsin kirjeen, jossa tunnustin rakkauteni uudelleen. Päätin antaa sen henkilökohtaisesti heti lomien aikaan. Kun lopulta pääsin kotikaupunkiimme ja menin tapaamaan häntä, hän sanoikin, että seurustelee toisen miehen kanssa. Särkynyt sydän olisi ollut liian laimea sana kuvaamaan tunteitani.
Masennuin ja vajosin mieleni syvyyksiin. Armeijassa tein kaiken mitä minulta vaadittiin, lomilla itkin. Eräillä lomilla olin ajelemassa autolla. Mieleni oli turtunut jo muutamia kuukausia jatkuneesta pahasta olosta ja päätin painaa kaasun pohjaan sekä sulkea silmät. Moottori jylisi ikuisuudelta tuntuvan ajanjakson ajan mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lopulta avasin silmät, pysäytin auton ja päätin itkeä viimeisen kerran ensirakkauteni vuoksi.
Tämän jälkeen elämäni muuttuikin täysin. Käsittelin masennukseni armeijan kuraattorilla, parannuin ja lomilla aloitin irtosuhteiden keräämisen, joita minulla onkin ollut hyvin paljon. Armeijasta pääsin pari vuotta sitten ja muutin toiselle puolelle Suomea. Olen ehtinyt seurustella kaksi kertaa sen jälkeen. Molemmat suhteet kestivät vähän vajaat puoli vuotta, mutta en tuntenut lopulta mitään näitä naisia kohtaan.
Olen pystynyt ainoastaan ihastumaan naisiin (EHKÄ) mutta rakkauden tunteita en ole enää tuntenut. Näissä suhteissa petin naisiani, mutta en kertonut kummastakaan tapauksesta. En ole tuntenut mitään muuta kuin fyysistä vetovoimaa ensirakkauteni jälkeen.
En ole ajatellut ensirakkauttani puoleentoista vuoteen, mutta viime kuussa luulen nähneeni hänet baarissa. Tunteiden ryöppy valtasi minut, mitä säikähdin perinpohjin, ja menin ulos rauhoittumaan. Sen jälkeen en ole häntä nähnyt, mutta vanhat tunteet palasivat takaisin, vahvasti. Rakastan häntä edelleen, mutta hän melko varmasti vihaa minua, koska sanoin hänelle todella pahasti armeijassa ollessani ja tuhosin hänen sekä hänen parhaan ystävänsä välit..
Ikävä voi olla hirvittävä asia. Uskon, että tuo nainen olisi ollut minulle sellainen, jonka kanssa olisin voinut viettää lopun elämäni. Elämäni on tällä hetkellä miltei täydellistä ja olen siitä hyvin tietoinen sekä kiitollinen. Minulla on paljon irtosuhteita, mutta en ole koskaan kohdellut naisia kuten muut pelimiehet. Loukkaaminen ja vähätteleminen on yleisin tyyli naisten pokaamisessa, koska tällä osoitetaan ns. itsevarmuutta ja tilanteen hallintaa. Tähän en ole sortunut, vaan kunnioitan naisia, teen yleensä aamiaista ja saatan käydä heidän kanssaan kahvillakin. Ongelmani on vain siinä, että lopulta en tunne heitä kohtaan yhtään mitään. Olen keskustellut ongelmastani terapeutin kanssa, mutta tunteeni eivät vain lähde. Kaverit sanovat, että en ole vain tavannut sitä oikeaa, joka toisi tunteeni takaisin. Paskapuhetta.
Haluamani tilanteen olen nyt saavuttanut ja olen saanut kaipaamaani kokemusta ja seikkailua. Salaisissa haaveissani otan ensirakkauteeni yhteyttä, pyydän anteeksi ja rakastumme uudelleen. Näin en kuitenkaan aio koskaan tehdä, sillä hän seurustelee sen saman miehen kanssa. En halua tuhota heidän suhdettaan, onhan hän jo seurustellut miehensä kanssa kauemmin kuin aikoinaan minun kanssani.
Monet ovat varmasti kokeneet samanlaisia pettymyksiä, mutta halusin vain kirjoittaa. Te, jotka olette löytäneet unelmienne miehen tai naisen, älkää päästäkö irti.
Nyt lähden pikaisesti baariin juttelemaan. Haaveilija kuittaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä vedät liirumlaaraumia..............http://keskustelu.suomi24.fi/node/10397943
Täällä jotain muuta !!!
Tämä ei sinua varmaan paljon lohduta, mutta sanon, että olet nuori vielä! Vielä ehtii paljon tapahtua, ja vielä löydät sen naisen, joka vie jalat alta. Vuosien päästä muistelet ensirakkauttasi hymyillen, mutta olet onnellinen jonkun toisen kanssa.
kaikkea hyvää sinulle!! Tulet varmasti vielä rakastumaan syvästi ja olet onnesi huipulla! :)
Joo mutta ymmärrätköhän sinä sitä että joskus rakkaus vain loppuu, etenkin jos olet satuttanut tuota naista eikä hän voi antaa anteeksi ehkä ei vielä eikä koskaan!Musta vain tuntuu että nyt et kertonut aivan kaikkea tuosta suhteestanne ja ensimmäiseen eroon johtaneista syistä.
Täällä on toki niin helppo kerjätä sääliä, ymmärrystä tai vahvistusta asioille. Ku vain pitdät mielessäsi sen totuuden etkä vääristele asioita niin pääset paremmin eteenpäin.
Moikka! Minäkin olen epätoivoisesti jäänyt haikailemaan eksäni perään. Erosin juuri miehestä jonka kanssa seurustelin n. 3kk, mutta päätin sen, koska en vain tuntenut häntä kohtaan juuri mitään. Minusta on tullut jotenkin tunnekuollut.
Tässä on pikku blogini ( saattaa olla vähän siirappinen ) jossa on pientä selostusta ajatuksistani ja elämäni ex-miehestä.
http://muuttuvalabyrintti.vuodatus.net/