Suomen hyvä maine ulkomailla tahriintui viime vuonna, arvioivat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n ulkopolitiikkakyselyssä.
Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.
HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.
Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.
Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.
Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.
Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.
Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa
Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.
HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.
Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.
Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.
Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.
Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.
Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa
Vastaukset 4
Vanhimmat
KYSELY TEHTY MAROKOSSA ?
Tutkijat vaativat pohjoismaisia Stasi-aineistoja käyttöönsä
29.1.2012 10:00 | 0 |
Helsingin Sanomat
Joukko historiantutkijoita haluaa Pohjoismaiden turvallisuusviranomaisten hallussa olevan Stasi-aineiston käyttöönsä.
Turun yliopiston dosentin Kimmo Elon mukaan Pohjoismaat ovat muihin maihin verrattuna kummallinen poikkeus, sillä aineisto on julistettu niissä
enemmän tai vähemmän salaiseksi.
"Tiedustelutoiminta on oleellinen osa kylmän sodan historiaa. Ilman sen tutkimista emme pysty rakentamaan kokonaiskuvaa lähihistoriasta. Stasi värväsi ihmisiä toimintansa tueksi, se tosiasia ei muutu salailulla miksikään."
Tutkijat laativat vetoomuksen jo viime syksynä ja lähettivät sen Suomessa muun muassa oikeusministeriöön. Vastakaikua ei ole tullut.
Tutkijoiden mielestä Pohjoismaat voisivat luovuttaa omat aineistonsa Saksan Stasi-arkistoja valvovalle viranomaiselle Bstu:lle.
"Sillä on tiukat ohjeet siitä, kuinka tietoja käsitellään ja nimiä ja aineistoa luovutetaan eteenpäin", Elo sanoo.
Pohjolan viranomaiset saivat Stasin ulkomaantiedustelun aineistoa Yhdysvaltain tiedustelupalvelulta CIA:lta pian DDR:n kaatumisen jälkeen. Kyse on niin kutsutusta Rosenholz-aineistosta. Suomessa aineisto on tutkijoiden mukaan Supon eli suojelupoliisin hallussa.
Saksassa Stasi-perinnön perkaaminen jatkuu. DDR:n romahduksen aikoihin virkailijat repivät käsin asiakirjoja tuhotakseen jälkensä, ja silppua on teipattu kasaan nyt 20 vuoden ajan.
Silppusäkeistä löytyi hiljattain myös vakooja "Larsen", joka on Bstu:n mukaan suomalaisprofessori L P. Hän on itse kiistänyt asian HS:lle.
Jotain todella huolestuttavaa HS:pastalla
Analysis Meeting April 18
Epävirallinen kommentaattori 23.04.2011 22:59
Ulkoministeriön järjestämä
"Parliamentary Elections Analysis Meeting, 18th April, 2011"
pitää sisällään kaiken sen Perussuomalaisia ja Soinia mustamaalaavan informaation, mitä olemme saaneet lukea ulkomaisesta lehdistöstä.
UM on kutsunut vaalien jälkeisenä päivänä valtio-opin professorin kertomaan kattavalle joukolle ulkomaista lehdistöä, TV:tä ja diplomaattikuntaa, että Perussuomalaiset on tyypillinen eurooppalainen oikeistopopulistinen puolue aivan kuten Ruotsidemokraatit, Tanskan kansanpuolue, Vlaams Belang ja FPÖ.
Professori argumentoi jopa rinnastamalla Perussuomalaisten sosiaalidemokraattiset linjaukset 1930-luvun natsipuolueen vastaaviin linjauksiin.
Professori Jan Sundbergin olisi toivonut tutustuvan Perussuomalaisten ohjelmaan ennen esittämäänsä "analyysiä". Nähdäkseni sieltä ei löydy
vaatimusta suomalaisille naisille synnyttää enemmän. Siellä ei myöskään sanota, että suomalaisuus on varattu vain suomenkielisille. Nyt Sundberg esitti nämä asiat faktoina ulkomaiselle lehdistölle.
Onko todella UM:n tehtävä esittää kriittisiä näkemyksiä Suomen poliittisista puolueista? Edustaako tämä sitä tapaa, millä diplomaattimme puhuvat poliittisista puolueistamme ulkomailla?
Miksi ihmeessä UM:n järjestämässä tilaisuudessa julistetaan, ettei poliittisen kentän muutoksella ole mitään vaikutusta Portugalin tukipäätökseen? Lisäksi sanotaan, että on maan tapa sanoa äänestäjille yhtä ja tehdä toista. Onko UM ymmärtänyt roolinsa täysin väärin?
Tämä analyysikokous on ollut Ulkoministeriön kardinaalimunaus.
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71104-ulkoministerion-tiedotustilaisuus-eduskuntavaalien-tuloksella-tai-aanestajien-kannalla-ei-ole-