Olisko tää elämä yhtään helpompaa, jos opittaisiin puhumaan asioista, tunteista, ikävästä sun muusta. Mikä siinä on niin vaikeeta? Jäädään vaan isoon ikävään ja ties mihin, kun ei tiedä mitä se toinen ajattelee ja sitten luullaan puolin ja toisin ties mitä. Olipa lopputulos sitten mitä tahansa, mutta kun sen tietää molemmat, niin silloinhan on siitä helpompi jatkaa eteenpäin kuka mitenki. Elämä on.
Mietteitä
yöhön
5148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puhumattomuuden muurin molemmin puolin epävarmuutta, pelkoja, haaveita, puhumalla esteet karisevat, kaikki selviää.
eiköhän noi suomijunnut oo kuiteski loppujenlopuks sitteki ihan juntteja-voisit säki kertoa nyt sitte mitä tunnet
Niin monet suhteet ovat päättyneet puhetaidottomuuteen.
Onko niin, että sitä rakkaintaan pelkää eniten maailmassa kun
ei uskalleta avautua ajoissa?
Joskus on toinen niin tietäväinen ettei tee mieli paljon puhua...ootsä kuitenkin jne...
Tuppisuuksi sitä silloin on alettava. Päättyyhän se puhumattomuuteen..
Huonostihan siinä käy kun ei tiedä toisen tunteista joutuu arvailemaan voi erehtyä pahastikin . Mutta jos toinen on niin estynyt ettei saa suutaan auki kai se on kyseisen ihmisen oma häpeä. Kahden kauppa kolmannen korvapuusti.