Onko narsismin herättämä intohimo verrattavissa uskonnolliseen fanatismiin?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Narsistissa herää joskus intohimo käyttää uskontoa hyväkseen asettuessaan toisten ihmisten yläpuolelle.
Ei turhaan sanota narsistista että hän on "Jumalasta tai Jeesuksesta seuraava omasta mielestään".
"Rukoillessaan jonkun puolesta" ja puhuessaan "Jumalan nimissä" narsisti pyrkii alistamaan uhrinsa kun sanoo puhuvansa "Jumalan sanaa", samaistaa itsensä Jumalaan ja antaa mielikuvan että Jumala ja narsisti ovat samaa mieltä, yhtä toistensa kanssa.
YAK-42 totesi tuolla eräässä ketjussa, että narsistisesti vammautuneilla ihmisillä on vaikeuksia ottaa Jumalan rakkaus vastaan. Sellainen heikkous pikemminkin herättää vihaa.
Oikeasti rukoilin puolestasi hetki sitten.
Uskonnon ja Jumalan nimissä narsisti vaatii uhreja antamaan anteeksi narsisteille heidän tekonsa = eli vaatii sitä, ettei niistä saisi puhua julkisesti. Ala-arvoinen tapa alistaa. Uskonnonkaan etiikka ja motaalisäännöt eivät narsistin mielestä koske narsistia itseään hänen todellisissa teoissaan (vaikka saattaa puheissaan antaa sellaista mielikuvaa), niinkuin ei mikään muukaan yhteiskunnan etiikka ja moraali.
Eiks tuo YAK-42 ole sun lukuisista nimimerkeistäsi, nyt kun olet tämän uskontoteeman keksinyt niin loit sen sen takia?
Teema tuli tänne uuden käyttäjän myötä ja hän myös toi tänne Jumalan rakkauden, tasapainon. Vilkaiseppas mitä tänne on Yakin tulon jälkeen kirjoiteltu.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10404348
Narsisti julistaa omaa sanomaansa uskonnon ja Jumalan varjolla.
katoppa tää. http://www.youtube.com/watch?v=P-I-mVLyM4s
"YAK-42 totesi tuolla eräässä ketjussa, että narsistisesti vammautuneilla ihmisillä on vaikeuksia ottaa Jumalan rakkaus vastaan."
Kuulostaa minusta samalta, kuin ottaa joulupukin rakkaus vastaan...Yhtä turhalta ja järjettömältä.
Ensinnäkin, jos ajatellaan, että tuollainen satuolento olisikin olemassa, mitä sen rakkaudella pitäisi tehdä?
Jos se rakkaus kasvattaisi siivet, millä pääsisi lentämään nopeasti, vaikka tuonne lähibaariin niin sitten ymmärrän...muussa tapauksessa koko ideassa ei ole mielestäni järjen häivää. :D
Ei mulle ainakaan toisi lohtua ajatus, että joku jossain välittää...Itseasiassa en ole koskaan edes ajatellut koko asiaa.
se on se hetki, kun olet kävellyt ilman karttaa oudossa maassa, oudossa maastossa, ilman tietoa vedestä tai ruoasta, kun toteat, että matkaa takaisin on ainakin saman verran, kuin päivällä on tullut taitettua, etkä ole aivan varma siitäkään ... se hetki kuuluu Jumalalle.
Ja jatkat matkaa.
Been there ;)
Miksi ei voisi vain ajatella, että shit happens...
Joka päivä :D
jos jumala on olemassa,niin se on joko narsistinen psykopaatti,tai mitään osaamaton tumpelo.
Ja me olemme kaikki sen uhreja.
Kaipa se nasse erottaa jyvät akanoista uskovienkin keskuudessa.
Todennäköisimmin nasse on paimen.
Kaiken takana on nasse.
Ei, nisse.
No voivathan nämäkin nisse vastaan nasse jutut olla verrattavissa uskon asioihinkin, siltä osin, että suun tunnuksella pelastutaan. Kai narsistikin voinee "parantua" jos ensin tunnustaa olevansa narsisti.
Fanaattisuudesta voidaan kait puhua jos jollakin on tarkoitus leimata toinen narsistiksi vastoin parempaa tietoaan.
Mutta kyllä raamattukin tuntee aiheen, kuningas Saul lienee ollut sen aikainen narsisti. Että ihan hyvä ja monipuolinen tietokirja on se raamattukin, kuin myös muut aikansa tarut henkiolennoista Narkissoksestakin.
Ennen vain aiheesta puhuttiin vertauksellisesti ja kertomalla tarinoita, kun ei sitä tietoa eikä keinoa levittää sanaa ollut siten kuin nykyään.
Nykyään ei ole keinoja, taitoa eikä kyllä haluakaan edes yrittää ymmärtää tarinoiden sisältämää kuvainnollista ainesta.. Kulkenee se rapistuminen käsikädessä narsismin lisääntymisen kanssa..
*puhaltelee savurenkaita*
Oh, tulipa paatti..
Noh..entisaikojen sadutkin oli lähinnä tarkoitettu elämänohjeiksi. Otetaan ny vaikkapa punahilkka satu, Opettavainen kertomus siitä miten ei kannata lähteä tuntemattomien matkaan. satujen maailmasta voisi poimia esimerkin narsististikin, keisarin uudet vaatteet, joita kaikki ihastelivat, vaikka niitä ei ollutkaan.
Vain lapsi (vilptön, aito ihminen) uskalsi nähdä/kertoa totuuden. Sen minkä oikeasti näki ja koki todelliseksi. Raamatussakin sanotaan, tulla lapsen kaltaiseksi, autuaita ovat yksinkertaiset.
Kolme porsasta niminen satu löytyy vanhoista saduista, hyvin samankaltainen kuin raamatun kertomus, tyhmästä ja viisaasta miehestä, toinen rakensi hiekalle, toinen kalliolle.
mutta no...melmoisia satujen kertojia lie ne narsistitkin.
Grimmin veljesten saduissa on hyviä opetuksia. Niitä pitäisi lukea lapsille edelleen. Pehmeä lasku todellisuuteen.
No entisaikojen sadut kuten raamatun kertomukset hyvin julmiakin, ihmisiä, eläimiä uhrattiin, susi söi, puhalsi talot kumoon, Narkissos kuoli kun katsoi kuvjaistaan.
Mutta opettavaisia ne ovat, tarkoitettu enimmäkseen aikuisille, aikana jolloin ei ollut televisota.
Nykyään ihmiset niin tottuneet kuvaan ja ääneen ettei mielikuvitus enää riitä niitä ymmärtämään, mutta niiden arvo sinällään säilynyt, tarinat on tuttuja vuosituhansien takaa.
mutta jos liitetään aihe tähän palstaan, kuten sanoin narsistikin kertoo tarinoitaan, esim. miespuolinen kertoilee mieluusti monista naisvallotuksistaan, vaikka äkkiseltän tuntuu ettei ne kaikki voi olla totta, että kaikki naiset häneen oitis palavasti rakastuvat.
mutta joskus mietin, että uskooko narsisti noihin tarinoihinsa vaiko tietääkö hän sisimmässään etteivät ne ole totta.
Yhteen höpöttelijään törmäsin ja ne jutut oli kyllä niin ufoja, että vaikka se toinen napitti ja kertoili niitä ihan tosissaan, minulla oli vaikeuksia pitää pokkaa. Toinen tapaus taas oli niin pelottava, että tein mitä se pyysi ja toivotin hyvää jatkoa.
Ristiriitatilanteiden ratkaisemiskeinot näyttävät minkälainen ihminen on. Jos aletaan puhumaan aseista ja tappamisesta arkipäiväisessä ristiriitatilanteessa, ollaan persoonallisuushäiriön ytimessä.
Mielenkiintoista keskustelua! Harmi, kun en nyt ehdi tänne pariin päivään mukaan, kun on muita kiireitä.
O.k.,
Ketjun alkuperäinen kysymys siis kuului "Onko narsismin herättämä intohimo verrattavissa uskonnolliseen fanatismiin?"
Kysymyksen voi ymmärtää oikeastaa kahdella tavalla, mutta aloitettakoon kuitenkin tuosta uskonnollisen fanatismin käsitteestä, jonka minä ymmärrän sanalla fundamentalismi.
Fundamentalismia ei ole ilman narsismia. Fundamentalismin (eli lakihenkisyyden) ydin on syntiin lankeamisessa, eli siinä, että ihminen hylkäsi Jumalan lait ja alkoi tehdä omia lakejaan. Sen jälkeen ruvettiin osoittemaan toisille kaapin paikkaa sanomalla, että laki määrää näin ja näin. Ja jos muu ei auttanut, otettiin Raamattu avuksi, jaa taas luettiin *lakia* muille.
Fundamentalisteille niin lakikirja kuin Raamattukin on siis lyömäase.
Suhtautuminen narsismiin voi mielestäni olla fanaattista tai fundamentalistista siinä mielessä, että silloinkin otetaan *laki* avuksi. Raamatun tai lakikirjan sijasta lyömäaseeksi otetaan psykiatrian diagnoosikirja, mutta ei se asiasta sen kauniinpaa tee. Synti on syntiä.
Ja kun nyt uskonnosta puhutaan ja tälle palstalle näyttää jo juurtuneen *symbioosin* käsite, niin hyvin monet ongelmat ihmisten välillä tulevat nimenomaan siitä, kun ryhdytään elämään symbioosissa Jumalan sijasta jonkun ihmisen kanssa. Olen maininnut täällä aiemminkin erään laulun, jonka sanoissa kuvataan äärimmäisen hyvin uskovan ihmisen jumalasuhdetta. Sanat löytyvät täältä:
John Waller - Identity
http://www.allthelyrics.com/lyrics/john_waller/identity-lyrics-1260378.html
Jos sanoja vähän viilaa, niin siitä saa helposti narsistista symbioosia kuvaavan laulun. Vinkkinä mainittakoon, että kyse on useimmiten rivien viimeisistä sanoista ...