Mitä.isoja juttuja tulevalla presidentille on edessään? Vaikeita tehtäviä?
Presidentti vastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. EI SIIS LISÄÄ YRITYSTEN MÄÄRÄÄ EIKÄ TYÖPAIKKOJA. EI POISTA TALOUSONGELMIA, kuten moni Niinnistön kannattaja tutnuu uskovan.
Pekka Haavistolla on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta erinomainen asiantuntemus ja kokemus, Niinistöltä se puuttuu täysin.
Lue tästä mihin presidentin pitää pystyä.
1. Venäjä. Presidentti vaihtuu ensi keväänä. Todennäköisesti paikalle istuu nykyinen pääministeri Vladimir Putin. Uusi presidentti hallitsee kuusi vuotta, joten Suomen ja Venäjän presidenttikaudet ovat tulevaisuudessa yhtä pitkät ja vielä lähes samat. Mikä onnellinen sattuma!. On todennäköistä, että seuraava kuusivuotiskausi on värikkäämpi Venäjä-suhteissa kuin mennyt. Venäjällä on pitkän yksinvallan jälkeen syntymässä nykyjohdon vastainen oppositio. Suomen pitää määritellä, miten suhteita uudessa tilanteessa hoidetaan. Miten ylläpidetään asiallista yhteyttä vallanpitäjiin ja oppositioon maassa, jossa vallanpitäjät eivät ole tuntevinaan vastustajiaan?
Pekka Haavistolla on jo nyt hyvät verkostot Venäjän nuoren polven vaikuttajiin erityisesti ympäristökysymyksissä. Hänellä on selkeät linjaukset siitä miten Venäjän suuntaan on toimittava.
Katso tästä Haaviston puhe Suomen ja Venäjän suhteista (pidetty lappeenranan teknillisellä yliopistolla):
http://www.youtube.com/watch?v=rj5tC9Bz59c
2. Baltia. Kaikki Baltian-maat ovat ns. presidenttijohtoisia maita. Viroon Suomella on erityissuhde, jopa liittolaissuhde, mutta Latvia ja Liettua ovat jääneet etäisemmiksi. Millaista Baltia-politiikkaa Suomi noudattaa?
Pekka Haavisto tunnetaan Virossa pitkältä ajalta, sillä Haavisto on toiminut eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yli 6 vuotta. Sitä johtaa Tasavallan presidentti, ja siellä on hahmotettu kaikki Suomen ja Viron välisen yhteistyön ja ulkopolitiikan linjaukset.
3. Suhteet muihin Pohjoismaihin hoituvat pääasiassa hallitusten välisenä yhteistyönä, ja presidentille jää vain seurustelu kruunupäiden kanssa. Pitäisikö presidentillä olla myös poliittinen rooli Pohjoismaisessa yhteistyössä?
Haavistolla ei ole tässä vaikeuksia, sillä hän puhuu sujuvasti skandinaaviskaa ja tuntee Ruotsin pääministerin sekä muita poliitikkoja. Niinistön ruotsin kielen taito on olematon.
4. Suhteet EU:n ja euroryhmän ydinvaltoihin Saksaan ja Ranskaan sekä Britanniaan. On todennäköistä, että euroryhmän sisällä tapahtuu alkavalla kuusivuotiskaudella muutoksia joko toimintatavoissa tai rakenteissa, ehkä molemmissa. Suomelle on elintärkeää, ettei pienten valtioiden yli kävellä, kun päätöksiä tehdään. Päävastuu on hallituksella, mutta presidentin rooli on tärkeä yhteydenpidossa ydinvaltojen valtionpäämiehiin.
Pekka Haavistolla on laaja verkosto EU:n parlamentissa ja Komissiossa, sillä hän on johtanut EU:n Vihreiden yhteistyöorganisaatiota takavuosina. Erityisen arvostettua työtä Haavisto on tehnyt toimiessaan EU:n edustajana rauhan- ja konfliktien sovittelussa sekä Afganistanissa että Somaliassa.
5. Suhteet Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa valitaan uusi tai vanha presidentti ensi marraskuussa. Jos demokraattien Barack Obama jatkaa, hänen toinen ja viimeinen kautensa jatkuu vuoden 2016 alkuun. Silloin valitaan uusi presidentti. Nykyinen ulkoministeri Hillary Clinton on joka tapauksessa jäämässä pois vuoden päästä. Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat asiallisella ja hyvällä tolalla, mutta lähivuosina tarvittaisiin ”presidenttitason markkeeraus” joko Suomen presidentin käynti Valkoisessa talossa tai Yhdysvaltain presidentin käynti Suomessa. Miten se onnistuisi?
YHDYSVALLAT ovat Obaman ja ulkoministeri Clintonin johdolla nimenneet ihmisoikeuksien edistämisen maan ulkopolitiikan kärkiasiaksi. Tässä Suomella on jo pitkät perinteet, ja Pekka Haavistolla merkittävä asiantuntemus. Sauli Niinistö ei ole millään tavoin profiloitunut ihmisoikeuksien kysymyksissä. Ei ainakaan myönteisessä mielessä.
6. YK. Suomi kamppailee ensi syksynä YK:n yleiskokouksessa vaihtuvan jäsenen paikasta turvallisuusneuvostossa. Edellisen kerran Suomi oli jäsenenä 1989 ja 1990. Sitä ennen 1969 ja 1970. Eli nyt on tärkeä onnistua syksyllä, ja jos Suomi valitaan, edessä on raskas kaksivuotiskausi, jossa kovimmassa paineessa ovat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja valittava presidentti.
Peka Haavisto tuntee YK:n toimielimet ja edustajat maailman kriisialueiden näkökulmasta ja on perehtynyt YK:n rauhan edistämiseen liittyvän strategian erittäin hyvin, onhan hän tominut yli 5 vuotta YK:n valtuuttamana edustajana kriisialueilla Afrikan Darfurissa.
Sauli Niinistöllä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa näihin kysymyksiin, sillä pankkimaailma ei valmenna sillanrakentajan rooliin neuvottelemaan eri kulttuureista tuleveien johtajien kesken.
pekka Haavistolla on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin.
Suomi on hyvissä käsissä kun meillä on Pekka Haavisto presidenttinä.
Presidentti vastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. EI SIIS LISÄÄ YRITYSTEN MÄÄRÄÄ EIKÄ TYÖPAIKKOJA. EI POISTA TALOUSONGELMIA, kuten moni Niinnistön kannattaja tutnuu uskovan.
Pekka Haavistolla on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta erinomainen asiantuntemus ja kokemus, Niinistöltä se puuttuu täysin.
Lue tästä mihin presidentin pitää pystyä.
1. Venäjä. Presidentti vaihtuu ensi keväänä. Todennäköisesti paikalle istuu nykyinen pääministeri Vladimir Putin. Uusi presidentti hallitsee kuusi vuotta, joten Suomen ja Venäjän presidenttikaudet ovat tulevaisuudessa yhtä pitkät ja vielä lähes samat. Mikä onnellinen sattuma!. On todennäköistä, että seuraava kuusivuotiskausi on värikkäämpi Venäjä-suhteissa kuin mennyt. Venäjällä on pitkän yksinvallan jälkeen syntymässä nykyjohdon vastainen oppositio. Suomen pitää määritellä, miten suhteita uudessa tilanteessa hoidetaan. Miten ylläpidetään asiallista yhteyttä vallanpitäjiin ja oppositioon maassa, jossa vallanpitäjät eivät ole tuntevinaan vastustajiaan?
Pekka Haavistolla on jo nyt hyvät verkostot Venäjän nuoren polven vaikuttajiin erityisesti ympäristökysymyksissä. Hänellä on selkeät linjaukset siitä miten Venäjän suuntaan on toimittava.
Katso tästä Haaviston puhe Suomen ja Venäjän suhteista (pidetty lappeenranan teknillisellä yliopistolla):
http://www.youtube.com/watch?v=rj5tC9Bz59c
2. Baltia. Kaikki Baltian-maat ovat ns. presidenttijohtoisia maita. Viroon Suomella on erityissuhde, jopa liittolaissuhde, mutta Latvia ja Liettua ovat jääneet etäisemmiksi. Millaista Baltia-politiikkaa Suomi noudattaa?
Pekka Haavisto tunnetaan Virossa pitkältä ajalta, sillä Haavisto on toiminut eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yli 6 vuotta. Sitä johtaa Tasavallan presidentti, ja siellä on hahmotettu kaikki Suomen ja Viron välisen yhteistyön ja ulkopolitiikan linjaukset.
3. Suhteet muihin Pohjoismaihin hoituvat pääasiassa hallitusten välisenä yhteistyönä, ja presidentille jää vain seurustelu kruunupäiden kanssa. Pitäisikö presidentillä olla myös poliittinen rooli Pohjoismaisessa yhteistyössä?
Haavistolla ei ole tässä vaikeuksia, sillä hän puhuu sujuvasti skandinaaviskaa ja tuntee Ruotsin pääministerin sekä muita poliitikkoja. Niinistön ruotsin kielen taito on olematon.
4. Suhteet EU:n ja euroryhmän ydinvaltoihin Saksaan ja Ranskaan sekä Britanniaan. On todennäköistä, että euroryhmän sisällä tapahtuu alkavalla kuusivuotiskaudella muutoksia joko toimintatavoissa tai rakenteissa, ehkä molemmissa. Suomelle on elintärkeää, ettei pienten valtioiden yli kävellä, kun päätöksiä tehdään. Päävastuu on hallituksella, mutta presidentin rooli on tärkeä yhteydenpidossa ydinvaltojen valtionpäämiehiin.
Pekka Haavistolla on laaja verkosto EU:n parlamentissa ja Komissiossa, sillä hän on johtanut EU:n Vihreiden yhteistyöorganisaatiota takavuosina. Erityisen arvostettua työtä Haavisto on tehnyt toimiessaan EU:n edustajana rauhan- ja konfliktien sovittelussa sekä Afganistanissa että Somaliassa.
5. Suhteet Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa valitaan uusi tai vanha presidentti ensi marraskuussa. Jos demokraattien Barack Obama jatkaa, hänen toinen ja viimeinen kautensa jatkuu vuoden 2016 alkuun. Silloin valitaan uusi presidentti. Nykyinen ulkoministeri Hillary Clinton on joka tapauksessa jäämässä pois vuoden päästä. Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat asiallisella ja hyvällä tolalla, mutta lähivuosina tarvittaisiin ”presidenttitason markkeeraus” joko Suomen presidentin käynti Valkoisessa talossa tai Yhdysvaltain presidentin käynti Suomessa. Miten se onnistuisi?
YHDYSVALLAT ovat Obaman ja ulkoministeri Clintonin johdolla nimenneet ihmisoikeuksien edistämisen maan ulkopolitiikan kärkiasiaksi. Tässä Suomella on jo pitkät perinteet, ja Pekka Haavistolla merkittävä asiantuntemus. Sauli Niinistö ei ole millään tavoin profiloitunut ihmisoikeuksien kysymyksissä. Ei ainakaan myönteisessä mielessä.
6. YK. Suomi kamppailee ensi syksynä YK:n yleiskokouksessa vaihtuvan jäsenen paikasta turvallisuusneuvostossa. Edellisen kerran Suomi oli jäsenenä 1989 ja 1990. Sitä ennen 1969 ja 1970. Eli nyt on tärkeä onnistua syksyllä, ja jos Suomi valitaan, edessä on raskas kaksivuotiskausi, jossa kovimmassa paineessa ovat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja valittava presidentti.
Peka Haavisto tuntee YK:n toimielimet ja edustajat maailman kriisialueiden näkökulmasta ja on perehtynyt YK:n rauhan edistämiseen liittyvän strategian erittäin hyvin, onhan hän tominut yli 5 vuotta YK:n valtuuttamana edustajana kriisialueilla Afrikan Darfurissa.
Sauli Niinistöllä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa näihin kysymyksiin, sillä pankkimaailma ei valmenna sillanrakentajan rooliin neuvottelemaan eri kulttuureista tuleveien johtajien kesken.
pekka Haavistolla on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin.
Suomi on hyvissä käsissä kun meillä on Pekka Haavisto presidenttinä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valtavan isoja asioita, joissa tarvitaan OSAAMISTA.
Pekan osaaminen tosiaan on tunnistettu, sillä asiantuntijat ovat asettuneet hänen kannalleen.
Ulkopolitiikan asiantuntijoiden ja tutkijoiden Ulkopolitiikka-lehti pyysi viime vuoden maaliskuun lopulla neljääkymmentä suomalaista asiantuntijaa nimeämään ja listaamaan 10–20 tärkeintä suomalaista kansainvälistä vaikuttajaa politiikassa ja talouselämässä.
Heillä tuli olla työnsä tai verkostojensa kautta poikkeuksellista vaikutusvaltaa maailmalla.
Pekka Haavisto sijoittui tässä vertailussa sijalle 5, korkeammalle kuin istuva tasavallan presidentti.
Sauli Niinistö ei mahtunut lainkaan 26:n enemmän kuin yhden maininnan keränneen vaikuttajan joukkoon.
Presidentti vetää perinteisesti myös kauppavaltuuskuntia ulkomailla, joten sen tehtävän puitteissa on sidoksissa suomalaisten työpaikkojen ja yritysten maarään, sekä kauppataseen vajeesta tai ylijäämästä joka vaikuttaa suoraan suomen bruttokansantuotteesseen.
Olet siinä oikeassa että presidentti vetää näitä vienninedistämismatkoja.
Hän ei kuitenkaan neuvottele yksittäisten yritysten puolesta, vaan yritysten edustajat itse jotka ovat mukana. Presidentti tuo meidän kansalliset linjaukset esiin ja tukee niillä kaupallisia tavoitteitamme, siten että Suomen maine ja Suomen intressit tulevat esiin oikeassa valossa.
Meidän mainetta ei sovi myydä kapeakatseisella talouspolitiikalla. Tämä on vaarana jos Niinistö olisi presidentti.
Pekka Haavisto osaa taitavalla neuvottelukyvyllään ja sillanrakentajan taidoillaan viedä keskusteluja aina sopivasti sekä talouspoliittisiin että valtiollisiin kysymyksiin. Tästä olen tullut vakuuttuneeksi seurattuani hänen toinmintaansa usean vuoden ajan politiikan kentillä.
Hänen kanssaan ei tarvitse pelätä että tulee suusta sammakoita, joita avustajien pitäisi jälkeenpäinn selitellä!
Haavistoa on tosiaan siunattu erinomaisilla puhelahjoilla ja harkintakyvyllä. Tästä voi vakuuttua jokainen joka seuraa hänen puheenvuorojaan.
Koskaan ei tarvi olla huolissaan että Haavistolta tulisi jokin idioottimaiinen klausuuli lehdistölle tai neuvottelutilanteessa.
Äänestän tavallisesti kokoomusta ja siksi harmittelen, että Niinistöstä ei valitettavasti voi sanoa samaa.
Niinistö on esimerkiksi vastustanut raiskaustuomioita ja vaatinut että raiskaajan pitäisi päästä anteeksipyynnöllä. Tätä olen ihmetellyt etät miten juristi voi tuollaisia vaatia? Olisiko Niinistössä sovinistin vikaa?
Hän on vaatinut myös esim. kirjaston käyttöä kaikille maksulliseksi. Se on ihan tökeröä ja näköalatonta!
Niinistö on talousmies mutta se on aivan liian kapea perspektiivi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Pekka Haavisto tosiaan tuntee YK:n toimielimet ja päätöksentekijät ja on perehtynyt YK:n rauhan linjauksiin erittäin hyvin. Onhan hän toiminut yli 5 vuotta YK:n valtuuttamana edustajana Genevessä ja maailman kriisialueilla.
Sauli Niinistöllä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa näihin kysymyksiin. Valtion budjetin fiilailu vuodesta toiseen ei valmentanut häntä sillanrakentajan rooliin neuvottelemaan eri kulttuureista tulevien johtajien kesken!
1., 2., 3. tasapeli
4., 5. Niinistöllä paremmat verkostot
6. Haavistolla paremmat verkostot
Eli 5-4 Niinitölle.