Minne et toista kertaa halua matkustaa?

Malta. Aivan ylisanoin mainostettu.

Aasiaan. Liikaa ihmisiä, liikaa saasteita, liikaa liikennettä, sanoinkuvaamatonta köyhyyttä/rikkautta, hemmetinmoinen kuumuus ja ilman kosteus. Paras pysyä kotinurkilla. Ei tarvi kohdata kaikkea tuota edellä kirjoitettua. Ei tule kuin paha mieli.

Kuka viehättyy mistäkin, makuasia.

Meillä oli kerran kuorokonsertti Järvenpään musiikkitalossa.
Ei koskaan enää sinne.
Hankoon jouduin ajamaan autolla ihan asian perään,
sinnekään ei koskaan enää, paitsi veneellä ja keskikesällä.
Netistä huomasin että Verkkopythonit ovat lisääntyneet, joten ei sit sinnekään.
Ja Stadin keskustaan ei tietenkään.
H.

Runsaasti paikkoja joihin kerta riittää.
Yhtään en kuitenkaan kadu.

On myös paikkoja tai alueita joihin mielellään menee uudelleen, joihinkin useammankin kerran.

Lähialueista Saksa, Unkari ja Itävalta ovat meille aina mukavia kohteita.
Latinomaista Pohjois-Italian järvialaue.

Muslimimaihin emme enää halua.
Kiinassa riiti 9pv Pekingissä ja 2vkoa sisämaan kiertelyä.
Kuubassa voisi kierrellä toistekin, runsaammalla ajalla.

Ei tätä kannata jatkaa.

Kerran kävin seurakunnan reissulla Keltossa, sijaitsee Venäjällä, sinne en palaa koskaan ellei köysissä viedä.

Pasilan kaupunginosa, Pilattu rumaksi.

Helsinkiin, never, ever.

"eikoskaan."

Kiva, kerroit ihan asiaakin.
Harvat meistä osaavat ihan tiputanssiakin.
H.

En osaa näin sanoa ettei koskaan enää.
Lappeenranta oli mun lempparikaupunki ennen mutta se on täyteen rakennettu ei enää ole kiva. Samaa ajattelen Hesasta. Ennen systerille mennessä bussien välissä kuljin siellä ja täällä hyvinkin paljon, nykyään menen suoraan vaihtobussille, miettimättä edes kaupungille menoa.

Muualla missä olen käynyt ei tule mieleen ettei koskaan enään.
Mutta Egyptiin en lähde yksin enään, niin kun olin vähän aikaa sitten. Seuraavalla kerralla on kaveri mukana.

Kuusamo, siellä oli neliskanttiset pitsat.

=DW=

Vammalaan.

Puerto de la Cruz oli alkuun aivan ihana paikka, mutta turismin lisäännyttyä en enää halua sinne mennä. Passi on mennyt vanhaksi enkä aio uusia sitä, joten en enää lähde muuallekaan.

Bulgaria, sunny peach, joka paikkaan sitä itsensä lykkää.
Varnassa, myyjä / kassa pihisti lompakkoni kun jätin sen huomaamattani tiskille
siksi aikaa kun pakkasin tavaraa laukkuuni, muita asiakkaita siellä ei ollut.
Huomasin kun mentiin syömään ystäväni kanssa seuraavaan kortteliin.
Kävin vielä siellä liikkessä mutta kassa vaan levitteli käsiään.
Onnekseni ei ollut koko matkakassa mukana.
Muutenkin surkea paikka kerjäläisiä joka paikassa ja lapsilauma perässä myös kerjäämässä.
Rannan tuntumasta ei juuri uskaltanut mennä lenkille, pelottava.

Benidorm ja Eilat,ei ikinä enää,toisessa russakoita niin ettei kävellä voinut ja Eilatissa epämukavat lähtö-ja tuloselvitykset,ja aseelliset miehet kulki kaikkialla.

No sitten on Häme,ei sinne.Enää,ainakaan asumaan.

Korfu.

Ehdottomasti ankein ja kamalin paikka on ollut tämä Suomi .

Kaikkea sitä tulee tehtyä naisen takia.?

Näyttää riippuvan ratkaisevasti siitä mitkä ovat ennakko-odotukset.

Joillekin yksi ikävä kokemus leimaa koko paikan tai jopa alueen.

Pari torakkaa pilaa toisen loman vaikka lähimarketista löytyisi ratkaisu.

Onneksi olemme erilaisia!

Kanarian saarille . Pelkään ryöstäjiä ja torakoita.

Marokko Agadir, sinne en toista kertaa mene. Paikallinen uskonto esillä joka paikassa, oli ahdistavaa.

Mallorca ja siellä Alcudia. Oikea turistirysä. En halua sinne enää mennä koskaan, vaikka oli lämmintä ja vähän liikaakin ajoittain.

pieksämäki

36 maassa on tullut käytyä, vain muutamaan tahdon mennä uudelleen, sillä paljon on vielä ennen näkemättömiä maita käymättä.
Useamman kerran olen ollut Thaimaassa ja Malesiassa, niihin maihin en taida koskaan kyllästyä.
Keski-Euroopan vanhat kaupungit kiehtoo, Prahakin on tullut nähtyä jo kolmena vuodenaikana, toukokuussa näen neljännenkin.
Marokkoon en enää mene, eikä Etelä-Afrikastakaan jäänyt kovin hyvät muistot.

Kotimaahan on aina hyvä palata, tää on paras!

Praha

Marokko ja Tunisia, varkaita, likaista, tungettelevia kauppiata ja miehiä.

Jokainen tietää mitä tauteja voi ulkomailta saada.
Pysyn Suomessa ja Tampereella.

Laivareisuille, ellei ne ole ihan vain sisämaahan tehtyjä. Miksikö? Työn kautta kyllästyminen. Myöskään Viron tai Venäjän reisut... ei ikinä enää!

saarenmaalle ylimainostettu kauneudellaan ei tehny muhun mitään vaikutusta siellä ei oikeestaan ollu edes mitään...

On mielenkiintoista lukea miten erilaisia mielipiteitä sama kohde saattaa eri ihmisissä herättää. Kiitos aloittajalle.

Edellä mainituista inhokeista Praha on minulle mieleinen ja monipuolinen kohde, jossa riittää aina nähtävää ja koettavaa. Belgiassa Brügge on mieleisempi vierailukohde kuin Brüssel. Saarenmaalle voisin lähteä taas mielelläni, mutta pitäisi muistaa olla perjantaisin jossain muualla kuin ruuhkajonossa.

Marokkoon en halua enää matkustaa, mutta Tunisiaan voisin mennä ihan mielelläni uudelleen ellei matkaan liittyisi suurempia turvallisuusuhkia. Mielestäni Marokkoa ja Tunisiaa ei pitäisi niputtaa yhteen. Ne ovat erilaisia ja Tunisiassa esim. tasa-arvolaki astui voimaan jo v. 1956. Ihmiset olivat todella ystävällisiä, rehellisiä ja vieraanvaraisia - omien kokemusteni mukaan. (Parina ensimmäisenä päivänä ystävällinen kiinnostus turistia kohtaan herätti kyllä mielessä monenlaisia epäilyksiä ja tuntui hieman vastenmieliseltä.)

Bulgarian aurinkorannikko on nähty eikä se kutsu uusintavierailulle.
Sofiassa käytiin ennen seuramatka-aikaa, enkä enää lähtisi sinnekään.
Kanarian saarista Gran Kanaria on mielestäni vähiten kaunis, joten en enää menisi sinnekään. Ainoastaan em. syystä.

Dubai on ainoa kohde, johon omat ennakkoluuloni estävät minua matkustamasta. Sinne en ole suostunut lähtemään ilmaiseksi enkä suostuisi lähtemään edes pientä korvausta vastaan. Televisiokuvat riittävät minulle.

Olen huomannut, että ikääntymisen ja kokemusten myötä viehätyn yhä enemmän pienemmistä paikoista, kauniista luonnosta, kohtaamisista paikallisten ihmisten kanssa yms, vaikka voin ihan mielelläni viettää joitain päiviä myös suurkaupungeissa. Valitsen mieluummin niissäkin jonkin pienen hotellin kuin suuren hienon - vaikka olisi paljon ylimääräistä rahaa käytettävissä. (Ei muuten ole.) ;)