Olenko oikeutettu riitauttamaan asian joka koskee lahjoitusta jossa yhdelle rintaperillisistä annettiin lahjoituksena käytännössä koko vanhempien omaisuus,eli aikanaan ei ole pesässä edes muiden rintaperillisten lakiosaa.
En hyväksy lahjoitusta vaan riitautan
Putoanko kuoppaan
183424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos molemmat vanhemmat elävät vielä, niin asia ei edes kuulu sinulle etkä voi valittaa siitä minnekään.
Vasta perinnönjaon yhteydessä voit vedota suosiolahjasäännöksiin. Vanhempiesi eläessä et voi asialle mitään.
Et voi nyt riitauttaa lahjaa.
Mutta yhden asian voit tehdä, kerro tilanne lahjoittajalle ja kerro myös selvästi että tulevaisuudessa heidän kuoltua aiot riitauttaa asian ja vaatia lakiosien peräyttämisen pesään.
Kysy vielä että oliko tuolla lahjalla tarkoitus aiheuttaa riittaa.
Tämä on oikeastaan ainoa mitä voit nyt tässä vaiheessa tehdä.
"Et voi nyt riitauttaa lahjaa.
Mutta yhden asian voit tehdä, kerro tilanne lahjoittajalle ja kerro myös selvästi että tulevaisuudessa heidän kuoltua aiot riitauttaa asian ja vaatia lakiosien peräyttämisen pesään."
Miksi tämä kannattaisi? Ihan sillä kyselen kun olen itse vastaavassa tilanteessa, jossa siskoni lunastaa suosiolahjaa päivittäin. Olen itse ajatellut että en varmasti mainitse asiasta vanhempien eläessä, jottei tuollaista "ei katsota ennakkoperinnöksi" -pykälää mihinkään keksitä kirjoittaa.
Saamasi vastaukset ovat ok. Lisäyksenä vielä se, että onko lahjakirjassa määrätty, että "lahja ei ole ennakkoperintöä". Ilman tätä sinänsä lujaa määräystä, rintaperillisen saama lahja on oletuksena ennakkoperintöä ja ennakkoperinnön huomioiminen perinnönjaossa ei vanhene. Suosiolahjaan vetoaminen 10 vuoden jälkeen lahjan antamisesta on oikeuskäytännössä epävarmaa. Kuten sanottu, niin nyt et voi tehdä muuta kuin kerätä muistiin asiaan liittyviä tapahtumia/tietoja. Se on eri asia, että lahjoittajat eivät olisi olleet lahjoittaessaan oikeustoimikelpoisia tai kyse olisi jopa petoksesta.
Sivullisena en oikeastaan halua yllyttää, enkä ehkä osaa antaa välittömiä ohjeita.
Henkilöistä ja henkilösuhteista riippuen juuri suosiolahjaa ajatellen, olisi hyvä saada lahjoittaja lausumaan todistajan kuullen, että on halunnut suosia vain lahjan saajaa. Jos kyse on toimivasta maa- tai metsätilan sukupolven vaihdosta, niin tilanne on monivivahteisempi, jota en hallitse riittävästi edes arvaillakseni.
Tuo määräaika alkaa lahjan antajan kuolemasta ei lahjan antamisesta.
Tähän on ihan järkevä syy: eihän määräaika voi kulua sellaisena aika jolloin valitusta ei voi tehdä, lahjan antajan eläessa ei voi valittaa eikä vaatia mitään ja lahjan antaja voi elää vaikka 100 vuotta lahjan antamisen jälkeen.
Mutta pitää muistaa että lahja arvostetaan lahjan antohetken arvoonsa eikä mitä se on esim. 100 vuoden päästä.
Nyt ei ole kysymys määräajasta, jota tarkoitetaan PK 7:10:ssä. Tuo noin (mitään kiinteää aikarajaa ei ole) 10 vuotta, mistä "20" puhui, alkaa nimenomaan lahjan antamisesta. ("Suosiolahjaan vetoaminen 10 vuoden jälkeen lahjan antamisesta on oikeuskäytännössä epävarmaa.")
Esimerkki:
Lahja annettu 1980
Lahjan antaja kuolee 1.1. 2001
Rintaperillinen voi nostaa lakiosan täydennyskanteen --> 1.1.2011, mutta kanne suosiolahjana tuskin menestyy, kun lahja oli annettu 20 v ennen lahjanantajan kuolemaa.
Sitten tuollaisessa ihan päivän selvässä suosiolahjassa pitäisi toimia jollei lahjan antajan eläessä saa valittaa ja kuoleman jälkeen on jo myöhäistä.
Tuollainen lahja voi olla myös "salainen" josta muut eivät tiedä mitään ennenkuin perunkirjoituksessa selviää ettei esim. vainajan asuma talo ollutkaan vainajan omistuksessa, vaan oli jossakin vaiheessa lahjoitettu yhdelle perillisistä.
Eipä siinä voi oikein muuta tehdä kuin unohtaa koko asia ja alkaa keräämään omaa omaisuutta ihan omilla toimillaan. Ei ole kovin järkevää odotella katkerana jotain 20 vuoden päästä tapahtuvaa kesämökin jakoa kun siinä ajassa ahkera ja työkykyinen kaveri pystyy tekemään halutessaan rahaa paljon enemmän kuin vanhempansa tai sisarensa.
No saahan sitä vanhempi suosia jotain lapsistaan, jos niin haluaa. Ei se välttämättä kivaa ole, mutta se on vaan voi voi..
Jos laki mahdollistaa valitusoikeuden niin misi lakiin on rakennettu sitten systeemi joka myös kumoaa tuon valitusoikeuden.
Ei oikein mahdu minun oikeustajuun ettei vääryyttä kokenyt saa oikeutta.
No jos asenne on se että lakia saa loukata niin kai se sitten niin on.
Ps. asia ei ole minulla mitenkään ajankohtainen eikä tule ajankohtaiseksi, mutta muuten pohdiskelen.
"Valitusoikeus" eli mahdollisuus nostaa kanne tuomioistuimella sinulla nyt on muutenkin kaikista mahdollisista asioista, voithan vaikka vaatia että naapurin kissalle kuuluu osa perinnöstä. Täysin eri asia on, mikä menee läpi ja mikä ei. Voithan sinä yrittää saada 20 vuotta vanhan suosiolahjan otettavaksi huomioon, kyllähän se on mahdollisuuksien rajoissa että se menee läpi jos perusteet ovat tarpeeksi painavat. Itse en kyllä noin epävarmaa toimenpidettä suosittele koska kuluriski on häviäjällä.
Jos huomaa, että salaa lahjoitettu omaisuus on niin iso, että muut (eli" minä itse") jää vain nuolemaan näppejään, mutta perintövero ja muut maksut lankeavat siitäkin vähästä, niin voiko syrjäytetty kieltäytyä niistä rippeistäkin?
Miten se onnistuisi?
Perintövero lankeaa maksettavaksi vasta, kun perintö on vähintään 20.000 euroa. Siitä maksaisit veroa 100 euroa. Mutta toki voit luopua perinnöstä, jos vain näppejäsi haluat nuoleskella. Annat perunkirjoituksessa perukirjan liitteeksi paperin, jossa ilmoitat luopuvasi MM:n perinnöstä. Siinä se.
Joo ,ei pidä sekoittaa puuroja ja velliä.Oma mökki nousee yhdessä kesässä,mutta tietoisuus siitä että oma sisko epärehellisenä salakavalasti on vienyt sinulta jotain sellaista mikä olisi lain ja tasapuolisuuden nimissä kuulunut sinulle ja muille rintaperillisille,sitä on vaikea unohtaa edes 50 vuodessa.Nimittäin lakiosat.Sillä on sisko saanut liikkeelle sen katkeruudenkin.Mutta tulee ne lakiosatkin sieltä vielä.Näin on viisaat lakisedät jo neuvoneet ja papereita laatineet.
Lahjoituksen ovat tehneet vanhemmat, jotka elossa. Kuten yllä, joko keskustelitte sisarustesi kanssa heidän kanssa asiat selviksi. Vanhemmat päättävät, miten siinä joku voisi juonia.
Voisivat lahjoittaa vieraallekin, kunnan käyttöön tai muuta. Tai vaikka Pattayalle muuttaa ja tuhlata kaikki.
Jo keskustelttiin kun asia paljastui kaksi vuotta lahjoituksen jälkeen.Oli oikein kiva kahvihetki! Voisin sanoa ikimuistoinen.
Kerro lisää.