Olav S. Melin pohtii suomenruotsalaisuutta HBL:ssä
http://hbl.fi/i-dag/2012-01-31/svenskt-blod-finskt-hjarta
Tekstissä mainitaan harrastelijahistorioitsija Reinhold Enqvist, jolta on juuri ilmestynyt uusi kirja
"Nationalism, intolerans, språkstrid - Om konsten att läras avsky ett språk"
Kirjan esittelystä: "Läs om hur det lugna topelianska bondesamhället med målmedveten folkuppfostran förvandlades till ett främlingsfientligt och intolerant folk av de finsknationalistiska aktivister som i hegeliansk anda ville bygga en enspråkig nationalstat. Samt varför och hur de attityderna lever kvar ännu idag." - vapaasti kääntäen: Lue miten hegeliläisessä hengessä yksikielistä kansallisvaltiota rakentaneet suomalaisnationalistiset aktivistit muuttivat tietoisella kansalaiskasvatuksella rauhallisen topeliaanisen maatalousyhteiskunnan muukalaisvihamieliseksi ja suvaitsemattomaksi kansaksi. Ja kuinka nämä asenteet elävät edelleen tänä päivänä.
Ovatko suomenruotsalaiset nyt kirjoittamassa historiaa omasta näkökulmastaan ja tällä tavoin pyrkimässä oikeuttamaan käsityksensä suomalaisten ruotsalaisvihasta, joka näkyy mm. vapaan kielivalinnan vaatimuksena?
Olav S. Melin jatkaa Magman sivuilla Enqvistin kirjan pohdiskelua otsikolla "Svår konst göra upp med det förflutna"
http://www.magma.fi/lastipset/svar-konst-goera-upp-med-det-foerflutna
"Reinhold Enqvist sammanfattar sin bok med en SWOT-analys, en metod han lånat från företagsvärlden. I den listar han styrkefaktorer, svagheter, möjligheter och hot. Det mesta i hans uppräkning är bekant från andra sammanhang och inte särskilt nydanande. Den motsättning mellan finskt och svenskt som är något av ett bärande tema i boken lyser igenom i analysen. Så menar Enqvist att finlandssvenskarna har en bättre förståelse för andra kulturer och en starkare koppling till det västerländska och en tolerantare världsåskådning."
Suomenruotsalaiset siis Enqvistin analyysin mukaan "ymmärtävät paremmin muita kulttuureja ja omaavat vahvemmat yhteydet länsimaiseen ja suvaitsevaiseen maailmankuvaan". Suomalaisia (ilmeisesti suomenkielisiä) Enqvist taas luonnehtii kirjansa esittelyosuudessa sanoilla "ett främlingsfientligt och intolerant folk" siis muukalaisvihamielinen ja suvaitsematon kansa.
Tämähän on tämän ajan sanankäyttöä, juuri näin suomalaisia nyt kuvataan sekä kotimaassa että jopa kotimaisten toimesta ulkomaisessa mediassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kuinka moni suomalaisia muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta kuorossa moittiva tietää, että oma sanankäyttö perustuu sellaiseen historiantulkintaan, jossa pahat fennomaanit Snellmanin johdolla pirstoivat topeliaanisen idyllinen?
http://hbl.fi/i-dag/2012-01-31/svenskt-blod-finskt-hjarta
Tekstissä mainitaan harrastelijahistorioitsija Reinhold Enqvist, jolta on juuri ilmestynyt uusi kirja
"Nationalism, intolerans, språkstrid - Om konsten att läras avsky ett språk"
Kirjan esittelystä: "Läs om hur det lugna topelianska bondesamhället med målmedveten folkuppfostran förvandlades till ett främlingsfientligt och intolerant folk av de finsknationalistiska aktivister som i hegeliansk anda ville bygga en enspråkig nationalstat. Samt varför och hur de attityderna lever kvar ännu idag." - vapaasti kääntäen: Lue miten hegeliläisessä hengessä yksikielistä kansallisvaltiota rakentaneet suomalaisnationalistiset aktivistit muuttivat tietoisella kansalaiskasvatuksella rauhallisen topeliaanisen maatalousyhteiskunnan muukalaisvihamieliseksi ja suvaitsemattomaksi kansaksi. Ja kuinka nämä asenteet elävät edelleen tänä päivänä.
Ovatko suomenruotsalaiset nyt kirjoittamassa historiaa omasta näkökulmastaan ja tällä tavoin pyrkimässä oikeuttamaan käsityksensä suomalaisten ruotsalaisvihasta, joka näkyy mm. vapaan kielivalinnan vaatimuksena?
Olav S. Melin jatkaa Magman sivuilla Enqvistin kirjan pohdiskelua otsikolla "Svår konst göra upp med det förflutna"
http://www.magma.fi/lastipset/svar-konst-goera-upp-med-det-foerflutna
"Reinhold Enqvist sammanfattar sin bok med en SWOT-analys, en metod han lånat från företagsvärlden. I den listar han styrkefaktorer, svagheter, möjligheter och hot. Det mesta i hans uppräkning är bekant från andra sammanhang och inte särskilt nydanande. Den motsättning mellan finskt och svenskt som är något av ett bärande tema i boken lyser igenom i analysen. Så menar Enqvist att finlandssvenskarna har en bättre förståelse för andra kulturer och en starkare koppling till det västerländska och en tolerantare världsåskådning."
Suomenruotsalaiset siis Enqvistin analyysin mukaan "ymmärtävät paremmin muita kulttuureja ja omaavat vahvemmat yhteydet länsimaiseen ja suvaitsevaiseen maailmankuvaan". Suomalaisia (ilmeisesti suomenkielisiä) Enqvist taas luonnehtii kirjansa esittelyosuudessa sanoilla "ett främlingsfientligt och intolerant folk" siis muukalaisvihamielinen ja suvaitsematon kansa.
Tämähän on tämän ajan sanankäyttöä, juuri näin suomalaisia nyt kuvataan sekä kotimaassa että jopa kotimaisten toimesta ulkomaisessa mediassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kuinka moni suomalaisia muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta kuorossa moittiva tietää, että oma sanankäyttö perustuu sellaiseen historiantulkintaan, jossa pahat fennomaanit Snellmanin johdolla pirstoivat topeliaanisen idyllinen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, siirtolapuutarhat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, vanhainkodit, hautausmaat ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?
Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä. Kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.
Esimerkki apartheidista Suomessa: lainaus ILTASANOMAT:
KIELIMUURI RUSKEASUOLLA
22.8.2008
Suomenkielisille ei myydä mökkejä
Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_hi.shtml
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228143176_hi.shtml
Terveyskeskuksen tyly vastaus: Hoitoaikoja vain ruotsinkielisille
Lääkäriin Paraisilla pyrkinyt nainen koki itsensä kakkosluokan kansalaiseksi.
IL Torstai 28.10.2010 klo 10.34
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102812597045_uu.shtml
RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun?
RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Ensinnäkin ensimmäisiä merkittäviä hegeliläisiä nationalisteja oli sellainen henkilö kuin J.V Snellman!
Ja Snellman oli täysi SURU, joka ei koskaan oppinut kunnolla suomen kieltä. Kuitenkin hän isänmaallisena miehenä vaati ruotsalaisuuden poistamista Suomesta.
Joten HETI meni pieleen tuo svekotulkinta, joissa vihjataan aitosuomalaiseen nationalismiin.
Svekoilla on aina ollut ihan oma historiankirjoituksensa.
Kyllä on törkeän alentavaa puhetta suomalaisista! Molemmat "historioitsijat" vihjaavat suomalaisten olevan rasistista ja takapajuista kansaa.
Eli täysin Freudenthalin hengessä levitetään ennakkoluuloista ja pelkistettyä yleistystä suomalaisista.
Kuinka kehdataan ja uskalletaan kirjoittaa tuollaista meidän omassa maassamme!
Tarvitseeko Suomen valtiolaiva nyt kapteenin vain perämiehen? Kas siinä pulma, joka ratkeaa Ruuneperinpäivänä.
Looginen jatko svekomaanien oppi-isän ajatuksille..
Ei siitä sen kummempaa voi ajatella.