Reisiluun kaulan rasitusmurtuma

Dislokoitunut tarkoittaa sitä, että murtuma ei ole kohdallaan vaan on pois paikoiltaan. Rasitusmurtumassa tämä dislokaatio ei tietenkään niin suuri kuin traumaattisessa murtumassa.
Syömishäiriöt eivät aiheuta rasitusmurtumaa, muutenhan sen nimi olisi syömishäiriömurtuma.
Mene ortopedin vastaanotolle ja kerro vaivasi. Tämä on paras ohje!

Kannattaa muuten kyllä pyytää tuo luuntiheysmittaus. Syömishäiriö on saattanut aiheuttaa luun heikkenemistä, joko osteopeniaa tai osteoporoosia.

O-poroosi:
Jos henkilöllä on rasitusmurtuma-diagnoosi, kyseessä ei ole osteoporoottinen murtuma. Tämä on fakta.
Aprikointia on tuo "saattanut aiheuttaa luun heikkenemistä", toki on saattanut, mutta kun lukee esitiedot, siellä kerrotaan että kaksi-kolme vuotta sitten on ollut syömishärö. Nyt näkyy ruoka taas maistuvan, jos "mitätapahtuu" on normaalin BMI:n ylärajalla. Muuten, myös ylipaino altistaa rasitusmurtumalle...

Rasitusmurtuman kansankielinen nimi on marssimurtuma. Se voi syntyä yleisimmin urheilun, mutta myös pitkäkestoisen "marssin" seurauksena. Tyypillisin rasitusmurtumapotilas on nuori ja terve henkilö, jolla ei missään nimessä ole osteoporoosia.
Osteoporoosin kansankielinen nimi on luukato. Se tarkoittaa, että luuaines katoaa ja jäljelle jää hauras luu. Osteoporoottinen murtuma ei synny rasituksesta, vaan joskus jopa itsestään tai matalan energian aiheuttamana, esim. maton kulmaan kompastumalla. Tyypillisin osteoporoosimurtumapotilas on yli 60-vuotias nainen.
Eli luut eivät ole lahot, eikä osteoporoottinen murtuma ole rasitusmurtuma. Piste.

"""Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia.

Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita.

Ilkka Laaksin solubiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin perjantaina Tampereen yliopistossa."""

http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194746825083/artikkeli/suurin riskitekija tama vitamiini ehkaisee rasitusmurtumissa.html

"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."

- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.

1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l.
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.fi/2009/09/christel-lamberg-allardt-siirtynyt.html

Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.

HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090

Itselläni on melkein sama tilanne. Minut kotiutettiin intistä 1-2 vuodeksi jonka jälkeen menen suorittamaan palveluksen loppuun. Lääkäri epäili juurikin tuota samaista reisiluun kaulan murtumaa. En ole liikkunut paljoa ja osan ajasta liikun kepeilläkin. Jalkaani edelleen vihloo välillä, mitta vieläkään ei ole magneettikuvauksiin tullut aikaa, vaikka olisi pitänyt. En ole kuullut tuosta deskaloitumisesta mitään. Odotan jo kovasti inttiin paluuta, joten onko vinkkejä mikä edesauttaisi murtuman paranemisessa. Vaikka tiedän että keppien käyttö auttaa ja näin, mutta mitään muuta?

Sain juuri lääkäriltäni diagnoosin reisiluun rasitusmurtumasta magneettikuvauksen jälkeen. Lääkäri laatii lähetteen luuntiheysmittaukseen, todetaksemmee tilanteeni varmemmin. Olen tosi tyytyväinen läääkärini toimintaan. Sain myös kehoituksen D-vitamiinin syönnin aloittamisesta.
Minulla oli samat oireet vasemmassa lonkassa ihan tavallisen, vuosia kestäneen lenkkeilyn jälkeen.Yht'äkkiä, ilman, että olisin miteenkään ylimääräisesti itseäni rasittanut.
Vaadi magneettikuvausta, niin saat varmuuden.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita) alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, 2-20µg D-vitamiinia / 100 grammaa kalaa. (Lähde: Fineli).

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen.

Meillä virallinen taho (THL, VRN, kaikenlaiset viralliset professorit, viralliset ravitsemusterapeutit jne...) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.

Mistä tämä 50 nmol/l lukema on peräisin?

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I- ja II-tyypin diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, hengitystieinfektiot, MS-tauti, neurologiset sairaudet, psyykkiset sairaudet, verenpainetauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita esim. Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, jonka sivut päivittyvät säännöllisesti uusimmasta tutkimustiedosta.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247


Aikuisten ja lasten D3-vitamiinivalmisteet!

D3-vitamiinia on Suomessa monia eri vahvuuksia: kuivatabletteina, imeskelytabletteina, suusuihkeina (imeytyy hyvin suolistosairailla) tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita. Ota D-vitamiinisi ruuan kanssa, joka sisältää rasvaa imeytymisen varmistamiseksi.