Niinstön pitäisi keskittyä puheissaan immateriaaliseen talouteen

Niinistö sanoo Uuden Suomen julkaisussa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/119827-kova-vaittely-tvssa-–-”antaisit-paattaa-suomen-puolesta”

"Käydyn väittelyn perusteella Niinistö painottaisi presidenttinä ennen kaikkea Suomen kansallisia etuja kuten viennin edistämistä, eikä ottaisi ihmisoikeusasioita esille viennin uhalla."

Käynnissä olevan rakennemuutoksen valossa sanoisin, että Suomen ei nykyisellään kannata kovin paljon uhrata panoksia konkreettisen materiaalin valmistukseen saati laskea sen varaan, että tästä syntyvä vienti kääntäisi Suomen talouden kasvuun. Näyttää pikemmin siltä, että vienti laskee laskemistaa eikä nousua ole tiedossa. Vientiyritykset irtisanova henkilöstöään ja siirtävät tuotantoaan halvemman kustannuksen maihin. Oikeastaan millään sektorilla emme pärjää enää "yskimättä" kilpailussa. Aasian kehittyvissä maissa valmistetut tuotteet alkavat olla jo laadultaankin vertailukelpoisia länsimaisten tuotteiden rinnalla, joten miksi täällä pitäisi valmistaa samaa tuotetta kolminkertaisella hinnalla? EU:n lainsäädäntö ei halua asettaa tulleja ja saati muita kilpailurajoitteita oman teollisuutensa turvaamiseksi, joten meillä ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua ajatukseen, että konkreettisen materiaalin valmistuksen ajat ovat hyvä muisto menneiltä vuosikymmeniltä.

Sen sijaan koulutusta ja rahoitusta pitäisi lisätä immateriaalisen tuotannon puolella ja hyödyntää maassamme olevaa erityisosaamista. Muun muassa Nokiasta vapautuville insinööreille on hyvä löytää paikka Suomesta kuin päästää aivovuotona ulkomaille. Internetin sisällöntuotannossa liikkuu nykyaikana suuret rahat. Tästä osoituksena lukuisat internetpalvelut tunnetuimpina; Google, Facebook, Youtube(google), Spotyfy ja Skype sekä monet muut pienemmät, mutta merkittävät toimijat. Nämä ovat miljardiluokan brändejä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

Suomessakin on hyviä aloittelevia peliyhtiötä, kuten Angry Birdsin luonut Rovio, joka omalla esimerkillään viitoittaa sitä tietä, jota yhteiskunnan päättävien elimien tulisi tässä vaikeassa taloudellisessa ja taantuvassa tilanteessa tukea kaikin mahdollisin tavoin. Toimiva IT brändi on luonut ympärilleen myös muuta oheistuotantoa, kuten sopimuksia TV formaatin (elokuvan/lastenohjelman) luomisesta, lelujen lisenssivalmistuksesta, leikkipuista Angry Birds teemalla jne. Potenttiaalia löytyy kunhan "birdseille" antaa siivet enkä epäile, etteikö vastaavaa osaamista löytyisi maastamme laajemmalti. Immateriaalinen tuotantotalous on tulevaisuutta siinä missä perinteiset nyrkkipajat ja nappitehtaat katoavat kehittyviin maihin. Inovatiivisiset IT teknologiset oivallukset kaipaavat Suomen hallituksen täyden huomion, tuen ja rahoituksen - siellä on tulevaisuus, internetissä.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Jep, muttaPekka Haavisto on mielestäni juuri oikein ymmärtänyt materiaalisen kasvunrajat. Ne rajat ovat kestävän kehityksen ehtojen sanelemat. Se on nimitätin niin, että siitä ei tosiaankaan silloin enää neuvotella, kun ne rajat ylitetään. Kun tilanne päästetään siihen pisteeseen, että ravinto on myrkyllistä, laajat alueet Aasiassa ja Afrikassa kärsivät kuivuudesta ja vesivarat saastuneet ja ehtymässä. Tämä kehitys pitää pysäyttää ajoissa!

Haavisto on tähdentänyt sitä, että ihmisen hyvinvointi koostuu erilaisista asioista ja talouden tuoma turvallisuus on yksi niistä, mutta ihminen tarvitsee muutakin. materiaalinen kehitys on sääntelemätön aineellinen talouden ja yksityisen ahneuden salliminen rikkoo tämän turvallisuuden. Jotta saadaan Suomelle tulevaisuus, silloin Haaviston politiikka on kestävä ratkaisu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


NooEl kirjoitti:

Niinistö sanoo Uuden Suomen julkaisussa: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/119827-kova-vaittely-tvssa-–-”antaisit-paattaa-suomen-puolesta”

"Käydyn väittelyn perusteella Niinistö painottaisi presidenttinä ennen kaikkea Suomen kansallisia etuja kuten viennin edistämistä, eikä ottaisi ihmisoikeusasioita esille viennin uhalla."

Käynnissä olevan rakennemuutoksen valossa sanoisin, että Suomen ei nykyisellään kannata kovin paljon uhrata panoksia konkreettisen materiaalin valmistukseen saati laskea sen varaan, että tästä syntyvä vienti kääntäisi Suomen talouden kasvuun. Näyttää pikemmin siltä, että vienti laskee laskemistaa eikä nousua ole tiedossa. Vientiyritykset irtisanova henkilöstöään ja siirtävät tuotantoaan halvemman kustannuksen maihin. Oikeastaan millään sektorilla emme pärjää enää "yskimättä" kilpailussa. Aasian kehittyvissä maissa valmistetut tuotteet alkavat olla jo laadultaankin vertailukelpoisia länsimaisten tuotteiden rinnalla, joten miksi täällä pitäisi valmistaa samaa tuotetta kolminkertaisella hinnalla? EU:n lainsäädäntö ei halua asettaa tulleja ja saati muita kilpailurajoitteita oman teollisuutensa turvaamiseksi, joten meillä ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua ajatukseen, että konkreettisen materiaalin valmistuksen ajat ovat hyvä muisto menneiltä vuosikymmeniltä.

Sen sijaan koulutusta ja rahoitusta pitäisi lisätä immateriaalisen tuotannon puolella ja hyödyntää maassamme olevaa erityisosaamista. Muun muassa Nokiasta vapautuville insinööreille on hyvä löytää paikka Suomesta kuin päästää aivovuotona ulkomaille. Internetin sisällöntuotannossa liikkuu nykyaikana suuret rahat. Tästä osoituksena lukuisat internetpalvelut tunnetuimpina; Google, Facebook, Youtube(google), Spotyfy ja Skype sekä monet muut pienemmät, mutta merkittävät toimijat. Nämä ovat miljardiluokan brändejä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

Suomessakin on hyviä aloittelevia peliyhtiötä, kuten Angry Birdsin luonut Rovio, joka omalla esimerkillään viitoittaa sitä tietä, jota yhteiskunnan päättävien elimien tulisi tässä vaikeassa taloudellisessa ja taantuvassa tilanteessa tukea kaikin mahdollisin tavoin. Toimiva IT brändi on luonut ympärilleen myös muuta oheistuotantoa, kuten sopimuksia TV formaatin (elokuvan/lastenohjelman) luomisesta, lelujen lisenssivalmistuksesta, leikkipuista Angry Birds teemalla jne. Potenttiaalia löytyy kunhan "birdseille" antaa siivet enkä epäile, etteikö vastaavaa osaamista löytyisi maastamme laajemmalti. Immateriaalinen tuotantotalous on tulevaisuutta siinä missä perinteiset nyrkkipajat ja nappitehtaat katoavat kehittyviin maihin. Inovatiivisiset IT teknologiset oivallukset kaipaavat Suomen hallituksen täyden huomion, tuen ja rahoituksen - siellä on tulevaisuus, internetissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu