Kaveri oli sopinut ostavansa auton kepulaiselta maajussilta. Lupasin kyyditä kaverini maajussin luo autoa hakemaan. Kun tulimme perille, maajussi oli kaameassa kiljukännissä ja kuorsasi uunin pankolla. Emäntä istui tuvan pöydän ääressä ja täytteli tukiaishakemuksia. Perheen poika oli peräkammarissa, luki Jallua ja veti käteen.
Autokaupasta ei lopulta tullut mitään, sillä emäntä sanoi ettei auto ollut myytävänä. Isäntä taas oli sellaisessa kunnossa, että häneltä ei voinut kysyä.
Autokaupasta ei lopulta tullut mitään, sillä emäntä sanoi ettei auto ollut myytävänä. Isäntä taas oli sellaisessa kunnossa, että häneltä ei voinut kysyä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olipa vanahanaikaasta,uuninpankot ja jallu.ei ny enää pankkoja eres oo ja netistä nykyysin ponrua saa,niin peräkammarissa kuin kaupunkis,tukihakemukset täytethän huhtikuus,ladalla siis
Hölmö kaveri sulla, kun sopii ostavansa auton edes kokeilematta sitä. Olisit edes sinä varoittanut. No, onneksi sattuma ja emäntä kuitenkin pelastivat hänet huonoilta kaupoilta.
Kieltämättä vähän varomatontahan tuo oli.
Jaha: Lääkkeet ottamatta. Tämän saa, kun psykiatrian laitospaikkoja lakkautetaan kustannustason laskemiseksi. Yritä kuitenkin hakeutua vaihteeksi hoitoon, on sitten taas helpompi olla.
Itsehän sinä sitä Rollssiani tulit ostamaan, kun olin ilmoitukseeni laittanut, että olis uuden karhea sellainen myytävänä.Olit olettanut sitä rollaattoriksi, ja vielä tarjosit sitää kakkakokkareista käytettyä pyllynpäristintäsi, vai mikä se olikaan vaihdossa.
Eikä ne mitään tukihakemuksia olleet, vaan Fortumin osakekirjoja ja muita arvopapereita, jotka vaimoni oli aikonut vaihtaaa Saksan valtio-oplikaatiohin.
Olit liikkeelä vielä sellaisella punaisella kuplawolkkarila jossa oli vihreät levikkeet lokareissa,semmoisen ulkomaalasen näköisen kaverin kanssa, jota pidit kädestä kiinni, ninkuin se olisi jonnekin karkaamassa.
Siisti olit, ja vaikutit rahamieheltä, mutta kun naapuri tuli siihen ja sanoi, että hänellä oli ketunhäntä vilahtanut kainalosta, niin kauppoja ei syntynyt.
Jos se häntäjuttu ei olisi paljastunut, niin olisin tehnyt kaupat.
Siksi minä sen olisin myynyt, kun ovat huhuileet minun saavan ilmaiset kyydit kuutena seuraavana vuonna aivan mihin tahansa maailmankolkkaan haluan vain mennä. Niin ja vieläpä ilmaisella ylöspidolla, asuntoineen kaikkineen.
Ja mikä ihmeelisintä, kun palkaakin saan verottomana ihan huimaavasti.
Palataan asiaan muutaman vuoden päästä, josko minä sitten myyn, jos ei ilmaannu muita ostajia.
Yks Keminmaalainen yritäjä oli kovasti myöskin tuosta kovasti kiinnostunut, mutta en minä niin paljoilla mukeilla mitään olisi tehnyt, mitä se maksuksi tarjosi.
Hänkin vaikutti han kivalta hepulta, mutta lehdissäni luki siitä ihan ihmejuttuja, ja minä luotan toimittajieni tietoihin aina. Oli sen näkönen, niinkuin sitä olis tyrkitty vähän joka puolelta, ja tuossa pihallakin kävivät toiset ostajat sitä tökkimässä.
Siksi ne kaupatkin jäi tekemättä pääosin.
Paljastui muuten sekin homma, että niillä mukeilla olisi ollut paljon korkeampi takaisinostoarvo tulevaisuudessa, ja minä en halua, että markkinoilta jää rahaa liika kaikenmaailman kepuleille. Kyllä ne maalla pärjää, ei ne mitään rahoja tarvi, kun meillä kaupungissakin on noin tiukkaa.Kerätköön marjoja ja syököön mitä luonnosta löytävät. Mutta minäpä maksatan niiden paskantamisestakin.
Kävi sitä yks räpätätikin katsomassa, ja puhui käsillä ruotsia ihan sujuvasti.
Ei vain saanut vehjetä edes käyntiin.
Hirveesti sillä oli ålansbankenin osakkeita, tai joitain ruotsalaissäätiöiden rahoja käsiveskassaan, mutta kun ei saanut käyntiin vaikka kuinka hosui ja huitoi.
Sitten kävi semmonen potkupallonharrasta, jolla luki liinassa joku millwalli vai mikä se oli, mutta minä en sille edes luvannut myydä, kun sillä oli jonku puolueen koko kassa mukanaan. Epäilin, että onkohan nyt jäänyt jonnekin lähetämättä rahat, ja peruin kaupat. Ostakoon niillä itselleen vaikka sellaisen ministerin stetsonin.
Sitten kuulin jälkeenpäin, että joku porukka oli sille kyllä sellaisen jo ostanut, mutta ei ollut kelvannut.
Sitten kävi oikein fiksu rouva, ihan tavallisen oloinen, mutta kun sillä ei ollut tarpeeksi rahaa, ja minä en velaksi myynyt. Sellainen hyvin asiallinen ja luonnollisen oloinen.Uskovaiseksi sanoivat minun lehdissäni häntä, joten siksiköhän sillä ei ollut niin paljoa sitä rahaakan, jos olisko vaikka antanut lähetystyöhön tai kolehtihaaviin.
JAAAAAA kävihän sitten sellainen iäkkäämpi mies, sellaisen jonku nuoren naisen käskystä, mutta se vain örisi ja sanoi bööö, niin se jäi siihen, sekin kauppa.
Oli sillä autokuskina sellainen jalkapalloharrastajan näköinen mies, mutta niilläkin oli keskenään jotain kahnausta, niin parempi oli ettei kauppoja syntynyt.
Oliskohan ostaneet kimppakärryksi, kisailivat vähän siitäkin, että kumpiko saa koeajolla istua kuskinpaikalla.
Saa nähdä jos minä sunnuntaina joudunko tuon auton pitämään vaikka itselläni, jos se huhu ei vaikka pitäiskään paikkaansa.
Tyypillistä kepulaista eloa tämä.