Olen kuusitoistavuotias, enkä koskaan puhunut yhdelle kolmesta kummistani. Kaksi muuta kummiani on erittäin läheisiä ja pidän heistä, mutta kolmas, isän veli, ei puhu mulle.
Hän on mulle vaan vähän päälle kolmikymppinen, perheetön, murahteleva, kaljatuopista mansikkamehua juova ja lehteä lukeva mies, jota näen joskus mummolassa, kun tulee sinne syömään.
Päällisin puolin ihan hyvän ja kunnollisen näköinen, mut kovin etäinen. Silleen surettaa vähän, koska toivoisin kuitenkin että mulla ois kaikkien kummien kanssa lämpimät välit. Vaikka sitä luultavasti on turha toivoa?
Yhdessä valokuvassa hän on mun yksvuotissynttäreillä, itse silloin joku about seittemän-, kuustoistavuotias? Voiko se johtua siitä, kun on niin nuorena mun kummikseni ryhtynyt?
Onko väärin toivoa että se puhuis mulle ja vietettäis joskus aikaa, käytäs vaikka kalas tms. tai se lähettäs mulle syntymäpäivä kortin? Vai onko se itsekästä haaveilua?
ps. en mennyt riparille, joten sekään ei silleen auttanu.
En ole ikinä puhunut kummilleni
2
219
Vastaukset
- Tuija..
Siitä se johtuu, että joutui liian nuorena kummiksi, ei sen ikäiset pojat tajua asiaa niin syvällisesti. Jos sulla on kahdenkin kummin kanssa hyvät ja avoimet välit, niin ole kiitollinen. Tämä kolmas kummisi on sitten enempi nimellisesti kummi, se riittäköön.
Perheetön kolmekymppinenkään ei välttämättä siis ole vielä niin älyllään kummiudestaan, johtuu tuosta perheettömyydestä. Hänele ei ole tällaiset asiat valjenneet oikein mitään kautta, ja elämä poikamiehenä ei valaise asiaa edelleenkään. Jos hänellä olisi omia lapsia ja/tai jos hän olisi kovin lapsirakas, niin asia voisi olla toisin. Mut hän on vaan sellainen poikamies-mörökölli. Anna olla.
Mun tyttäreni toinen kummi, silloin nuori poikamies, eli mieheni veli, hävisi maailman turuille kokonaan armeijan jälkeen, vain muutaman kerran olen häntä nähnyt sen jälkeen. Ei ole kummiudestaan kuulutellut, ei edes rippijuhlin tullut. Mutta onhan toinen kummi, joka on sitten ollut varsinaisesti kummina ja kyllä se on tytölle riittänyt ja meille kaikille. Tyttö ei muuten edes muistanut tämän kadonneen kumminsa olemassaoloa enää, ennen kuin kerran tuli puheeksi.
Kyllä se saattaa olla turhaa haaveilua (vaikkakaan ei itsekästä) toivoa kalakaveruutta ja sen sellaista läheisyyttä, jos sitä ei luontevasti saa aikaan. Kaikki ei vaan ole niin sosiaalisia. - Bosh
NO voi elämä. Itselläni kummi hävisi maisemista heti syntymän jälkeen. Kaksi kummia jäi, toisen kanssa ihan hyvät välit, toisen kanssa etäiset. Mutta en ollut mitenkään riippuvainen näistä kummisuhteista, toisaalta siksi, koska meillä ei ollut koskaan ylikorostettu niiden merkitystä.
Voi tulla sinulle järkytyksenä, mutta monet kummit ovat ottaneet tehtävän vastaan ihan velvollisuudesta, eivätkä siitä syystä että haluaisivat lämpimät välit. Mutta jos tämä ihminen kiinnostaa, mikset itse rakenna lämpimiä välejä häneen. Olet varmasti jo tarpeeksi iso tähän. Ja jos elämästäsi puuttuu isähahmo voisi olla ihan mukavakin saada kummisedästä sellainen. Rohkeasti pyydät vaikka päästä kylään tai pyydät setää teille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma
Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?3702025Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh751326Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok831310- 1361193
- 851077
- 90946
- 48880
Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!
https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro120877- 48808
Sitä saattaa vähän hölmöillä
rakkauspäissään, jos tunteita on enemmän kuin osaa käsitellä. Alkuhölmöilyt on söpöä ja sallittavaa.60760