Freukka -svekot turvautuvat yhä epätoivoisesti sisällissodan voitonhuumassaan v. 1919 itse sanelemaansa kielilakiin, jota vielä pakkoruotsittajien toimesta on yritetty elvyttää ja uudelleen vahvistaa
v. 1995.
Vuodesta 1919 on kulunut jo lähes sata vuotta, ja aika on ajanut jo sen aikaisten kielilakien ohi.
Epäkelvot ja epäoikeudenmukaiset lait on muutettava,
ja haettava tähän ohjeistusta tarpeen tullen vaikka EU:lta, mikäli Suomen johtavien poliitikkojen tahto kaikkien lehmänkauppojen ja voiteluiden keskellä ei tähän riitä.
Tämä asia ei muuten katoa agendalta enää, se ainoastaan laajenee ja voimistuu.
v. 1995.
Vuodesta 1919 on kulunut jo lähes sata vuotta, ja aika on ajanut jo sen aikaisten kielilakien ohi.
Epäkelvot ja epäoikeudenmukaiset lait on muutettava,
ja haettava tähän ohjeistusta tarpeen tullen vaikka EU:lta, mikäli Suomen johtavien poliitikkojen tahto kaikkien lehmänkauppojen ja voiteluiden keskellä ei tähän riitä.
Tämä asia ei muuten katoa agendalta enää, se ainoastaan laajenee ja voimistuu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Negafenno nimittää tasa-arvoa etuoikeudeksi. Mikä tekee yhdenvertaisuuden toisen etuoikeudeksi? Miten voi tuntea itsensä eriarvoiseksi toiseen henkilöön nähden jos on hänen kansaan tasa-arvoinen?
Toisaalta onhan siihen totuttu että negafennolta onnistuu minkälaiset ajattelun häränpyllyt tahansa.
Tasa-arvoa ei voi olla maan sisällä se, että viiden prosentin vähemmistöä hoidetaan, kuin se olisi maan kielienemmistö ja enemmistölle asetetaan kieli- ja palveluvelvoitteet ja sama kielellinen palveluvelvoite ulotetaan myös muihin vähemmistöihin, joiden omaleimaisuus ohitetaan vain sanomalla, etteivätpä ole maan alkuperäinen vähemmistö tai eivät ainakaan se "kulturbärande" vähemmistö.
Umayya Abu-Hanna totesi hesarissa viime talvena:
Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti.
Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen.
Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi.
Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti.
Toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ajatellen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ulkopoliittiset etuudet olisivat monikertaiset, kun suomen lisäksi ihmisillä voi olla mahdollisimman monta eri kieltä.
Milloin päästään puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä? "Kansalaisten tasavertaisuus" on nyt jotain ihan muuta kuin se, mitä pakollisella ruotsilla saavutetaan.
ainio kirjoitus!!
Paitsi että "kaikilta" ei vaadita ruotsin osaamista. Ruotsin osaamista vaaditaan vain ja ainoastaan niiltä valtion virkamiehiltä joiden työ edellyttää ruotsin osaamista.
Se että suomenkielisissä kouluissa luetaan ruotsia 2 tuntia/viikko noin kolmen vuoden ajan ei "edellytä" keneltäkään ruotsin osaamista. Eihän kukaan "edellytä kaikilta" englannin osaamistakaan, vaikka sitä luetaan paljon enemmän kuin ruotsia.
Umayya Abu-Hannan omaa tekstiä on tämä osuus:
"Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti."
"Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen."
"Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi."
"Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti."
"Toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ajatellen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ulkopoliittiset etuudet olisivat monikertaiset, kun suomen lisäksi ihmisillä voi olla mahdollisimman monta eri kieltä."
Suomalainen tai uussuomalainen lukee ruotsia peruskoulussa (vähintään tuon kolme vuotta, siis enemmän kuin esimerkiksi kasilla alkavaa vapaaehtoista kieltä), sekä ammattikoulussa että lukiossa, ammattikorkeassa ja korkeakoulussa - eikä riitä, että opiskelee, pitää jopa oppia virkaruotsin verran.
Aivan käsittämätön satsaus kieleen, jota ei tarvita muuta kuin paperilla ja siinäkin vain, etta maan ruotsinkielinen kielivähemmistö saisi kuvitella, että suomenmaalaisuus kaksin kielin on suomalaisuuden ydintä. Huihai.
Joo kyllä sitä jos esimerkiksi opintie on helpompaa voi kutsua etuoikeudeksi. Siitä tosiasiasta, että ruotsinkielisistä yli puolet pääsee korkeampaan koulutukseen kun taas suomenkielisistä vajaat 30 prosenttia pääsee nauttimaan tästä. Kyllä se on ihan selvä etuoikeus. Ei se paranna tilannetta miksikään jos opetusministeri Jukka Gustafsson pantiin julkisuuteen sanomaan, että jos ruotsinkielisillä on suhteellisesti huomattavasti enemmän aloituspaikkoja korkeampaan koulutukseen niin suomenkielisetkin voivat hakea niitä paikkoja.
- Toiseksi nykyinen kielilaki on ajalta jolloin tilanne maassa oli sisällisodan jälkeen ihan toisenlainen kuin tänään. Neuvostoliitto on hajonnut, Varsovan Liitto on hajonnut. YYA-sopimus ei ole voimassa enää, maailma muuttuu joten kyllä historiallisista syistä muokatun kielilainkin on pikkuhiljaa väistyttävä todellisuuden edessä.
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT
Ruotsalainen tutkija ja HBL:stä siteeraus. Hyvin epäilyttävää ja epäuskottavaa. tutkimuksen rahoittajakin on varmasti epäilyttävä.
Onhan se aika surkuhupaisaa, että lakiin perustuen vajaan viiden prosentin vähemmistö pakottaa kielensä pakolliseksi enemmistölle, yli 95 %:n väestönosalle.
Mikäli suomalaiset eivät olisi niin pitkämielistä kansaa, tuollainen epäoikeudenmukaisuus voisi helposti yltyä raivoksi.
Onhan se aika surkuhupaisaa, että laittomuuteen perustuen alle prosentin vähemmistö pakottaa kielensä, englannin, pakolliseksi enemmistölle, yli 99,x %:n väestönosalle.
Mikäli suomalaiset eivät olisi niin pitkämielistä kansaa, tuollainen epäoikeudenmukaisuus voisi helposti yltyä raivoksi.
Sinä Freukka- sveko : Älä sinä yritäkään verrata englantia, maailmankieltä, jolla pärjää missä päin maailmaa tahansa, muumiruotsiin, jolla ei pärjää missään muualla kuin pienellä maakaistaleella ja saaripahasella Suomessa.
Lisäksi Englanti ei ole pakottanut Suomea ottamaan kieltään
pakolliseksi kaikkien suomalaisten päntättäväksi, eikä Suomessa ole myöskään virkamiespakkoenglantia.
Virkamiespakkoruotsi meillä sensijaan on, ja kaikkia suomalaisia rangaistaan mitääntekemättömän kielen, muumiruotsin, pänttäyspakolla.
Tästähän voitaisiin tehdä vientituote. Miten saisimme vietyä pakkosuomen Ruotsiin ? Ehkäpä nettisvekot kielitaitoisina ja tarmokkaina voisivat olla tässä asiassa aloitteellisia !