Suomen hyvä maine ulkomailla tahriintui viime vuonna, arvioivat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n ulkopolitiikkakyselyssä.
Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.
HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.
Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.
Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.
Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.
Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.
Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa
Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.
HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.
Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.
Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.
Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.
Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.
Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tutkijat vaativat pohjoismaisia Stasi-aineistoja käyttöönsä
29.1.2012 10:00 | 0 |
Helsingin Sanomat
Joukko historiantutkijoita haluaa Pohjoismaiden turvallisuusviranomaisten hallussa olevan Stasi-aineiston käyttöönsä.
Turun yliopiston dosentin Kimmo Elon mukaan Pohjoismaat ovat muihin maihin verrattuna kummallinen poikkeus, sillä aineisto on julistettu niissä
enemmän tai vähemmän salaiseksi.
"Tiedustelutoiminta on oleellinen osa kylmän sodan historiaa. Ilman sen tutkimista emme pysty rakentamaan kokonaiskuvaa lähihistoriasta. Stasi värväsi ihmisiä toimintansa tueksi, se tosiasia ei muutu salailulla miksikään."
Tutkijat laativat vetoomuksen jo viime syksynä ja lähettivät sen Suomessa muun muassa oikeusministeriöön. Vastakaikua ei ole tullut.
Tutkijoiden mielestä Pohjoismaat voisivat luovuttaa omat aineistonsa Saksan Stasi-arkistoja valvovalle viranomaiselle Bstu:lle.
"Sillä on tiukat ohjeet siitä, kuinka tietoja käsitellään ja nimiä ja aineistoa luovutetaan eteenpäin", Elo sanoo.
Pohjolan viranomaiset saivat Stasin ulkomaantiedustelun aineistoa Yhdysvaltain tiedustelupalvelulta CIA:lta pian DDR:n kaatumisen jälkeen. Kyse on niin kutsutusta Rosenholz-aineistosta. Suomessa aineisto on tutkijoiden mukaan Supon eli suojelupoliisin hallussa.
Saksassa Stasi-perinnön perkaaminen jatkuu. DDR:n romahduksen aikoihin virkailijat repivät käsin asiakirjoja tuhotakseen jälkensä, ja silppua on teipattu kasaan nyt 20 vuoden ajan.
Silppusäkeistä löytyi hiljattain myös vakooja "Larsen", joka on Bstu:n mukaan suomalaisprofessori LP Hän on itse kiistänyt asian HS:lle.
Miten ulkomaila asuvat apinat jotain jumalansanaa sanovat?? Minä en tykkää hyysäjistä, niin olen kanssa oikeassa!